*

kajturunen

Emme itse pysty lähellekään sitä, mitä Kreikalta vaadimme

On erittäin valitettavaa etteivät työmarkkinajärjestöt pystyneet sopimaan edes neuvottelujen aloittamisesta. Sopiminen olisi ollut kaikille ylivoimaisesti paras ratkaisu.

Hyvästä pyrkimyksestä huolimatta hallitus joutunee nyt toteuttamaan kipeitä leikkauksia mm. työttömyysturvaan ja etuuksiin. Myös veroja jouduttaneen kiristämään, mikä taas jäädyttää talouskehitystä. Tämän vuoksi hallituksen onkin syytä ottaa ohjat tiukasti omiin käsiinsä ja tehdä kaikki ne toimet, jotka työelämäratkaisuissa lainsäädännöllä voidaan tehdä mm. paikallisen sopimisen osalta. Vanhoja rakenteita, ja hyvinä aikoina saavutettuja etuja, on pystyttävä purkamaan silloin kun on pakko. Nyt on pakko. 

Olemme jo hyvässä vauhdissa Kreikan tiellä. Tiellä jossa jotkut toiset tulevat vaatimaan mitä meillä on tehtävä.

Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen voi olla kohtalokasta Suomen taloudelle. Kohtalokkaaksi sen voi tehdä yrityksien reagointi nykytilanteeseen ja erityisesti tulevaisuuden näkymiin Suomessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (67 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kuinka monta paikkaa mahtaa PS menettää seuraavissa vaaleissa?

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Tämä on se Suomalaisten ongelma, äänestäjillekin on tärkeämpää, että joku epäonnistuu, ei sen Suomen niiin väliä, pääasia että hallitus epäonnistuu.

Voiko olla tyhmempää kommenttia kuin tuo ''kuinka monta paikkaa PS menettää'' - -SUOMI NOUSUUN!!

Mulle ei oo paskankaan väliä kuka siellä päätöksiä tekee, kunhan tekee, eiköhän siellä hallituksessa ole kaikki puolueet koittaneet ja aina sama touhu, puoluepolitiikkaa Suomen kustannuksella.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Mielestäni ei yhtään paikkaa, jos äänestäjät ovat tosissaan halunnet muutosta nykyiseen menoon.

Muutokset olisi pitänyt toteutta jo Matti Vanhasen hallituskaudelta 2008 lähtien, ilmeisesti valtiovarainministeriö ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen eivät uskaltaneet tai halunneet tehdä tarvittavia muutoksia.

Muutoksia ei tullut pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen aikana, hallitus toimi 22. kesäkuuta 2011 – 24. kesäkuuta 2014. Sama tahti jatkui pääministeri Alexander Stubbin hallitus kautena 24. kesäkuuta 2014 alkaen.

Sama tahti näyttää jatkuvan Juha Sipilän hallituksessa, olisikohan ongelmana valtiovarainministeri Alexander Stubb ?.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Ei SAK:n kieltäytymistä yhteiskuntasopimuksesta voi laskea yhdenkään hallituspuolueen syyksi. Hallitus on pyrkinyt tekemään mahdolliseksi kilpailukyvyn kasvattamisen ja talouskasvun. Nyt, SAK:n katkaistua tämän mahdollisuuden, hallituksella ei ole muuta keinoa kuin sopeuttaa rahaliikenne nykyiseen taloustilanteeseen.

SAK Suomen ajaa yhä syvemmälle, ei PS.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Pistämätön logiikkasi pähkinänkuoressa:

Suomi pärjää paremmin, jos suomalaiset suostuvat pärjäämään huonommin.

"Suomi" on siis jotain muuta kuin "suomalaiset"???

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Jos ja kun tämä piinallinen päättämättömyys jatkuu, niin about 3-4 vuotta, niin menemme jopa kreikan ohi, kiihtyvässä syöksylaskussa päin mustaa kalliota. Eikö koulussa opeteta päättäjyyteen, ovatko nykyiset päättäjät halvaantuneet vai tuhannen kännissä? Pitääkö kaikki vähäkin hyvä vetää vessanpöntöstä, kun ei enää muuta osata?! Halvalla menee sukupolvien työt, ei prkl ja kirosanatkaan riitä oikein mihinkään ei! Rakennetaan maa täyteen moskeijoita, työllistävä vaikutus, höh ;D

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Sipilä muotoili vastauksensa TV-uutislähetyksessä hiukan turhan diplomaattisesti todetessaan, ettei lähde "syyttämään ketään".

Syyllinen on SAK eikä mikään muu. Se ei näytä piittaavan pätkääkään työttömyyden kasvusta tai Suomen kilpailukyvystä. Kunhan saa varmistettua sen, että omat pomot saavat ihra suupielestä valuen pröystäillä miljoonatuloillaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Palkoista 30% pois niin eiköhän piristy ainakin perintätoimistoissa.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Näin siinä käy, kun lähtee kiristysmetodilla sorvailemaan "yhteiskuntasopimusta". Ei olisi kannattanut olla niin suoraan EK:n lyhyessä narussa. Sipilän amatöörimaisuus, kokemattomuus ja Stubbin näköalattomuus huutavat pitkälle.

Ja kaiken kruununa persut leikkaavat kaikilta vähävaraisilta (vihervasemmisto voisi hallituksessa mahdollisesti leikata vähemmän)uutena hallituspuolueena kaikella sillä innokkuudella, mitä nousukkaan uhoavaan rooliin kuuluu. Persujen täydellinen petos korustuu edellämainittujen seikkojen lisäksi turvapaikanhakijoiden tulvana Suomeen ja veronmaksajien rahojen lapioimisessa Kreikkaan. Sinetti petokselle on annettu.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Mikä neuvottelu sellainen on, jossa neuvottelun pakollinen tulos määrätään ennakkoon?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Se on kriisitilanteen käskynjako.

("Ensimmäinen joukkue asemaan etuoikealle!"
"Älä viitti, ei meitä saa käskeä!")

