Perusajatuksia Pariisin sopimuksesta
Pariisin ilmastoneuvotteluissa saatiin kuin saatiinkin sopimus aikaiseksi. Luonnehtisin sopua historialliseksi. Sopimus antaa toivoa tulevaisuuteen. Kokouksen henki oli kaikesta väännöstä huolimatta rakentava ja aistittavissa oli yhteinen tahtotila saavuttaa laaja kansainvälinen ilmastosopimus. Suomi neuvotteli osana Euroopan Unionia. Osallistuin itse ilmastokokouksen viimeiselle viikolle eduskunnan talousvaliokunnan edustajana ja kuuluin viralliseen Suomen delegaatioon. Neuvottelijoina toimi ministerien lisäksi asiantunteva joukko virkamiehiä. Hyvä niin. Voin vain hämmästellä kuinka osaava, vahva ja diplomaattinen Suomen neuvotteluporukka oli. Delegaation yhteiset kokoukset oli se varsinainen paikka, jossa kuultiin tarkemmin neuvotteluiden etenemisestä, ja jossa viestit ja toiveet neuvottelijoille kerrottiin.
Vaikeimmat osat neuvotteluissa olivat vastuunjaosta ilmastopäästöjen vähentämisessä, rahoituksesta ja ilmastomuutoksen aiheuttamien tuhojen korvaamisesta sekä tasosta, kuinka kunnian himoiseen sopimukseen ollaan valmiita. 1,5 vai 2 astetta? Operatiiviseksi tavoitteeksi sovittiin alle 2 astetta ja pyrkimyksenä pitää se 1,5 asteessa. Näillä luvuilla siis rajataan maapallon lämpeneminen pitkällä aikavälillä. Realististako? Sen näyttää tulevaisuus. Nyt annetut lupaukset eivät riitä edes kahteen asteeseen, joten viisivuotis tarkastelujaksoilla päästöjen vähentämistä tarvitaan lisää.
Edelleen vastuu ilmastopäästöjen vähentämisestä on pääasiassa teollisuusmailla. Kun se on teollisuusmailla, niin voidaan kysyä; kenellä se silloin on?
On selvää, ettei maailman maita voi yksiselitteisesti lukea kehitysmaihin ja teollisuusmaihin. Tämä jako tehtiin 1992. Sen jälkeen on maailma muuttunut. Tuolloin sovitulla jakoperusteella jo 30 kehitysmaata ovat rikkaampia kuin 3 köyhintä EU-maata. Olisikin rakennettava mittarit, joilla mitataan maiden vaurausastetta, ja sen mukaan olisi jaettava vastuunkanto, rahoitus ja menetyksien korvaukset. Tästä Pariisissa ei sovittu. Tosin rahoittajien joukko laajenee vapaaehtoisesti. Uskon, että tulevaisuudessa kuitenkin edellä mainittu malli vielä tehdään. Kokouksen suurin voitto tältä osin se, että viittaukset 1992 sopimukseen jäivät suurelta osin pois. Ilmastosopimus toteutuu parhaiten silloin kun jokainen osapuoli kokee sen oikeudenmukaiseksi. Kahdenväliset keskustelut kehittyvien maiden edustajien kanssa lisäsi ymmärrystä tältä osin.
Olen tyytyväinen sopimukseen pääsystä. Tosin täytyy tunnustaa, että Pariisin jälkeen on vielä paljon sovittavaa, mutta erityisen tärkeää on, ettei Pariisissa epäonnistuttu.
Luulenpa, että historia tulee vielä osoittamaan kuinka tärkeää oli saavuttaa laihakin sopimus Pariisissa. Uskon, että joulukuu 2015 muodostuu käännekohdaksi kansainvälisessä ilmastopolitiikan toimissa kohti yhä enemmän yhteisiä, sitovia ja oikeudenmukaisia ratkaisuja. Vaikka hiilelle ei nyt saatukaan hintaa, tulee sopimus omalta osaltaan ohjaamaan riskiarviointien kautta investointeja ilmaston kannalta puhtaampiin ratkaisuihin. Globaali päästökauppajärjestelmä on kuitenkin tulevaisuutta.
