*

kajturunen

Metsähallitusta ei yhtiöitetä - kysymys on valtataistelusta

Metsähallituslain käsittelyn aikana on levitetty väärää tietoa asiasta. Kansalaisia on peloteltu totuuden vastaisilla väitteillä, että Suomen kansallisomaisuus; metsät, järvet ja pohjavedetkin voisivat päätyä ulkomaiseen omistukseen. Haluan uskoa, että kyse on ymmärtämättömästä väärän tiedon levittämisestä. Liki 100 000 ihmistä on huijattu laittamaan nimensä adressiin väärin perustein. Pelotteluun on käytetty virheellisin perustein yhtiöittämistä. 

Metsähallitusta ei olla yhtiöittämässä. Ainoastaan sen puumyynti yhtiöitetään. Puun myyntitoiminta yhtiöitetään sen vuoksi, että EU vaatii tasavertaista kilpailua muihin puumyyjiin nähden. Metsähallituksen puumyynnillä ei EU-komission mukaan saa olla esim. veroetuja muihin toimijoihin nähden. Tämä nyt perustettava puumyyntiyhtiö olisi kokonaan valtion omistama, eikä sen yhtäkään osaketta voida myydä ilman eduskunnan päätöstä. Yhtiöllä olisi Metsähallituksen talousmetsiin yksinoikeudella käyttöoikeussopimus, jota ei voi siirtää kenellekään ulkopuoliselle. Yhtiö tulouttaisi puumyyntituotot metsähallitukselle. Eikä puumyynnin yhtiöittämisellä ole mitään vaikutusta jokamiehenoikeuksiin. 

Jatkossa siis kansallisomaisuutemme pysyminen valtion omistuksessa on yhtä vahvasti turvattu kuin nykyisinkin.  Vastustajat itse asiassa vaarantavat kansallisomaisuutemme säilymisen valtion omistuksessa. 18.4.2016 astuu voimaan ns. käyttöoikeusdirektiivi. Mikäli emme ole tätä ennen hoitaneet direktiivin vaatimusta kuntoon, on suuri riski siitä, että joudumme kilpailuttamaan kansainvälisesti käyttöoikeussopimuksen. Tätä riskiä ei mielestäni pidä ottaa, vaan toimia nyt ennen 18.4.2016 määräaikaa.

Asian ytimessä on kuitenkin hallinta ja määräysvalta. Siitä kiistellään. Valtataistelun osapuolina ovat täysin kotimaiset voimat. Hallituksen esitykseen sisältyy Metsähallituksen omaisuuden jakaminen kolmeen taseen osaan. Ensimmäinen on talousmetsät, joilla on tuottotavoite. Toinen onluonnonsuojelualueet, joilla ei ole tuottotavoitetta. Kolmas on alueet, joilla ei ole tuottotavoitetta eivätkä ne ole luonnonsuojelualueita. Tähän kolmanteen kuuluu laajoja alueita mm. Lapin kairat, soita, järviä, aluevesiä jne.. Näillä alueilla on paljon mm. elinkeinotoimintaa joilla on iso merkitys kansantalouteemme.

Tähän kolmannen taseen osan hallintaan liittyy valtataistelu. Nyt kun metsähallituslaki joudutaan avaamaan, on ympäristöministeriössä ja luonnonsuojelujärjestöissä nähty tilaisuus kasvattaa valtaa ja päästä hallinnoimaan yhtä suurempia alueita Suomessa. Ympäristöministeriössä on tahtotilaa paketoida nämä valtavat alueet luonnonsuojelunpiiriin. Lakiesityksessä ympäristöministeriölle tulisi lisää valtaa.Hallituksen esitys Metsähallituslaiksi onkin tältä osin epäonnistunut.

Olemme aina eläneet yhdessä luonnon kanssa. Luonnosta on huolehdittava, mutta laajojen alueiden eristäminen luonnonsuojelualueeksi vie elämisen ja yrittämisenmahdollisuudet suuressa osassa maatamme.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Luonnosta on huolehdittava, mutta laajojen alueiden eristäminen luonnonsuojelualueeksi vie elämisen ja yrittämisenmahdollisuudet suuressa osassa maatamme."

Tuo on totta, että luonnosta olisi huolehdittava sillä olemmehan itse osa sitä, vaikka se tuppaa monilta unohtumaan. Luonto pärjäisi vallan hyvin ilman ihmistä mutta ihmisen pärjääminen ilman luontoa voisi olla vaikeaa, ei vaikka asuisi suurkaupungissa eikä koskaan astuisi jalallaan "vihreälle niitylle". Tuo sen sijaan ei taida pitää paikkaansa, että Suomessa olisi jotenkin tolkuttoman paljon luonnonduojelualueita, ja olemassa olevistakin suurimmat ovat pohjoisen poronhoitoalueella.