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

No otsikossa mainittu Kreikka näyttää mallia mitä tehdä, kun homma ei toimi. Hallitus eroaa ja pidetään uudet vaalit.

Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila

Herranjestas, mitä amatöörien puuhastelua.

Eiväthän työmarkkinakeskusjärjestöt edes tee sopimuksia työehdoista vaan ne tehdään liitoissa, joiden työehtosopimukset ovat enimmäkseen voimassa ensi vuoden loppuun.

Liitot päättävät, keskusjärjestöt ovat vain liittojen yhteistyöelimiä.

Miten keskusjärjestöjen olisi pitänyt toimia? Pyydettävä kauniisti (koska keskusjärjestö ei voi määrätä) vaikutusvaltaisilta teollisuusliitoiltaan, että niiden olisi syksyllä 2016 alkavissa neuvotteluissa hyväksyttävä sadan tunnin työajan pidennys ja sitouduttava nollalinjaan palkankorotuksien osalta määräämättömäksi ajaksi sekä vastineeksi ne saavat lupauksen siitä, että irtisanotut pääsevät nopeammin kursseille?

Ruahahahahaaa!

Käyttäjän JariMartikainen kuva
Jari Martikainen

Juuri tämän "saavutetuista eduista ei tingitä" asenteen takia Suomea on käytännössä mahdotonta nostaa tästä suosta niin pitkään kun olemme eurossa. Jos valuutta ei jousta ja työmarkkinanat eivät jousta, niin sitten joustaa työttömyys.

Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila

Mistä puhut?

En puhunut "saavutetuista eduista" vaan siitä, ettei SSS "muka" edes tiedä, ettei palkansaajakeskusjärjestöillä ole mandaattia edes neuvotella asiasta.

Työrauha on liittojen toimesta sovittu työehtosopimuksin, joista useimmat kestävät vuoden 2016 loppuun. Ne sitovat molempia sopijaosapuolia, myös työntekijäosapuolta. Tulisiko palkansaajajärjestöjen siis olla ennustajia jotka kertovat etukäteen, miten vuoden päästä liitot neuvottelevat vai tarkoittaako kantasi sitä, että sopimukset voidaan yksipuolisesti hallituksen toimesta purkaa ja työntekijä-työnantajaosapuolten sijasta sovittaisiinkin akselilla työntekijät - SSS?

Tuosta valuutan joustamattomuudesta olen samaa mieltä kanssasi.

Minusta koko yhteiskuntasopimus on teatteria, jolla hallitus yrittää sysätä osan ikävistä toimistaan työntekijäosapuolen, duunarien, niskoille. Teatteria, koska jokainen työmarkkinoihin perehtynyt tietää kyllä, millaisella mandaatilla mikäkin osapuoli asioista sopii ja neuvottelee. Tietää senkin, että alusta lähtien oli selvää, ettei tuollaista nk. "yhteiskuntasopimusta" ole edes mahdollista tehdä kesken voimassaolevien sopimuskausien eikä tietenkään pelkkien keskusjärjestöjen suostumuksella.

Ja perussuomalaisten kun pitäisi olla se työväenpuolue ilman sosialismia?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mikä oikeasti on ongelma, hyvä blogisti?

Suomi on kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa sijalla 4, EUn sisällä sijalla 2.

Mikä tarkkaan ottaen on se vientisektorimme, jonka kilpailukyky on heikentynyt palkkatason takia?

Ihan oikeasti, tässä olisi nyt hyvä esittää jotain relevanttia talousdataa: MINKÄ kilpailijamaamme vienti on lisääntynyt omaaamme nopeammin, ja millä sektorilla? Jos vaikkapa Ranskan punaviininvienti on lisääntynyt, siivoojien palkkojen leikkaaminen Suomessa tuskin parantaa kilpailukykyämme tuolla sektorilla.

Siis, voisitko esittää jotain konkreettista, eikä vain väitteitä "on pakko" -tasolla. Kun kerran mitään pakkoa ei ole.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Näytä esimerkkiä, mitkä ovat ne vientisektorit joissa Suomen kilpailukyky on top-5 sijoilla?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

En ole esittänyt sektoreista mitään. Päin vastoin, olen kysellyt, ihmisiltä, jotka ovat asioista päättämässä, esim. eduskunnan talousvaliokunnan pj:ltä. Odottene edelleen vastausta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #24

"Suomi on kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa sijalla 4, EUn sisällä sijalla 2.

Mikä tarkkaan ottaen on se vientisektorimme, jonka kilpailukyky on heikentynyt palkkatason takia?"

Annat nähdäkseni tuossa ymmärtää, että mainitsemasi kilpailukyky olisi hyvä myös yksittäisen vientisektorin osalta. Jos et tarkoittanut sitä retoriseksi kysymykseksi epäonnistuit ainakin kohdallani. Joka tapauksessa kysymykselläsi osoitat ettet usko kilpailukykyongelmaa olevan.

"En ole esittänyt sektoreista mitään." Ei esittänyt blogistikaan, joten esittämällä omassa kommentissasi "jotain konkreettista, eikä vain väitteitä" yleisellä tasolla keskustelu etenisi sujuvasti. Nyt tuli pahasti tunne että ohjeistit blogistia tyyliin älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #39

Olet ymmärtänyt (tahallisesti?) väärin. En anna ymmärtää mitään. Kysyn. Odotan vastausta.

Blogisti vetoaa kilpailukykyyn. Tilastollsiesti kilpailukykymme on loistava. Blogisti esittää, että ongelmia on. Kysyn häneltä, millä sektorilla.

En ohjaa, kysyn.

Odotan vastausta, blogistilta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #41

Ymmärrän, olet erehtymätön. Anteeksi erehdykseni.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #44

Kiitos, kiitos. Itse en usko olevani erehtymätön, mutta mielenkiintoinen näkökulma kuitenkin, sinulla.

Se, olenko erehtynyt, paljastuu, kun Turunen vastaa kysymykseeni. Ja missä olen erehtynyt, samoin tuossa vastauksessa - jos nyt olen itse jonkin väitteen esittänyt.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #41

"Tilastollsiesti kilpailukykymme on loistava."

