*

kajturunen

Toivon kipinä Pariisissa

Pariisissa aloitettiin maailman laajuinen ilmastokokous. Talousvaliokunnan puheenjohtajana kuulun Suomen neuvotteluporukkaan. Matkustan Pariisiin heti itsenäisyyspäivän jälkeen maanantaina 7.12 ja olen siellä kokouksen loppuun joulukuun 11. päivään. Lähtökohdat kokoukselle ovat paljon paremmat kuin aikaisemmin. Ennen kokousta 176 maata ovat antaneet kokoukselle määrällisen lupauksen vähentää ilmastopäästöjään. Nämä maat edustavat 90%:ia kaikista maailman päästöistä. Myös teollisuus suhtautuu myötämielisemmin päästövähennyksiin kuin aikaisemmin. Suomalaiselle teollisuudelle maailman kattava päästövähennyssopimus on myös hyvä mahdollisuus. Suomessa on paljon osaamista puhtaan teknologian alalla, josta voi muodostua merkittävin vientituotteemme.

Pariisin kokouksen tavoitteena on sopia karkeasti ottaen kahdesta suuresta asiasta. Ensiksikin ilmastopäästöjen vähentämisestä sille tasolle, ettei maapallon lämpötilan nousu ylitä kahta celsius astetta verrattuna esiteolliseen aikaan. Jos ilmasto lämpenee enintään kaksi astetta, pystytään arvion mukaan vielä välttymään kaikkein pahimmilta seurauksilta, joita ovat mm. meren pinnan nousu, kuivuus ja sään ääri-ilmiöt. Tässä asiassa maapalloa voi verrata ihmiseen. Jos ihmisen lämpö nousee 39 asteeseen, pärjätään vaikka voidaankin huonosti. Jos lämpötila nousee siitä vielä parikin astetta, alkaa selviytymiskamppailu.

Toiseksi on päätettävä ilmastotalkoiden rahoituksesta. Teollisuusmaat rahoittavat kehitysmaiden hankkeita.

Ongelmia sopimuksen aikaansaamiseksi on paljon. Maiden antamat päästövähennyslupaukset eivät riitä kahden asteen tavoitteeseen, joten Pariisissa on päätettävä kuinka tavoitteeseen päästään. Myös rahoituksesta joudutaan vääntämään kättä. Jo pelkästään se, että ketkä ovat teollisuusmaita ja ketkä ovat kehitysmaita, ei ole selvää. Tästä on sovittu vuonna 1992, mutta sen jälkeen on tapahtunut erilaista talouskehitystä eri puolilla maailmaa. Voidaanko enää laskea kehitysmaiksi niitä Lähi-Idän öljyvaltioita joiden bruttokansantuote on paljon suurempi kuin Suomen?

Pariisissa EU toimii yhtenä neuvottelijana, mutta Suomella on myös oma tärkeä intressi huolehdittavanaan. Se on meidän metsiemme käyttö. Maailmalla ei ymmärretä kuinka hyvin me metsiämme hoidamme, ja tämän tiedon vieminen kokoukseen on ensiarvoisen tärkeää. Metsämme kasvaa enemmän kuin tällä hetkellä sitä käytetään. Metsä toimii hiilinieluna eli myös puhdistaa merkittävästi ilmaa. Metsiä halutaan suojella maailman laajuisesti, mutta niitä vaatimuksia, joilla pyritään estämään Amazonin sademetsien avohakkuut, ei voi soveltaa meille. Suomen perinteet kestävässä metsien hoidossa ovat pitkät. Vuoden1886 metsälaki toteaa " Metsämaata älköön autioksi hävitettäkö". Silloin ja sen jälkeen se on tarkoittanut sitä, että kaadetun puun tilalle olemme istuttaneet aina uuden.

