*

kajturunen

"Helikopterirahaa" suoraan kansalaisille

Suomen talous on jämähtänyt. Viime vuosina kasvua ei ole ollut juuri ollenkaan, eikä tulevien vuosien näkymät tuo muutosta. Kaikki olemme samaa mieltä siitä, että kasvua pitäisi saada aikaiseksi. Yhtä mieltä olemme myös siitä, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pitää säilyttää. Keinoista, miten tämä voisi tapahtua, on käyty julkisuudessa kipakkaakin keskustelua. Pitäisikö elvyttää velkarahalla, miten paljon voidaan julkista taloutta sopeuttaa eli suomeksi sanottuna leikata tai kuinka parannetaan kansainvälistä kilpailukykyämme vaikka palkkoja laskemalla? Huonoja vaihtoehtoja kaikki.  

Suomen velan otto on ollut kiihtyvää. Olemme velkaantuneet viimeisen kahdeksan vuoden aikana n. 50 miljardia euroa, joka on nykyisestä kokonaisvelastamme noin puolet. Vauhti on siis ollut huima. Velkaantuminen on taitettava tai jätämme lapsillemme velat ja köyhyyden. Jatkuva leikkaaminen näännyttää taloutemme ja johtaa nimenomaan hyvinvointiyhteiskunnan alas ajamiseen. Palkkojen laskeminen taas johtaa ostovoiman merkittävään laskuun ja kulutuksen supistumiseen sekä sitä kautta kysynnän hiipumiseen. Se taas johtaa työttömyyden kasvuun ja julkisen sektorin menojen kasvuun.

Tosiasiassa joudumme taiteilemaan näiden huonojen vaihtoehtojen välillä vaikka ratkaisun avaimet ovat muualla. Ne ovat muualla, koska kuulumme euroalueeseen, eikä meillä ole omaa rahapolitiikkaa. Se on EKP:lla, Euroopan keskuspankilla. Sen tärkein tehtävä on huolehtia hintavakaudesta, joka edellyttää inflaation pitämistä n. 2%:ssa. Siinä se ei ole onnistunut.  Mitä sitten EKP on tehnyt?

Itse asiassa paljonkin. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen on pankkeja säännelty merkittävästi, joka on johtanut yritysrahoituksen vaikeutumiseen. Tämän vuoksi on Euroopassa jouduttu kehittämään yritysrahoitukseen uusia julkisia rahastomalleja.

Lisäksi tällä hetkellä keskuspankki ostaa 60 miljardilla eurolla kuukaudessa valtioiden ja yksityisen sektorin velkapapereita rahoitusmarkkinoilta. EKP:n elvytys on ollut kuitenkin epäonnistunutta. Se on elvyttänyt tähän mennessä yli 1 500 miljardilla eurolla. Silti kahden prosentin inflaatiotavoitetta ei ole saavutettu. Ruuti on tuhlattu selvästikin väärään osoitteeseen. PK-yritykset eivät ole näistä toimista hyötyneet, eikä investointeja ole syntynyt.

”Helikopteriraha” on rahaa, jota annetaan kansalaisille ilmaiseksi. Ajatus on ekonomisti Milton Friedmanin. EKP:n pitäisikin jakaa rahaa valtioiden ja yritysten sijaan suoraan kansalaisille. EKP voisi nykyistä pienemmällä panostuksella jakaa jokaiselle eurokansalaiselle 500-2000 euroa tilille. Raha pitäisi jakaa niin, että se menisi kulutukseen, siis pienituloisille. Tämä oikeasti lisäisi kysyntää, joka auttaisi pääsemään 2%:n inflaatioon. Se loisi myös yrityksille investointitarpeita ja siten uusia työpaikkoja. Helikopteriraha alentaisi jonkin verran euron arvoa, joka lisäisi taas euroalueen kilpailukykyä kansainvälisesti. Tätä Suomen Pankki voisi edistää osana Euroopan keskuspankkia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (51 kommenttia)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kansalaisosinko on kannatettava idea, mutta sen sijaan että se annetaan kertamällinä, se pitäisi annostella päivittäin kansalaisille. Voimme aloittaa vaikka 8e päivä, ja säätää summaa sen mukaan saavutetaanko inflaatiotavoite vai ei.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Draghi torjuu helikopterirahan (HS/TALOUS/22.4.2016)

http://www.hs.fi/a1461213882330

Helikopteriraha nostatti saksalaisissa EKP-kiukun:

http://www.talouselama.fi/uutiset/helikopteriraha-...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Toki tämä Saksassa torjutaan, sillä se ylikuumentaisi maan talouden.

Eero Mattila

"Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen on pankkeja säännelty merkittävästi, joka on johtanut yritysrahoituksen vaikeutumiseen. Tämän vuoksi on Euroopassa jouduttu kehittämään yritysrahoitukseen uusia julkisia rahastomalleja."