Miten se menikään, valhe, emävalhe, tilastot. Minulle noilla tilastoilla ei ole edes viihdearvoa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #48

Hallitus kuitenkin ojaa toimissaan tilastoihin. Ei naurata.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #53

Joo, valitettavasti näin. Ekonomistit ja taloustieteilijät laittavat ennusteisiinsa aina ripauksen optimismia, mikä on minusta omituista ja vastuutonta.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Heyno jankkaa iänikuista kilpailukykyhömppäänsä. Ei Suomi velkaantuisi koko ajan lisää, jos olisimme edes lähellä kilpailukykyä.
Heynon mielestä julkista hallintoakaan ei saa sopeuttaa, vaan lainaa olisi otettava koko ajan lisää. Mitä tapahtuu, kun velkaannumme yli maksukykymme? Vaikka sanotkin, ettei valtiot voi mennä konkurssiin, Kreikka on hyvä esimerkki siitä, kuinka ylivelkaantuneelle valtiolle käy.

Usko jo, emme voi ottaa velkaa, jota emme voi maksaa takaisin. Lainoittajien uskon loputtua, ensin korot nousevat, lopulta piikki menee kiinni. On oikeasti pakko.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

1) Voisitko kertoa, miten kilpailukyky ja velkaantuminen liittyvät toisiinsa?

2) Missä olen sanonut, että lainaa pitäisi ottaa lisää?

3) Miten Kreikalle nyt sitten on tosiasiassa käynyt?

4) Mikä pakko?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #22

1) Kun emme pärjää vientikilpailussa, taloutemme ei kasva, vaan alenee. BKT:n alentuessa verotuottomme laskee ja samalla julkiset kulumme kasvavat. Kun emme tuota tarpeeksi ja verotuksen tuotto ei riitä kattamaan julkisen sektorin kuluja, velkaannumme.

2) Olet sanonut, ettei julkisen sektorin kuluja saa leikata. Mielestäsi hallinto tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Tämä tuli selväksi keskustelussa, jossa keskusteltiin siitä, kuinka julkisella sektorilla vain 30% on suorittavassa työssä. Koska emme pysty verovaroin kattamaan hallinnon kustannuksia, velkaannumme.

3) Kreikan työttömyys on sopeutustoimien johdosta kasvanut paikoin 40% tuntumaan. BKT on pudonnut useita kymmeniä prosentteja. Eläkkeitä joudutaan leikkaamaan. Pankkijärjestelmä toimii enää ulkopuolisen avun varassa. Kreikka on konkurssissa, mutta koska valtiota ei sellaiseen voida asettaa, se joutuu sinnittelemään täysin euromaiden hyväntekeväisyyden varassa.

4) Suomen on pakko lopettaa kasvattamasta julkista velkaa. Julkisen talouden on oltava sillä tasolla, että verotuloilla voidaan kattaa julkiset palvelut ja hallinto.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #33

Mielenkiintoisia perinteisiä näkemyksiä, jotka pohjautuvat 1800-luvun talousjärjestelmään ja rakenteeseen, aikaan, jolloin kaupankäynti oli vain tavarakauppaa. Siitä on kuitenkin yli 100 vuotta aikaa, ja uusi, paremmin todellisuutta vastaava talousteoreettinen näkemys löi läpijo J. M. Keynesin tutkimuksissa: Taha ei ole "totta", se on kuvitteellinen väline.

Joten esittämissäsi vastauksissa, vaikka ovatkin nykyistä poliittista valtavirtaa vastaavia, ei ole yhteyttä todellisuuteen. Tämä perusongelma onkin johtanut nykyiseen tilanteeseen ja vain pahentaa ongelmaa, kun sitä väkisin sovelletaan käytäntöön.

Joten siis:

1) JOS vanhentunut, merkantilistinen, käsityksesi pitäisi paikkansa, kansantuotteenkasvu = viennin nettomuutos. Näin ei ole.

2) En ole missään vaiheessa esittänyt, mitä saa tai mitä ei saa tehdä. Olen kertonut, mitä tekemisestä seuraa. Jos vain 30 % olisi "suoritttavassa työssä", opetustoimi ja terveydenhuolto (mm.) ei olisi suorittavaa työtä.

Kreikan työttömyyden kasvusta olet osunut oikeaan: se on kasvanut nimenomaan "sopeutustoimien" JOHDOSTA. katso kohta 2.

4) Mikä ihmeen pakko? Jos toisaalta nykyinen verotus ei riitä kattamaan sovittuja menoja, on verotusta tehostettava. Varaa on. Esimerkiksi oma valtioveroorosenttini kokonaisvuosituoistani oli 1,27. Entä sinun?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Jos viitttaat WEF:in 2014-2015 vertailuun, Suomi oli sijalla 4 ja EU:n sisällä sijalla 1. Suomea edellä Euroopan maista oli ainoastaan Sveitsi, joka ei ole EU-maa.

WEF:in ja IMD:n vertailuissa on suuri ero, IMD:n vertailussa Suomen sijoitus 2015 vertailussa koheni sijalta 20 sijalle 18. Suomi on EU-maiden vertailussa sijalla 9.

WEF:in indeksi perustuu pitkän aikavälin kilpailuasemaan: infran rakenteilla ja koulutuksella on paljon painoarvoa. Talouden tunnusluvut eivät tätä indeksiä heiluta. Voi kyseenalaistaa, kuinka paljon se oikeasti kilpailukykyä mittaa ylipäätään.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tästähän on juuri kyse. Onko tavoitteena muuttaa Suomen yhteikuntajärjestyksen perusteita, tulonsiirto- ja koulutus- sekä palkkapolitiikkaa seuraavan kvartaalin vai pitkäntähtäyksen etujen saavuttamiseksi.