Toivottavasti Pariisissa saadaan oikeudellisesti sitova ja tasapuolinen sekä koko maailman kattava ilmastosopimus aikaiseksi. Toivon kipinä on, se on Pariisissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Tapani Lahnakoski

Vaihdahan äkkiä profiiliasi, kun olet näköjään siirtynyt vihreisiin. Vaati pitkän loikan.

" Suomalaiselle teollisuudelle maailman kattava päästövähennyssopimus on myös hyvä mahdollisuus. Suomessa on paljon osaamista puhtaan teknologian alalla, josta voi muodostua merkittävin vientituotteemme."

Vihreät ovat vuosikausia puhuneet samaa soopaa. Ilmaston pelastaminen on muka meille mahdollisuus. Tulisiko lopulta jokin esimerkki tästä loistavasta bisneksestä ja paljoko se vaatii valtion tukiaisia?

Ville Niinistö ryssi jo tuon metsiemme ja soidemme hiilinielun ja halusi mieluummin meidän maksavan olemattomista päästöistämme. Saavutus sekin.

Totuushan on, että Pariisissahan ei yritetä sopia mistään muusta kuin rahanmenosta.

Kaikki maat eivät suinkaan ole luvanneet mitään päästövähennyksiä. Kiinakin on luvannut lisätä niitä vielä 15 v. Kehittyvillä mailla ei ole mitään keinoa lisätä hyvinvointiaan ilman fossiilisten käytön lisäämistä. Hinku on vain kova meidän ilmastoaneisiimme, jotka menevät diktaatorien taskuihin ja asehankintoihin.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Pariisiin matkustavat vihreät, jotka hyväksyvät muuttoliikkeen kääntöpiirien väliltä tänne eskimoalueille lisäämään hiilijalanjälkeämme, jotka saman aikaisesti Pariisissa vaativat minua laskemaan huoneeni lämpöä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Siellä on Suomesta väkeä kuin Vilkkilässä kissoja, mm. tasavallan presidentti, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Toivakka, ympäristöministeriö on puolestaan nimittänyt valtuuskunnan tarvitsemat asiantuntijat. Kuntia valtuuskunnan asiantuntijajäsenenä edustaa ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Kuntaliitosta ja erillisryhmässä ympäristöjohtaja Esa Nikunen Helsingin kaupungilta.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

No.5 Hyvä, että tämä Turunenkin saa Pariisissa äänensä kuuluviin .

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #8

Ei sieltä ilmastoa pelastamasta väkeä puutu, ja lentelevät vielä eri päivinä, kaiketi sentään reittikoneilla.

Kahden asteen ilmastotavoitteen kiristäminen ei ole nyt ajankohtaista. Tätä mieltä on maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.). Hänen mukaansa kahden asteen tavoitteessakin riittää vielä paljon työtä.

Tiilikainen on tänään maanantaina (30.11.) alkavassa Pariisin ilmastokokouksessa Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja.

http://www.uutisvuoksi.fi/Online/2015/11/30/Kimmo%...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Pariisissa on taas suuri vaara että suomalaisia kusetetaan ilmastonmuutos harhaopin rahoittajaksi joka heikentää meidän taloutta kaikenmaailman unelmilla taivasosuuksista.

Steven Pinker väittää: Ympäristöliikkeen tabut ovat järkevän ilmastopolitiikan tiellä. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää ydinvoimaa, sanoo Harvardin professori.

Fossiiliset polttoaineet ovat olleet hyväksi ihmiskunnalle, Goldstein ja Pinker huomauttavat. Teollinen vallankumous kaksinkertaisti elinajanodotteen ja kaksikymmentäkertaisti vaurauden kehittyneissä maissa.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/steven-pinke...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Toivottavasti pääsevät tekemään pisnestä:

Suomessa on Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yli 3 000 yritystä, jotka näkevät ilmastonmuutoksen torjunnassa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1448347337756

ja mennäänhän sinne EK:stakin:

EK liputtaa kestävän puunkäytön puolesta Pariisissa 1.12.

http://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2015/11/30/ek-l...