Olen usein kuullut tokaisun; "Laitetaan ensin oma talous kuntoon ja katsotaan sitten jääkö varaa maailman parantamiseen." Globaalin ilmastopolitiikan kannalta katsoen tuossa lauseessa on kaikki pielessä. Toivottavasti noin ei ajattele kukaan eikä varsinkaan suuret saastuttajamaat kuten esim. Kiina ja Intia. Pariisiin myös nuo maat antoivat ilmastopäästöjen vähennyslupauksensa ja suhtautuvat positiivisesti ilmastosopimukseen. Myöskään Suomessa ei pidä ajatella noin. Suomenkaan talous ei ole maailman taloudesta erillinen saareke, vaan oleellisesti siihen liittyvä osa. Laaja, sitova ja riittävän kunnianhimoinen ilmastosopimus nimenomaan luo markkinoita puhtaan teknologian ratkaisuille maailmanlaajuisesti ja siinä markkinassa suomalaisten pitäisi olla kärjessä mukana.
Maailmaa on parannettava. Meillä on tällä hetkellä hallitsematon pakolaistulva Syyrian, Irakin ja osan Afrikan vuoksi, johon koko Euroopalla on ollut suuria vaikeuksia vastata. Luulen, että nykyinen pakolaistilanne on vielä pientä sen rinnalla jos emme kykene hillitsemään maapallon lämpenemistä kohtuulliseen rajaan. Maailman parannus on aloitettava nyt. Uhkana on, että kuivuuden lisääntyminen ja veden puute tulevat pakottamaan sadat miljoonat ihmiset liikkeelle elinkelvottomilta kotiseuduiltaan. Pahimmassa skenaariossa vedestä myös soditaan. Siksi on välttämätöntä tehdä yhdessä kaikki se, mitä maapallon pelastamiseksi voidaan tehdä. Se tulee olemaan pitkä prosessi joka voi nyt alkaa Pariisista.
YLE teki oman maalin 20:30:n pääuutislähetyksessään. Otti esimerkiksi KIINAN!? SIIS KIINAN! Parempia esimerkkejä olisi löytynyt useita, useita kymmeniä. Etelä-Korea, Israel, Singapore…
Annex II -valtioita on 24 (23 ilman Euroopan talousyhteisöä). Maailmanpankin (World Bank) korkeimmassa tuloluokassa (high-income economy) on 80 maata! (http://data.worldbank.org/about/country-and-lendin…)
Ilmoita asiaton viesti
Hiukan huonosti mallaa perussuomalaiseen ideologiaan moinen maailmaa syleilevä asenne varsin kontroversillisesta asiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Tai sitten mallaa vaan huonosti Kuikan ideologiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mites olisi samalla euforialla YK:n väestönkasvua koskeva puitesopimus?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tästä:
”Olen usein kuullut tokaisun; ”Laitetaan ensin oma talous kuntoon ja katsotaan sitten jääkö varaa maailman parantamiseen.” Globaalin ilmastopolitiikan kannalta katsoen tuossa lauseessa on kaikki pielessä. Toivottavasti noin ei ajattele kukaan eikä varsinkaan suuret saastuttajamaat kuten esim. Kiina ja Intia. Pariisiin myös nuo maat antoivat ilmastopäästöjen vähennyslupauksensa ja suhtautuvat positiivisesti ilmastosopimukseen. Myöskään Suomessa ei pidä ajatella noin. Suomenkaan talous ei ole maailman taloudesta erillinen saareke, vaan oleellisesti siihen liittyvä osa. Laaja, sitova ja riittävän kunnianhimoinen ilmastosopimus nimenomaan luo markkinoita puhtaan teknologian ratkaisuille maailmanlaajuisesti ja siinä markkinassa suomalaisten pitäisi olla kärjessä mukana.”
Vielä kun saat tuon ajatuksen myytyä puolueellesi, niin sitten voi sanoa, että olet kovan luokan poliitikko!
Ilmoita asiaton viesti
k.s. kommentti no.: 2!
Ilmoita asiaton viesti
Huvittava kirjoitus Turuselta, joka ei ehkä ehtinyt lukea sopimusta. Mutta ehkä maailma kuitenkin pelastettiin 😉 Täällä lisää asiasta:
http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2015/12/pariis…
Ilmoita asiaton viesti
Ei Kaitsu ainakaan ymmärtänyt mistä ”sovittiin”. Näyttää vahvasti sille, että EU jatkaa omaan jalkaansa ampumista ja muut lisäävät vapaasti päästöjään. 100 miljardia taalaa pitää kerätä diktaattorien huvipursien ja aseiden rahoitukseen vuosittain, pikkuraha.