Hyvä että korjasit tuon EU-kohdan. Kiitos.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio

Nuo kilpailukykyvertailut ovat kyllä arvoltaan vessapaperin tasoa. Realiteetit näyttävät aivan toista. Miksi kilpailukyky ei realisoidu?

Pikemminkin epäilisin näiden vertailutahojen tarkoitusperiä. Meitä suomalaisia on helppo höynäyttää, me kun aina kiinnitämme huomiota siihen mitä se norsu meistä ajattelee. Ulkomaiset kilpailijamme saavat yhä paremmat kilpailuasetelmat, kun täällä pohjolassa tyydytään vain kilpailuvertailun asemaan. :) Ja naurut päälle!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kilpailukykyhän nimenomaan realisoituu. Kilpailukyky on suhteellista, eikä kerro viennin volyymistä mitään. Tämä näyttää jääneen Sipilän hallinnolta huomaamatta. Kun asiakkaat ovat PA, ei kauppa käy, vaikka kilpailukyky olisi kuinka hyvä.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #54

No miten selität sen, että juuri Suomi menestyy heikosti verrokkeihinsa nähden? Nimittäin muidenkin maiden asiakkaat ovat PA. Tämä pitää selittää jollakin uskottavalla tavalla, samoin seuraava:

Suomen hyvä asema vertailuissa menneinä vuosina tulisi näkyä tänä päivänä muita parempana taloutena.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #56

Tätä juuri olen Turuselta kysellyt, vastausta saamatta. ei taida olla kiinnostunut koko keskustelusta.

Siis: Millä vientisektorilla/eilla Suomen menestys on heikentynyt verrokkeihin nähden, ja millä noista sektoreista heikkenemisen syy on ollut tuotantotyön palkkataso?

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #57

Minulta et kysynyt, mutta ehdottaisin ainakin paperiteollisuutta, siis sen perustuotantoa.

Näin muuten, palkkataso ja korkea kulurakenne tuppaa heijastumaan läpi koko tuotantoketjun, alkutuotannosta aina satama- ja vientikuljetukseen asti. Jos jokaisessa portaassa kustannustaso on liian korkea, se kertautuu ja kostautuu tuotteen kilpailukyvyssä. Ja näitä portaitahan voi olla joillakin aloilla huomattavasti.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #61

" paperiteollisuutta, siis sen perustuotantoa."

No niin, tähän sitten tilastotietoa ja muuta faktaa kehiin, niin eiköhän todellisuus ala hahmottua.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Emme itse pysty lähellekään sitä, mitä Kreikalta vaadimme."

Eikä ole tarpeenkaan. Vaadimme, että Kreikka maksaa velkansa, laittaa verotuksensa kuntoon, kitkee korruption, poistaa ylisuuret eläkkeet ja muut perusteettomat edut, jne.

Meillä nämä kaikki on jo kunnossa.

Muilta osin olen blogistin kanssa samaa mieltä: on valitettavaa, että näin yksinkertaisesta asiasta ei voitu päästä sopuun.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Aika optimistinen on Pihlannon kuva. Ylisuurten eläkkeiden poistamista Suomessa ei ole edes aloitettu. Tällä hetkellä eläkeyhtiöiden varat on sijoitettuna pääosin kotimaisiin kohteisiin. Varat on leikkautuneet ainakin parikymmentä prosenttia muutamassa vuodessa.
Eläkevaroista on lainattu sellaisten eläkkeiden maksuun, jotka eivät ole työaikanaan eläkevaroja kartuttaneet. On mahdollista, ettei eläkevarantomme ei tule riittämään eläkkeiden maksamiseen nykyisellä tasolla. Tämähän tarkoittaisi, että jokainen eläkeläinen saisi tälläkin hetkellä ylisuurta eläkettä.

Perusteettomia etuja maksetaan meilläkin, mikäli yritykset talousvaikeuksissaan ylipäätään palkitsevat esim. johtajiaan erilaisilla palkkioilla.

Verotus ei meilläkään ole lähellekään kunnossa: emme pysty verovaroin ylläpitämään julkisen sektorin tarpeita. Otamme velkaa palvelujen ylläpitämiseksi. Joko verotusta on tuntuvasti kasvatettava tai julkisen sektorin kuluja (palveluja) tuntuvasti leikattava. Kun kilpailukykyyn ei saatu lisäpontta, on tulot ja menot sopeutettava nykyiseen taloustilanteeseen. Tuottavuuden kasvun kautta talouden tervehtymistä ei ole odotettavissa.

Korruptiota ei ole meillä, erilaisia veronkiertäjiä ja harmaata taloutta löytyy meiltäkin. Sitä enemmän, mitä enemmän työttömyys kasvaa.

Velkoja maksamme nyt lainarahalla. Mutta koska otamme velkaa julkisen sektorin tarpeisiin ja osalla lainatuista varoista maksamme edellistä velkaa, velkataakkamme kasvaa koko ajan. Kreikalta vaaditaan, ettei maa saa enää lisää velkaantua. Tähän emme mekään pysty.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ei lainkaan optimistinen. - Ylisuurista eläkkeistä ei voi meillä puhua julkisella puolella, ja miellä ei esimerkiksi makseta kuolleille eläkettä, kuten Kreikassa. Eläkevarojen riittävyydestä on esitetty toisenlaisakin arvoita.

Johtajien palkkiota olen kritisoinut - ne eivät tosin kuulu tähän, firmat maksavat ne itse. Se on lähinnä moraalinen kysymys.

Verotus ja veronkanto toimivat meillä - Kreikassa veroja kierretään jopa veroviranomaisten avustuksella, ei korruptiota on siinäkin. Verojen riittävyys ja verovarojen käyttö ovat sitten toinen asia.

Velkoja maksamme lainarahalla, kuten muuutkin, eli on meilläkin ongelmia, mutta Kreikan ongelmat ovat aivan toista luokkaa - siellä yhteiskunta ei toimi, meillä kyllä.

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Kari kirjoitti asiaa! Mutta liitot kuitenkin keskittyvät omien etujensa pönkittämiseen. Hallituksen on hoidettava koko Suomen asioita. Liitotko Suomea hallitsevat????