Käyttäjän HarriMulari kuva
Harri Mulari

Hienoa, että Perussuomalaisten ilmastonmuutosänkyröinti ehkä nuorisojärjestöänne lukuunottamatta on loppunut. Ensin Timo from Finland kävi itse Barack Obamalle ilmoittamassa, että Suomi on taistossa mukana ja nyt tämä Kaj Turusen blogi talousvaliokunnan puheenjohtajan arvovallalla.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Janne Salosen linkki kommentissa @6. kertoo sen olennaisen.

En ymmärrä, että miksi jotkut hokevat toistamiseen tätä Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä samoja mantroja jatkuvasti. Jossakin lueskelleenani Obama pohtii, että pitäisikö sittenkin lakkauttaa koko ajatus ja Putin taas sitten pohtii sitä, että koko homma haiskahtaa petokselta.

Ihmetyttää, että eikö kukaan edustajistamme ole ottanut luettavakseen Eija-Riitta Korhosen tuoretta väitöskirjaa?

Saksan matkalla satuin lukemaan lentokentällä ilmaiseksi jaetun Hesarin sanomista yhden mielipiteen:

"Kuinka paljon ihminen lopulta vaikuttaa ilmastoon?

Olen hiukan eri mieltä Petteri Taalaksen ja Harri Laurikan (HS Vieraskynä 25.11.) kanssa siitä, onko väittely ilmastotieteen ympärillä laantunut. Totta on, että vastaväitteet on jyrätty, mutta itse asiaa, siis ihmisen ja erityisesti hiilidioksidin merkitystä ilmaston muuttajana, ei ole perusteltu sen paremmin kuin ennenkään.

Outo on esimerkiksi väite, että ihminen olisi jo 1800-luvun puolella pystynyt muuttamaan ilmastoa vähäisillä tuotoksillaan. Uskottavampaa on, että silloinen lämpeneminen sai aikaan hiilidioksipitoisuuden lisääntymisen ilmakehässä.

Hiilidioksidin sanotaan olevan pakote, mutta tietääkseni Saharassa ilma menee edelleen joka yö pakkasen puolelle ilman, että noin 400 miljoonasosaa melko heikkotehoista kasvihuonekaasua pystyy mitenkään estämään lämmön haihtumista avaruuteen..."

Asia jatkuu alla olevasta linkistä:

http://www.hs.fi/mielipide/a1448605486068

Kannattaa katsoa kommentteja.

EDIT:

Jos Cleantech on niin loistava kuten moni hehkuttaakin, niin kertokaahan minulle, että miksi Viking Linessä Cleantechin vedetön pisoaari ei ole levinnyt muualle kuin harvakselleen pariin huoltoasemaan ja pari hassuun laivaan? Miksi sitä ei ole joka paikassa, jos se on niin erinomainen tuote? Mikä siinä mahtaa olla vikana? Aikaa tässä on kulunut jo muutaman vuoden. Pisoaarissa kusiessani tuntuu, että minua pissitäänkin näkymättömästi kovalla paineella silmiini.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Erinomaisen huono vertaus tuo ihmisen lämpötila versus maapallon.

Turunenkin elää ympäristössä jossa lämpötilan vaihtelu on helposti -24°C:ta +24°C:een. Vai oliskohan se -25°C:ta +25°C:een. Ääri lämpötilat on vielä jotain aivan muuta.

Tapani Lahnakoski

" Metsä toimii hiilinieluna eli myös puhdistaa merkittävästi ilmaa."

Tuo lainaus blogistilta osoittaa, millä älyn tai tietämyksen tasolla meitä johdetaan. Hiilen sitominen ilmasta hänen mielestään = ilman puhdistaminen, voi anna kaikki kestää!

Toki metsät tuottavat happea ilmaan, mutta eivät kyllä mitään puhdista, pienhiukkasia kyllä päästävät reilusti.

Toimituksen poiminnat