Kaitsu on onnellinen, kun on saanut olla mukana Putte possun nimipäivillä.
Mitäköhän persu-äänestäjät tästä ”hehkuttavat”?
Ilmoita asiaton viesti
”Kaitsu on onnellinen, kun on saanut olla mukana Putte possun nimipäivillä.”
Vain hienotunteisuuteni vuoksi en käyttänyt itse noin osuvaa luonnehdintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastorealismia on erittäinhyvä blogi, riittäisi toki jo pelkästään että ilmastokeskustelussa otetaan huomioon ajanlaskun alun jälkeinen ilmastohistoria.
Ilmoita asiaton viesti
On jo valmiiksi vituttanut että persuille tuli ääni annettua, tämä avautuminen varmistaa että sitäkään virhettä en enää ikinä tee. Onko kirjoittaja ihan varmasti ”oikeassa” puolueessa?
Ilmoita asiaton viesti
Perussuomalaisia äänestäneet ja perussuomalaiset sekä kaikki muutkin, lukekaa viimeinen kappale ajatuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo viimeinen kappale on mielestäni kaikkein hölmöin. Siitä avautuu vain kirjoittajan sekava ajatusmaailma.
Ilmoita asiaton viesti
Maailma muuttuu, mutta ei ihmisten ansiosta. Vanha kysymykseni; pitikö ihminen luolassaan liian suurta nuotiota kun edellinen, yksi aiemmista jääkausista suli.
Ilmastonmuutos on maailman suurin kusetus.
Ilmoita asiaton viesti
Jarmo, ongelman kiistäminen ei ole ongelman ratkaisu.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa lukea paras suomenkielinen ja ilmastonmuutosaiheinen kirjoitus täältä:
http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2015/01/ilmast…
Se avartaa näkemystä mukavasti, jos ei halua kiistää faktoja.
Ilmoita asiaton viesti
Turunen; Luonnollinen jääkausien vaihtelu ei ole ongelma. Ongelma on, kun ihminen luulee hallitsevansa luonnonvoimat. Kokemäenjoen tulvakorvaukset ovat tänään saavuttaneet globaalin (maailmanlaajuisen) kusetuksen mittasuhteen korvauksineen.
Ilmoita asiaton viesti
Olen käyttänyt luovuuttani ja päättelykykyäni ja saanut jonkinlaisen kuvan ilmastonmuutoksesta. Joten aloitetaanpa ajanlaskun alun jälkeisen ilmaston tarkkailulla.
Eli 1700-luvun lopulla oli kylmänjakso (pienenjääkausk) jolloin lontoon Thames joki jäätyi kantavasti sekä pohjoiseuroopassa ei nähty kesää kolmeen vuoteen. Puute, nälkä ja taudit vaivasivat tuolloin pitkin eurooppaa ja karsivat kolmannen väestöstä. Sen sijaan 800-luvulla ilma oli nykyistä 1º-2ºC lämpöisempi jolloin mm euroopanlehtikuusi ja moni muu lehtipuu menestyi hyvin suomessa sekä maanviljely oli mahdollista Gröönlannissa. Jos vaihtoehtoja miettii en ainakaan toivo että keskilämpötila tippuisi 2ºc koska se tarkottaisi jälleen kesättömiä vuosia sekä ilmankosteuden ja sateiden vähenemistä.