Itse kuntasektorilla työskennelleenä en ymmärtänyt sellaisia etuuksia kuten vuorotteluvapaa, jota pystyy käyttämään vain hyvässä taloudellisessa asemassa oleva. Se ei kohdistu niihin työntekijöihin, jotka sitä todellisuudessa tarvitsisivat eli mm. yksinhuoltajat.
Lapsilisien merkitys on myös hämärtynyt sillä joillekin se on tarpeeseen kun toiset keräävät sitä mm. autojen ostoon. Jopa eräs monilapsisen perheen isä kritisoi sitä sillä ensisaikojen malliin hänestä perheen nuorempi lapsi ( ainakin vaippaikäisenä) voi käyttää vanhemmalta periytyviä tarvikkeita.
Liitot voisivat keskittyä todellisiin työläisten ongelmiin eikä pelkästään työssäolevien etujen lisäämiseen. Tämän koin jo ammattijärjestöhomma-aikoina.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno
Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Sitä pitäisi kysyä liitoilta itseltään. Liiton etu ei näytä olevan työntekijöiden tulotason kasvattaminen, hyvinvointivaltion ylläpitäminen eikä yhteiskuntarauhan turvaaminen.

On hyvä kysymys, onko liiton etu työttömyyden lisääminen ja talouden rapautuminen. Jollei, miksi SAK sellaista ajaa?

Käyttäjän HannuTaskinen kuva
Hannu Taskinen

Jouko Heyno suomi on sijalla 20. Vertailu johon ilmeisesti viittaatte on v 2014. Siis vanha. Kannattaa päivittää tietonsa uusiin.
Luonnollisesti hallitus asetti neuvotteluille tavoitteen. Aika ikävää jos vuoden päästä olisi todettu että neuvoteltiin mutta ei saatu mitään aikaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Annapa linkki tuohon uudenpaan.

Kiitos jo etukäteen.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Tosin tää on vain sveitsiläinen bisneskoulu, mutta jostain luin että kovin arvostettu.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-kilpailuk...

"Suomi putosi jälleen sveitsiläisen bisneskoulun IMD:n kilpailukykyvertailussa pari sijaa. Tällä kertaa Suomi on 61 maan vertailussa 20:s, kun muut pohjoismaat Norja, Tanska ja Ruotsi sekä Saksa ovat kymmenen parhaan joukossa.

Suomi juuttui tälle tärkeimpiä kilpailijamaitaan alemmalle tasolle jo kolme vuotta sitten. Toissa vuonna sijoitus oli sama kuin nyt, viime vuonna hiukan parempi eli 18. sija."

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Jos tuonti on isompi kuin vienti niin maa automaattisesti velkaantuu kun ei pysty maksamaan tuontia viennillä on otettava velkaa ja kun elämme maassa missä ei oikein kannata tehdä mitään kulutustavaraa niin kaikista ostovoiman lisäyksestä yli puolet valuu ulkomaille. Toisin sanoen meidän pitää saada vienti vetämään jos aiotaan saada talous kuntoon . Kun palkat eivät jousta pitää yritysten verot ja muut maksut minimoida yksityispuolelle . Ei kuntien ja valtion puolella eiväthän ne kilpaile kenenkään kanssa. Vaan elävät veronmaksajien rahoilla tekemättä mitään kansantuloa kasvattava työtä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Osut naulan kantaan. Vuoden 2015 tilastovertailua ei tunnetusta syystä voi vielä olla olemassa.

Käyttäjän HannuTaskinen kuva
Hannu Taskinen

No todella vuosi pitää olla 2015.

Juhani Svenske

Suomi ei kerää veroja tarpeeksi: Katainen oli aloittanut isot veroaleet hieman ennen 2008-kriisiä jatkaen niitä vielä rinnakkain.

Pankeissa on +80 miljardia rahaa talletuksina ym. 2007 jälkeen

Kreikka ei kerää veroja tarpeeksi, siellä syynä välimerelliset olot jossa mitään ei tarvitse ottaa tosissaan

Jyrki Paldán

"Olemme jo hyvässä vauhdissa Kreikan tiellä. Tiellä jossa jotkut toiset tulevat vaatimaan mitä meillä on tehtävä."

"Hyvästä pyrkimyksestä huolimatta hallitus joutunee nyt toteuttamaan kipeitä leikkauksia mm. työttömyysturvaan ja etuuksiin."

Näin juuri. Ihan samanlaista leikkauspolitiikkaa ne harjoittivat Kreikassakin viisi vuotta. Tunnetuin seurauksin.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio

Jyrki olisi ilmeisesti halunnut Kreikan ottavan enemmän velkaa, tai ainakin maksavan niitä vähemmän ulos ja se olisi ollut ratkaisu.

Todellinen syy löytyy kyllä kauempaa. Poliitikot lupasivat lainarahalla parempia aikoja kansalaisilleen, kykenemättä ajattelemaan, että velat on joskus maksettava. Raha ei kasva puussa. Kova fakta on, ettei Kreikalla olisi velkaongelmia, jos velkaa ei olisi otettu yli kantokyvyn. Ilmeisesti jotkut uskovat velan ottamiseen pakonomaisena kohtalona, jonka piti tapahtua. Sellainen mentalitetti on realiteettien ja vastuun pakoilua, ja tältä se todella näyttääkin. Syylliset ulkoistetaan.

Jyrki Paldán

"Jyrki olisi ilmeisesti halunnut Kreikan ottavan enemmän velkaa, tai ainakin maksavan niitä vähemmän ulos ja se olisi ollut ratkaisu."

Mitäkähän merkitystä minun haluillani on?

Joka tapauksessa Kreikka, ja koko euroalue, olivat jo ennen kriisiä lähes deflaatiotilanteessa. On vaikea nähdä kuinka lisärahan tuonti kiertoon siinä tilanteessa olisi jotenkin huono asia. Saati sitten kuinka rahan määrän ja kiertonopeuden hidastaminen sopeuttamistoimilla olisi hyvä idea. Joko siis velanotto on kun onkin hyvä idea, tai koko velkamekanismin ympärillä pyörivä - ja mielivaltaiseen "tasapainotilanteeseen" pyrkivä - rahapoliittinen järjestelmä on susi.