Ai niin se linkki:

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Y...

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Jotain hapanta tuossa taulukoinnissa on kun näistäkin asioista saadaa ihan viisaitten ihmisten tekemänä minkälaisia tuloksia halutaan:
Metla:
" Eurooppalaisessa vertailussa Suomen tiukasti suojeltujen metsien määrä (5,2 % metsäalasta) on kaikkein suurin. Muualla Euroopassa korostetaan suojelualueiden aktiivista hoitamista monimuotoisuuden lisäämiseksi."
http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/c4-protected...

Minkähänlainen talukko saataisiinkaan jos suhteutettaisiin väkilukuun ,tai keskiansioon, tai maanomistajien määrään tai,tai,,,,,Eihän tuo kovin vaikeaa kyllä olisi kun sijoittaisi luvut taulukkoon.

Sitten on vielä se että missäs se on sanottu että Suomen täytyisi aina olla eka jokapaikassa jos me ei haluta.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Sitten on vielä se että missäs se on sanottu että Suomen täytyisi aina olla eka jokapaikassa jos me ei haluta."

Tuota en halunnut itseni antaa ymmärtää, eli ei missään tapauksessa lähdetä hakemaan sitä kärkipaikkaa ja vielä järki unohtaen, kuten esim. ollaan tekemässä uusiutuvien kohdalla. Ja kuten siinä kommentissani viittasin, niin suurimmat kansallispuistot ovat poronhoitoalueella, ja porot saavat kai vapaasti laiduntaa niillä.

Niin ja jos nytkin kuulemma jää puita mätänemään metsiin, miksi niitä halutaan lisää hakattavaksi, niitä metsiä.

Koraani Bacon
Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Palmroos

Kunhan puumyynnin yhtiöittämisen seurauksena ei aleta hakata entistä suuremmalla innolla metsiä hakkuuaukeiksi - nykyiselläänkin noita "puupeltoja" on ihan tarpeeksi. Mutta money talks, jne.

Tajuaisivat edes jättää kannot ym. jämäpuut uuden metsän pohjaksi, nykyään revitään ylös kaikki mitä irti saadaan siinä määrin, että uutta talousmetsää pitää lannoittaa keinotekoisesti. Sen seurauksena puut kasvavat turhankin tehokkaasti - selluksi niistä toki on, ja sehän on se ison rahan vientituote, mutta puusepänteollisuudessa hongistamme ei tätä menoa ole kohta kuin liimapuuksi.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Ympäristöministeriön valtaa tässä leikataan, jotta metsistä voisivat päättää tahot jotka luontoarvoista eivät ymmärrä tai välitä. Ympäristöministeriön valtaa juuri leikataan, vai valehteleeko "valtamedia" taas?
Sitä paitti eikäs nuo lapin erämaat ole aika suosittuja retkeilypaikkoja, minkälaista toimintaa pitäisi saada tilalle? Sellutehtaita varmaan ja paperitehtaita jotta kiinalaiset saa veskipaperia.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1456894561972

Eero Mattila

Kun seuraa Valtion omaisuuden aikaisempia kauppoja. Kemira ja fosforikaivos, Fortum ja Saimaan säännöstelyoikeus sekä sähkön jakeluverkko, Digita ja tv-lähetysoikeudet, Sonera ja puhelinverkko, Talvivaara ja ekokatastrofi huoli on hyvin aiheellinen.
- Ikävä kyllä hyvä tahto ja mukavat aikomukset eivät riitä, jos kulissien takana junaillaan jotain muuta...

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Eikös joku taho sanonut, ettei sähkönsiirtoverkon myyminen ulos tule aiheuttamaan korotuspaineita hintoihin tjsp...

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

"Luonnosta on huolehdittava, mutta laajojen alueiden eristäminen luonnonsuojelualueeksi vie elämisen ja yrittämisenmahdollisuudet suuressa osassa maatamme."

Tuo väite on tyypillistä luonnonsuojelun vihaajien roskaa. Metsähallituksen omien selvitysten mukaan virkistykseen ja suojeluun laitettu valtion euro tulee paikallistalouteen takaisin n.10-12 kertaisena matkailun ja retkeilijöiden ansiosta. Tämä siis pohjoisessa, joka on ainoa kolkka maassamme, jossa edes jotenkin laajoiksi nimitettäviä alueita on suojeltu, Jos vaikka koko Lappi pieniä turistimetsiä lukuunottamatta olisi tuhometsätalouden temmellyskenttä, ei matkailutuloja olisi kuin joku mitätön murto-osa nykyisestä. Metsät tuottavat Lapissa paljon paremmin pystyssä kuin kerralla vessapaperiksi lyötynä.

Turiusen jutussa on muitakin valheita, joita MH-lain puolustelijat ovat ahkerasti levitelleet.