Ilmasto elää jaksoittain ja on kokoajan muutoksessa, se ei ole koskaan ollut stapiili eli muuttumaton. Merkittävin kasvihuonekaasu on luonnollinen vesihöyry joka aiheuttaa yli puolet lämpenemisestä ja synnyttää lisää vesihöyryä. Vesihööyrystä puhutaan myös ilman kosteutena ja tiivistyy taivaalla pilviksi jotka lankeavat sateina alas. Mannerjäätiköillä sateet ilmenee lumena, mutta kohonnut lämpötila vähentää merijäätä. Se on osa luonnollista veden kiertokulkua mutta lämpiämisen vuoksi sen teho ja koko kasvaa. Hiilidioksidi ja metaanipäästöistä 2/3 osaa on on ihmisen aiheuttamia päästöjä mutta näidennpäästöjen suurin uhka on ilmanlaadun huononeminen esim Kiinan ja Intian savusumu mikä on vaaraksi terveydelle sekä happamoittaa maaperää ja meriä. Suomen ilmatieteenlaitos tuskin on retuperällä näin väittäessään. Vesihöyryn eli ilmankosteuden määrä lisääntyy ilmaston lämmitessä, tämä on hyvin havaittavissa esimerkiksi pienissä kasvihuoneissa joissa on liki trooppinen ilmasto.
Ilmastomme on tiettävästi yhteydessä auringon aktiivisuutteen ja pilkkujen määrään, vaikkei se selitä koko ilmastonmuutosta. Lämpeäminen jatkuu ainakin vielä jonkin aikaa mutta 2030-luvulle on ennustettu jällen kylmenmpää ajanjaksoa jopa uutta pientäjääkautta. Varmaa kuitenkin on että ilmasto tulee vielä nousemaan 1ºc asteen tällä vuisisadan puoliskolla jotta se tavoittaa 600-luvun ja 1200- luvun välisen ajanjakson. 1400-luvun ja 1800-luvun välistä ajanjaksoa on taas pidetty poikkeuksellisen viileänä, ainakin viellä 2000-luvun alussa ennenkuin lämpöparometri typistyi alkamaan 1840-luvulta. Ilmasto on lämmennyt ja kylmennyt jääkauden jälkeen useaan otteeseen ja ollut kokoajan muutoksessa. Ihmiset ja eläimet ovat yhä täällä. Ei siis tarvitse vajota ilmastonmuutoksentakia hysteeriaan ja pelotteluun sillä muutos on luonnollinen maapallon ilmiö. Hysteeria ja pelottelu ei sitä ratkaise.
Otetaan vielä huomioon se ettei ilmasto ole niin yksinkertainen asi kuin media antaa meidän ymmärtää vaan siihen vaikuttavat monet ilmiöt kuten rapautuminen, tektoninen toiminta, kasvillisuuden katoaminen, Ilmanpaineen vaihtelu, ilmavirrat, merivirrat, meren lämpötila, säteilyn määrä, etäisyys auringosta, kiertoradan muoto, akselin kallistuma, hyrraliike, naapurimme kuu sekä Jupiterin painovoima.
En siis väitä että vastustaisin ilmastonmuutosta, lämpiämistä tai kasvihuoneilmiötä. Varautuminen muuttuvaan ilmastoon on kuitenkin järkevää sillä sitä ei luontaisesti pysty pysäyttää, voimme vain vähentää omaa omaa osuttamme ympäristön saastuttamisesta ja biosfäärin sotkemisesta. Mutt emme loppuun asi sillä tulevaisuudessakin ihminen tarvitsee yhä perustarpeita kuten suojaa, lämpöä, vettä ja ruokaa. Siksi energian tutannon, teknologian ja digitalisaation kehityksestä kannattaa ottaa kaikki irti esim tiedän että moni valittaa perinteisen potkuriturbiinin äänihaitoista mutta entäpä Suomalainen WindSide-turbiini eli tuuliruuvi, siitä ei ultraääniä pitäisi lähteä.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan hyvää pohdintaa. Kahden asteen ero meillä ei kuitenkaan vielä riitä selittämään sitä, mitä Lapissa on kasvanut menneinä vuosituhansina. Sanoisin, että neljä- viisi astetta tarvitaan lisää, jotta Lapin ilmasto tulisi etelärannikon nykyisen ilmaston lähelle, mitä sen on pitänyt silloisen kasvillisuuden mukaan olla.
Tämä tuuliruuvi olisi varmaan markkinoilla, jos se olisi niin hyvä kuin yrität kertoa, kun ilmastorahaa on varmaan tarjolla. Siinä on toki hyviä puolia. Koneisto on maanpinnalla eikä maston huipussa. Teho vaan ei vastaa propellimyllyjä.