"Raha ei kasva puussa."

Joo ei se nykyisellään puussa kasva, mutta puusta sitä voidaan tehdä. Tai sitten vaikka biteistä. Ja kyllähän se voisi puussakin kasvaa, jos vaikka sopisimme käyttävämme pihlajanmarjoja rahana. Raha on vain sopimus, ei sen määrää rajoita mikään muu kuin mielikuvitus. Kuten muutkin sopimukset, se on työkalu, jonka merkitys on pyörittää taloutta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #50

Tässähän koko ongelma ydin onkin: on sekoitettu kaksi erilaista politiikkaa puuroksi, jonka syöminen tuntuu takkuiselta. Normaali valtioiden velanotto on mahdollistettu, mutta sen yhtä normaali seuraus, talouspoliittisesti hallittu tasainen inflaatio, on uhrattu "hintavakauden" pyhälle alttarille.

Tuloksena on voinut olla vain katastrofi, ja se tiedettiin etukäteen.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #50

"On vaikea nähdä kuinka lisärahan tuonti kiertoon siinä tilanteessa olisi jotenkin huono asia."

En ymmärrä sinun ajattelunkulkuasi. Täysjärkinen ymmärtää, että velka, joka ylittää valtion kantokyvyn johtaa umpikujaan, minkä me nyt näemme Kreikan tapauksessa. Kreikan ongelma on ylisuuri velka, kait me tästä voimme olla yksimielisiä. Jos velkaa ei olisi, Kreikalla olisi liikkumatilaa. Vai oletko tosiaan sitä mieltä, että "lisäraha" (konkretisoitunut velkalasti) on ihan hyvä juttu?

"Raha on vain sopimus, ei sen määrää rajoita mikään muu kuin mielikuvitus. Kuten muutkin sopimukset, se on työkalu, jonka merkitys on pyörittää taloutta."

Valtioiden välille solmitut rauhansopimuksetkin ovat pelkkiä sopimuksia, mutta niillä voi pyyhkiä pöytää, kun niitä ei noudateta. Koko rahajärjestelmän kulmakivi on luottamus ja sen takana oleva talouden reaalivastike. Kansantaloudessa raha on pelkkää paperia, jos sen takana ei ole kestävää taloutta. Kun rahan vastike, talous pettää, seurauksena on hyperinflaatio, kuten tapahtui vaikkapa Zimbabwessa. Raha on enemmänkin arvon väline kuin varsinainen talouden työkalu.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #58

"Täysjärkinen ymmärtää, että velka, joka ylittää valtion kantokyvyn ..."

Niin minkä kantokyvyn? Millä mekanismilla?
Tarkoitatko korkomenojen vai velkojen takaisinmaksun suhteen?

Korkomenot ovat täysin poliittinen päätös, ja siksi täysin turha rajoite. Jos(ja kun) niistä on talouden olennaisimpien mekanismien(tuotanto, hyvinvointi ja tulonjako) valossa enemmän haittaa kuin hyötyä, ollaan jo koomisen dystopisessa tilanteessa. Takaisinmaksu taas olisi vielä hullumpaa, koska silloin kierrosta katoaisi KAIKKI raha.

"Koko rahajärjestelmän kulmakivi on luottamus ja sen takana oleva talouden reaalivastike. Kansantaloudessa raha on pelkkää paperia, jos sen takana ei ole kestävää taloutta."

Luonnollisesti, ja luottamus rahayksikköön on yksi tärkeimmistä rahan ominaisuuksista.

Kreikan tilanne oli kuitenkin se, että tuon luottamuksen ehdoton palvominen kaiken muun yli johti käytännössä kaikkien kannalta huonompaan lopputulokseen. Kreikan kriisin traagisuus tuleekin nimenomaan siitä että reaalitalous sakkasi rahapoliittisen sössimisen vuoksi täysin tarpeettomasti. Valtava määrä työikäisiä, -kykyisiä ja -haluisia jäi ilman töitä, tuontato supistui ja tulonjako kusi vastatuuleen. Sen sijaan että Kreikka olisi tuottanut parhaimman kykynsä mukaan hyödykkeitä markkinoille ja saanut vastineeksi muiden tuottamia hyödykkeitä, sen tuotanto ja kysyntä romutettiin. Nyt kaikille Kreikkalaisilla ja Kreikan kauppakumppaneilla on vähemmän hyödykkeitä markkinoilla, ja muiden tuottamille hyödykkeille on vähemmän kysyntää.

Jousto Kreikan markkinoilla tietysti oli tarpeen, koska Kreikan aikaisempi menestys oli hyvin pitkälti seurausta muun Euroalueen takaamasta rahan luotettavuudesta yhdistettynä Kreikan turhan löyhään velanottoon noususuhdanteessa. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa että reaalitalouden romuttaminen on aina täysin järjetöntä ja typerää. Eikä sitä että nykyisenkaltaiset leikkaus- ja sopeuttamistoimet lähes poikkeuksetta johtavat juuri reaalitalouden sakkaamiseen.

"Raha on enemmänkin arvon väline kuin varsinainen talouden työkalu."

Täysin eri mieltä.

Mikäli rahan rooli rajattaisiin ainoastaan arvon välineeseen, olisivat kultakanta ja bitcoin loistavia rahayksiköitä. Markkinatalous ei vain - ainakaan nykymuodossaan - yksinkertaisesti toimi kiinteällä valuutan määrällä aiheuttamatta valtavaa hyvinvointitappiota ja turhaa kurjuutta. Ehkä myös tulonsiirtomanipulaatiolla markkinat saataisiin pyörimään tehokkaasti, mutta utilitaristinen rahapolitiikka näyttäytyy ainakin näennäisesti kaikin puolin parempana vaihtoehtona.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #62

Suunnilleen juuri noin. Täällä rahasta lisää: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123703-raha...