Tässä Suomen luonnonsuojeluliiton kysymykset:
Tiivistettynä, tässä alla on neljä meitä ahdistavaa kysymystä metsähallituslaista, joihin vaadimme vastauksia:

1. Miksi suojelu- ja virkistysalueita hallinnoivat Luontopalvelut ja ympäristöministeriö halutaan kutistaa olemattomiin?

Uusi metsähallituslaki muuttaa taloustoiminnasta vastaavan Metsähallituksen sekä suojelu- ja virkistysalueita hoitavan Luontopalveluiden rooleja. Kun suojelu- ja virkistysalueiden hallintaa siirretään vahvasti uuden konsernin sisällä metsätalouden ohjausvaltaan, kutistetaan samalla suojelu- ja virkistysalueita hallinnoivan Luontopalvelut-yksikön ja sitä ohjaavan ympäristöministeriön roolit lähes olemattomiin. Tämä vaarantaisi kansanvallan. Luonto- ja retkeilyjärjestöjen mielestä ympäristöministeriön ohjauksesta pitää säätää kuten aiemmassa metsähallituslaissa pykälässä 1: ”Luonnonsuojelua koskevissa asioissa Metsähallitus on ympäristöministeriön ohjauksessa.” Samoin Luontopalveluiden toimintakykyinen ja uskottava tulevaisuus pitää varmistaa.

2. Miksi jättimäisiä maa- ja vesialueita siirrellään taseesta toiseen ja mihin tarvitaan sekavaa ”kolmatta tasetta”?

Uusi metsähallituslaki loisi metsähallituksen liiketoiminnalle nykyisen kahden pääomataseen, tuottovaatimuksen alaisen talouskäytön ja ei-tuottovaatimuksen alaisen luonnonsuojelullisen ja virkistyskäytön, rinnalle niin kutsutun kolmannen tase-erän. Sille ei aseteta suoraa tuottovaatimusta, mutta se ei olisi myöskään enää pyhitetty virkistykselle ja suojelulle. Lisäksi alueiden käytön päätösvalta on epäselvä. Luonto- ja retkeilyjärjestöjen näkemyksen mukaan tähän kolmanteen tase-erään siirrettävät 2,2 miljoonan hehtaarin yleiset vesialueet sekä 400 000 hehtaarin Ylä-Lapin virkistysmetsäalueet tulee selvästi lain pykälillä pitää edelleen yleisessä, ei-tuottovaatimuksen alaisessa taseessa. Kolmas tase-erä vain ja ainoastaan sekoittaa toimintaa, Järjestöjen mielestä tasesiirron kohteina olevat alueet pitää jättää rauhaan ei-tuottovaatimuksen alaiseen pääomataseeseen ja turvata ilman porsaanreikiä niiden virkistyskäyttö myös tulevaisuudessa. Samoin suunniteltu 40 000 hehtaarin metsäalueiden siirto Ylä-Lapissa tuottovaateen alaisuuteen pitää jättää toteuttamatta.

3. Miksi avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja demokratiaa ei turvata selkein sanoin?

Uusi metsähallituslaki siirtäisi yhtiöitettävän osan metsähallituksesta julkisuuslain ulkopuolelle liiketoimintasalaisuuksien piiriin. Tämä heikentäisi metsähallituksen toiminnan seurattavuutta ja avoimuutta. Myös uuden metsähallituksen kokonaisuudessaan tulee selvästi noudattaa julkisuuslakia ja varmistaa kansalaisten ja eduskunnan tiedonsaantioikeus. Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii, että lakiin Metsätalous Oy:stä kirjataan, että yhtiö on kokonaan valtion omistama yhtiö. Lisäksi lakiin ollaan ajamassa mm. sanamuotoa “luonnonsuojelualueille ei lähtökohtaisesti tuottovaatimusta”, miksi?

4. Miksi saamelaisten oikeuksia ei turvata ja luonnonvarojen käytön suunnittelua kirjata lakiin?

Uudesta laista on poistettu pykälät liittyen saamelaisten kotiseutualueen heikentämiskieltoon. Juuri tästä Suomi sai viime vuonna YK:n tiukkasanaisen nootin saamelaisten oikeuksien vaarantumisesta metsähallituslain uudistamisessa. Tämä on kansallinen häpeä. Luonto- ja retkeilyjärjestöjen mielestä pykälät pitää palauttaa, eikä lietsoa turhia konflikteja. Uudesta laista on poistettu myös pykälä luonnonvarasuunnitelmista, joilla paikallisten näkökulmia on yhteensovitettu. Tämäkin pitää palauttaa ehdotukseen.

Tule mukaan vaatimaan vastauksia: https://www.facebook.com/events/1676010039339871/

Toimituksen poiminnat