Äläkä puhu enää ultraäänistä, niistä ei kukaan ole valittanut, vaan infraäänistä.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakaan WindSide-turbiinista lukemani mukaan ongelma ei ole tehokkuus vaan korkeampi hinta. Ja pahoittelen sotken usein ultra- ja infraäänet, kun WindSide puhuu vain ettei se häiritse tutkija ja on siksi hyvä energian lähde tutka-asemille.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ultraäänet ole mikään ongelma tutka-asemillekaan. Tutkat käyttävät mikroaaltoja (sähkömagneettisia), jotka heijastuvat kohteista, joiden johtavuus tai permittiivisyys poikkeavat ilman vastaavista.
Kun myllyn siivet vielä liikkuvat, tutkassa näkyy liikkuvia kohteita, jotka voidaan tulkita ”vihollisiksi” tai ne voivat häiritä siviilikoneiden lähestymistutkia, mikä on vielä pahempi ongelma paikallisesti.
Miksi sitten WindSide olisi kalliimpi ja mihin verrattuna? No vertaus pitää tietenkin tehdä keskitehoon tietyissä tuuliolosuhteissa. Periaatteessa Windsidella on investointia halventavia ominaisuuksia. Sen huonon tehokkuuden näkee kyllä jo silmällä, milläpä muullakaan, sen tuulta vastaanottava pinta-ala on varsin pieni propelleihin verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Windside on kalliimpi verrattuna Saksalaisiin potkuri turbiinein. Turbiinien suhteenkin hinta ratkaisee.
Windside turbiinia kuvataan:
– Tuottaa puolet (tai 120 päivää) enemmän sähköä vuodessa kuin propellimallit samalta tuulipinta-alalta.
– toimmi 2-60 m/s tuulen nopeudessa, eli myös myrkyissä
– Hyödyntää kaikista ilmansuunnista puhaltavan tuulen
– Korkeimmista turbiineista voidaan tehdä 100 ja 200 metrisiä
– Halkaisijaltaan 2 metrisen ja korkeudeltaan 6 mmetrisen turbiinin projektiopinta-ala on 12 m2
– 10 m/s tuulella metrin halkaisijan tuuliroottorin Reynoldsin luku on noin 660 000
– Pystyakselinen turbiini jonka roottoria pyörittää kaksi spiraalinmuotoista siipeä
– 5 metriä korkea ws4 tuottaa 5m/s keskitulennopeudella 2 000 kWh/a
– 8 metriä korkea ws12 tuottaa 5m/s keskituulennopeudella 8600 kWh/a
– metriä korkean turbiinin on arvioitu tuottavaan minimimtuulen nopeudella 1-3 MWh/a
– Huollon tarve minimoitu
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastosopimus on erittäin tärkeä voitto. Onneksi meillä on Kaj Turusen kaltaisia kansanedustajia neuvottelemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, kuten jo aiemmin totesin, hieno juttu! Nyt ei ole enää mitään hätää, nimet ovat paperissa. Koko hypetys voidaan unohtaa saman tien.
Ilmoita asiaton viesti
Onko PS:n suhtautuminen kehityskysymyksiin muuttunut?! – Hyvä, jos ymmärrys on asiassa lisääntynyt.
Pelkäänpä, että ilmastosopimus herättää kuitenkin perusteettomia toiveita, ja johtaa kannaltamme järjettömiin ratkaisuihin.
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/…
Ilmoita asiaton viesti
Kaj, tämä minua askarruttaa kun sanot että viittaukset 1992 sopmukseen jäivät suurelta osin pois. Miten se sopii yhteen sen kanssa, että Artikla 1 viittaa nimenomaan UNFCCC-sopimukseen ja toteaa sen määritelmien olevan voimassa. Mitä teille siellä kerrottiin ja miten tuota sopimustekstiä tulisi tulkita?
Ilmoita asiaton viesti
1 artiklassa viitataan vaan sopimukseen 1992. tämän jälkeen 1995 määriteltiin maat teollisuusmaihin ja kehitysmaihin. Tässä sopimuksessa ei kuitenkaan ole viittauksia annex1 tai 2:een, joissa määritellään kehittyneet ja kehittyvät maat.