Kreikan ongelma ei ole lainan pääoma, vaan sen vekseliluonne ja Kreikan kiristäminen jatkuvilla diskonttokorin nostoilla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #62

Suunnilleen juuri noin. Täällä rahasta lisää: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123703-raha...

Kreikan ongelma ei ole lainan pääoma, vaan sen vekseliluonne ja Kreikan kiristäminen jatkuvilla diskonttokorin nostoilla.

PS: Jos ja kun Kreikka on määritelty "roskalainaluokkaan", kuka on päävastuussa Kreikan lainapotin kasvusta, Kreikka vai luotottaja, joka tietää tilanteen?

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #62

"Niin minkä kantokyvyn? Millä mekanismilla?
Tarkoitatko korkomenojen vai velkojen takaisinmaksun suhteen?"

Kreikan kansantuote sekä kyky kantaa veroja, joilla velkoja lyhennetään.

"Korkomenot ovat täysin poliittinen päätös, ja siksi täysin turha rajoite."

Korkomenot ovat mitä ovat. Sen toki myönnän, että ennen EU-maiden finanssikriisiä valtiolainojen korkotaso oli seurausta politiikasta. Nykyiset kriisimaat saivat lainaa samalla korolla. Ehkä tarkoitit juuri tätä? En tiedä, haikailetko niitä halvan rahan aikoja takaisin? Sehän juuri koitui Kreikan kohtaloksi. Markkinat määrittelevät korot, näinhän sen tulisi olla. Korkean riskitason maat saavat maksaa enemmän korkoa, luonnollisesti. Jos ei näin olisi, ei olisi mitään varoittavaa tai rankaisevaa instrumenttia, millä holtitonta lainanottoa hillittäisiin.

"Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa että reaalitalouden romuttaminen on aina täysin järjetöntä ja typerää. Eikä sitä että nykyisenkaltaiset leikkaus- ja sopeuttamistoimet lähes poikkeuksetta johtavat juuri reaalitalouden sakkaamiseen."

Kyllähän se on niin, että yli varojen elämisestä seuraa luonnonlain mukaan niukemman elintason elämää jossain vaiheessa myöhemmin. Minusta tämä on itsestään selvää. Tämä sama on Suomellakin edessä. Elintaso laskee, meidän on jo valmistauduttava luopumaan hyvinvoinnista ehkä aika radikaalistikin tulevina vuosina. Tämän hetken hyvinvointi on velkavivutettua, ja siitä joudumme jossain vaiheessa luopumaan joko vapaaehtoisesti tai pakon edessä.

Valtion tulisi kyetä lyhentämään lainojaan sopimuksenmukaisessa aikataulussa, ei kait kukaan ehdota koko lainan takaisinmaksua.

"Markkinatalous ei vain - ainakaan nykymuodossaan - yksinkertaisesti toimi kiinteällä valuutan määrällä aiheuttamatta valtavaa hyvinvointitappiota ja turhaa kurjuutta."

No en kyllä ole sanonut, että raha olisi yksinomaan arvon väline. Keskiaikaa edustaa ajatus siitä, että varallisuuden määrä on vakio. Samoin sekin, että työn määrä on vakio. Totta kai varallisuus kasvaa talouskasvun mukaan. Mutta ota huomioon, että silloin luodaan rahaa vastaavaa arvoa. Ei sen niin päin mene, että raha itsessään tai omassa varassaan automaattisesti luo arvoa. Päinvastoin, vastikkeettomasti ja holtittomasti kylvetty raha saa ihmiset veltostumaan, toimimaan vastuuttomasti ja tuhoamaan entisenkin varallisuuden. Arvon tekee investoija, joka kykenee luomaan tuottavaa työtä tai kysyttyjä tuotteita.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #66

"Kreikan kansantuote sekä kyky kantaa veroja, joilla velkoja lyhennetään."

Oletat siis että rahapoliittinen valta ei saa olla valtioilla, tai että rahan määrän tulisi olisi kokonaan markkinaohjautuva mekanismi. Tuo on juuri se premissi, jota tässä kyseenalaistetaan.

"Markkinat määrittelevät korot, näinhän sen tulisi olla."

Korot eivät ole täysin markkinaehtoisia(Luojan kiitos!), mutta rahanluontiprosessi yrittää olla. Poliittisesti päätetyillä koroilla pyritään ohjaamaan rahapolitiikkaa, mutta epäsuorasti mutkan kautta. Korkovetoinen rahapolitiikka on kuitenkin euroalueella osoittanut täydellisen hampaattomuutensa. Edes negatiivisella korolla ei olla päästy, monien mielestä jo valmiiksi liian pieneen, inflaatiotavoitteeseen, ja siksi EKP onkin melko vastikään aloittanut alkuperäisten sääntöjensä vastaisen rahapaino-operaation. 1000 miljardin sellaisen.

Korkomenojen pelkääminen stagnaatio/deflaatiotilanteessa ja talouden syöksykierteessä on sellaista järjetöntä dystopiaa että tulee ihan Douglas Adamssin Vogonit mieleen. Se on kuitenkin hyvä osoitus siitä kuinka täydellisen epäonnistunut mekanismi markkinavetoinen rahapolitiikka voi olla.

"Kyllähän se on niin, että yli varojen elämisestä seuraa luonnonlain mukaan niukemman elintason elämää jossain vaiheessa myöhemmin."

Toisin sanoen siis joku on saanut tulonjaossa enemmän kuin hänelle kuuluu. Kuka tai mikä määrittelee tuon? Siihen kun ei taida olla kuin kaksi keinoa, joista toinen on päättää siitä suoraan ja toinen antaa joidenkin keksittyjen pelisääntöjen ja pelin päättää siitä. Molemmat ovat kuitenkin loppupeleissä lähes sama asia. Joko asiasta päätetään suoralla keksityllä päätöksellä, tai siitä päätetään epäsuoralla keksityllä päätöksellä.