Ilmoita asiaton viesti
Onko noin, että vasta 1995 määriteltiin? Jo UNFCCC:n alkuperäisessä tekstissä olivat nuo kaksi Liitettä. Alkuperäinen virallinen ei-”consolidated” -versio Tšekkoslovakineen tässä: http://unfccc.int/files/essential_background/backg…
Siellä ne lopussa ovat.
Eilen YK:n suoratoisto lakkasi minulla toimimasta juuri kun Singapore kiitteli sopimusta ja Loss and damagea. Kuulin vain pari ensimmäistä lausetta delegaation puheenvuorosta. Kokousväki ei buuannut. INDC:ssään Singapore pitää itseään kehitysmaana ainakin vuoteen 2030 saakka. Singapore oli jo 1992 HUOMATTAVASTI vauraampi kuin esim. Annex 2 Portugali. Singapore on kieltäytynyt perinteisesti maksamasta mitään rahallista tukea muille maille ja liittymästä OECD:hen. Edelleen G77:ssä. Singaporen BKT per henkilö (PPP) on huimasti suurempi kuin Euroopassa. Virallisen vaihtokurssin mukaan ei missään nimessä pidä laskea, koska monet tällaiset maat manipuloivat valuuttansa arvoa alaspäin. Esim. Singaporen vaihtotase on ollut viime vuodet noin 20 prosenttia BKT:stä ylijäämäinen! Jos muistan oikein, niin ainakin ennen Singaporen inflaatiota hallittiin siten, että keskuspankki yksinkertaisesti antaa valuutan vahvistua, kun inflaatiota halutaan alaspäin.
Ilmoita asiaton viesti
Kaj, miten voi olla mahdollista, jos vasta 1995 määriteltiin, että Liitteessä 1 lukee Tšekkoslovakia? Tšekkoslovakia lakkasi olemasta 1. tammikuuta 1993!
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Turunenkin tietää todellisen ongelman ja se ei ole hiilidioksidi. Vähän jo viittasitkin siihen vesisodilla. Ongelma lymyilee korviemme ja jalkojemme välin lisääntymis- ja eloonjäämiosvietin hallitsevassa ominaisuudessa. Ei haluta käyttää kortsuja ja tiede pyrkii keksimään ikuista elämää.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä, Halonen. Afrikan, Intian ja kiinankin suurin ongelma on raju syntyvyys. Ja täältä me lähettelemme ”äitiyspakkauksia”, huomenna ilmastotuen muodossa.
Ilmoita asiaton viesti
Päivitä tietosi ennen kuin nolaat itseäsi lisää. Kiinan kokonaishedelmällisyysluku on ollut alle uusiutumistason jo pitkään. Intiakaan ei kuulu korkean syntyvyyden maihin, vaikka vielä pitäisi kokonaishedelmällisyyttä saada alaspäin.
Ongelma on Saharan eteläpuolinen Afrikka. Ei kannata puhua pelkästä Afrikasta, Saharan pohjoispuolella on eri todellisuus.
Ilmoita asiaton viesti
”Olisikin rakennettava mittarit, joilla mitataan maiden vaurausastetta, ja sen mukaan olisi jaettava vastuunkanto, rahoitus ja menetyksien korvaukset. Tästä Pariisissa ei sovittu.”
Tästä olen puhunut vuosia. Muistettava lisäksi päästöt asukasta kohti. Suurimmat löytyvät ns. kehitysmaista, kuten Qatar, Kuwait…jotka ovat edelleen ”köyhinä maina” kaikissa YK-sopimuksissa. Venäjällä on suuret päästöt asukasta kohti, suuri ilmastovelka asukasta(kin) kohti. Päästöt paljon suuremmat per asukas kuin EU:ssa, mutta BKT per asukas vähemmän. Ei ole oikein palkita Venäjää siitä, että saastuttavat enemmän, mutta saavat vähemmän aikaiseksi katsomalla vain maan tulotasoa eikä päästötasoa. Kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat ilmastoon, ei talouden koko.
(Jos ihmettelet tämän viestin päivämäärää, niin se vaihtui, kun muokkasin näin reilut 2 vuotta myöhemmin väärän tiedon pois koskien otsonisopimusta. Otsonisopimuksessakaan ei ole automatiikkaa, Singapore ja kumppanit ovat edelleen Artikla 5 -valtioita vuonna 2018.)
Ilmoita asiaton viesti