Nykyisin siitä päättää pääasiassa sovitut markkinoiden pelisäännöt, ja vieläpä todella koomisesti. Muutama kymmenen ihmistä omistaa puolet maailman kaikesta varallisuudesta, mutta joidenkin moralistien mielestä paljon suurempi dilemma on että lähes askeettisesti elävä Kreikkalainen eläkeläinen ei ansaitse kuukausittaista Ouzo-pulloaan.

ja luonnonlain? Älä nyt viitsi, ei luonnonlait liity tähän asiaan yhtikäs mitenkään. Tulonjako ei ainakaan ole mikään luonnonlaki. Ei ole koskaan ollut, eikä voi edes teoriassa olla sellainen.

" Päinvastoin, vastikkeettomasti ja holtittomasti kylvetty raha saa ihmiset veltostumaan, toimimaan vastuuttomasti ja tuhoamaan entisenkin varallisuuden."

Tälle vaatisin perusteita, mutta keskustelu on örveltänyt jo niin pahasti sivuraiteille, että lopetan joka tapauksessa tähän viestiin. Kreikassa kun se "vastikkeettomasti kylvetty raha" ehkä vääristi tulonjakoa(täysin tulkinnanvarainen asia), mutta samalla myös mahdollisti suuremman tuotannon, joka luonnollisesti kasvattaa kaikkien hyvinvointia. Talouskuri ja sopeuttamispolitiikka taas tuhosi tuotannon, joka tarkoittaa että sitä aitoa reaalista arvoa ja hyvinvointia on taas markkinoilla vähemmän.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #67

Meidän käsityksemme talousasioista ovat kyllä ihan eri planeetalta.

"Oletat siis että rahapoliittinen valta ei saa olla valtioilla, tai että rahan määrän tulisi olisi kokonaan markkinaohjautuva mekanismi."

Tätä en kommentillani tahtonut sanoa, vain sen, mitä kansakunta kokonaisuudessaan kykenee tuottamaan verotettavaksi. Rahapoliittiseen valtaan en tässä puutu, enkä korkopolitiikkaan.

"Toisin sanoen siis joku on saanut tulonjaossa enemmän kuin hänelle kuuluu. Kuka tai mikä määrittelee tuon?"

Nyt en taas saa kiinni ajatuksenjuoksustasi. Miten päädyit velkasuhteesta tulonjakoon? Onko liian vaikea käsittää sitä, että joku taho voi elää yli varojensa, ja vieläpä velkarahalla. Onko sinun maailmassasi sellainen edes mahdollista.

"Siihen kun ei taida olla kuin kaksi keinoa, joista toinen on päättää siitä suoraan ja toinen antaa joidenkin keksittyjen pelisääntöjen ja pelin päättää siitä."

Minusta meidän kannattaa keskittyä siihen, mikä on meidän päätettävissämme täällä Suomessa, eikä lähteä hapuilemaan idealistisia kangastuksia.

"Muutama kymmenen ihmistä omistaa puolet maailman kaikesta varallisuudesta..."

Ja juuri he ovat syyllisiä Kreikan ahdinkoon? Et kait ole tosissasi? Salaliittoteoria ovat mukavia, niillä voi selittää kaikki, sekä sysätä vastuu omasta leväperäisyydestä. Ja sitten siinä on vielä vanha hyväksi havaittu dualismi, hyvät ja pahat. Rikkaiden saamat rahat ovat suoraan pois köyhiltä.

Tuo kuulostaa niin keskiaikaiselta ajatukselta. Pelikentällä on lukkoonlyöty määrä omaisuutta, josta kaikki tappelevat. Miksi unohdit kasvun mahdollisuuden tästä tarinan osasta, tai sen edellytysten puuttumisen?

"Tulonjako ei ainakaan ole mikään luonnonlaki."

En esittänyt tuollaista. Tarkoitan yleistä hyvinvoinnin tason laskua, kun veronmaksajille koittaa maksun aika. Tämä on fakta, ja se on nähty jo useiden Euroopan maiden kohdalla, Espanja, Portugali, Kreikka, kohta Ranska ja Suomi.

Jos Kreikassa velkaraha olisi saanut aikaan suuremman tuotannon, mikä olisi kestävällä pohjalla, se näkyisi tänä päivänä. Rahat ovat siis menneet vääriin kohteisiin.

Käyttäjän HannuTaskinen kuva
Hannu Taskinen

Eurouskovaisten yksi aina hoettu arkumentti on ollut alhainen korkotaso.
Sillä on tietenkin puolensa, mutta minusta se väistämättä johtaa valtioiden, kuntien ja yksityisten ihmisten ylivelkaantumiseen. Olen pitkään sanonut että EU on velkaisten paratiisi.
60 ja 70 luvullakin elettiin otettiin velkaa ja rakennettiin taloja. Inflaatio söi lainaa ja palkat nousivat.

Talouden hoitaminen on minusta äärettömän yksinkertaista. Ensin katsotaan mitä tuloja on kohtuullisella varmuudella saatavissa ja sen jälkeen tulee menojen tarkastelu sovittamalla ne tuloihin. Suomen valtio on pystynyt toimimaan näi vain todella hyvän kasvun aikoina. Huonoja aikoja ei silloin ole ajateltu, vaan rahat jakoon, niin saadaan paljon ääniä.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Valtiolta pitäis poistaa velanotto mahdollisuu, ainoastaan investointeihin jotka maksavat itsensä takaisin 5-8 vuodessa saisi ottaa. Kun valtiolla on verotusoikeus niin miksi ihmeessä ottaa velkaa ei se ole ilmaista ja velkainen valtio ei ole itsenäinen se on velkojien armoilla. Puttin vaikka ei olekaan nerommasta päästä tajusi että veloista on päästävä eroon ja maksoi ne pois kaikkien yllätykseksi siis valtion velan. Sen sijaan venäläisillä firmoilla on velkaa mutta ei syömävelkaa niinkuin Suomen valtiolla

Toimituksen poiminnat