- Tämä on hyvä esimerkki. Joistain syystä julkiset toimet kääntyvät kaiken aikaa haitallisemmiksi. Kun puretaan byrokratiaa ja lisätään valinnanvapautta itse asiassa kaiken aikaa vaikeutetaan ihmisten ja yrittäjien elämää.
- Viranomaisten toiminta niin Suomessa kuin Euroopassakin vaikeuttaa ihmisten elämää ja maksaa kaiken aikaa enemmän ja enemmän.
- Eikö vain yksinkertaisesti voisi alkaa vähentää hallintoviranomaisten lukumäärää? Itse itseään paisuttavista organisaatioista olisi päästävä eroon.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

NORDEA: EKP voisi jakaa joka eurokansalaiselle 1300 euroa:

http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214737-... (ENTÄS VEROPARATIISIT, KUINKA PALJON?)

Käyttäjän Juha-PetriJantunen kuva
Juha-Petri Jantunen

Marginaalivero, lahjavero ja sosiaalietuuksien vastaava leikkaus takaisivat, että helikopteriraha kiertäisi kansalaiset kaukaa ainakin Suomessa. Toki valtionvelka kasvaisi kyseisenä vuonna hitaammin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mikä on se mekanismi miten se laskee euron arvoa?

Käyttäjän turuka kuva
Kaj Turunen

Kun markkinoille pumpataan lisää rahaa, se alentaa valuutan arvoa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Niin sitä nopeaati kuvittelisi,mutta ei se nyt ihan noinkaan mene. Markkinat päättää sitten,jos nähdään järkevänä toimena tähän meneillään olevaan ongelmaan,niin vaikutus voi olla ihan mitä vain.

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala

Jos euroalueen ongelmia alettaisiin hoitaa helikopterirahalla kerran, siitä tulisi helposti pysyvä keino ja silloin taas riskit liialliseen inflaatioon ja korkotason kovaan nousuun kasvavat tavalla, jota on vaikea hallita. Helikopteriraha ei auta eurooppalaista teollisuutta, jonka kilpailukyky muun maailman teollisuuteen nähden on olennainen asia. Suomen eroaminen rahaliitostakin tai rahaliiton purkaminen olisi realistisempi vaihtoehto kuin euroalueen helikopteriraha. Itse en esitä tässä vaiheessa kumpaakaan. Suomessakin vasta otetaan ensimmäisiä askelia kilpailukyvyn kohentamiseksi poliittisilla päätöksillä. Vasta niiden toimeenpanon ja seurannan jälkeen on Suomessa aika tehdä mahdollisia johtopäätöksiä rahapolitiikan suhteen. Jos kansalaisille syntyy käsitys, että asiat olisikin ratkaistavissa helikopterirahalla, vaikeutuu tarvittavien poliittisten päätösten aikaansaaminen kilpailukyvyn parantamiseksi merkittävästi.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#7. Realistinen kannanotto ns. helikopterirahaan.

Käyttäjän turuka kuva
Kaj Turunen

VM, kirjoitit: "Jos euroalueen ongelmia alettaisiin hoitaa helikopterirahalla kerran, siitä tulisi helposti pysyvä keino ja silloin taas riskit liialliseen inflaatioon ja korkotason kovaan nousuun kasvavat tavalla, jota on vaikea hallita. Helikopteriraha ei auta eurooppalaista teollisuutta, jonka kilpailukyky muun maailman teollisuuteen nähden on olennainen asia."
Vastauksena:
1. Kerta ei muutu toistuvaksi automaattisesti. Toimelle on oltava tarve, ja se on inflaation kiihdyttäminen lähelle 2%. Tämän jälkeen ei ole tarvetta.
2. Helikopteriraha auttaa nimenomaan eurooppalaista teollisuutta kulutuskysynnän kautta. Tuki teollisuudelle ei auta investointeja jos ei ole kysyntää.
3. Helikopteriraha alentaa euron arvoa muihin valuuttoihin nähden ja sitä kautta parantaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä globaalisti.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

#7
Ellei kyse olisi ihmisistä, niin helikoppteriraha saattaisi onnistua. Historia on opettanut, että kun tänään jaetaan vastikkeetonta rahaa, niin huomenna se on taas niissä taskuissa, mistä se otettiin.

Parempi vaihtoehto olisi Suomimallinnettu KANSANKAPITALISMI. Duunari (yrityksen henkilö) ostaa työpaikkansa. Vastineeksi yritys myöntää duunarille edustuksen yrityksen hallintoon. Duunarilla on siis omistusosuus ostamansa työpaikan myötä. Omistusoikeuden myötä henkilöstö saa omistukseensa sisäisiä s-osakkeita, joiden arvo noudattaa yrityksen menestystä.
Yrityksen omistajille jää kuitenkin hallintovalta omaisuuteensa.
Duunari saa työtulonsa normaali palkan lisäksi pääomatulona. Verolakiin pitää tässä kohtaa saada porkkanaa peliin.

On muuten sitten ainoa keino, millä Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Oltakoon sitten Eurossa, tai muussa valluutassa.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Rahan antaminen kansalle on yksi keino. Mutta tämä on tätä "anna ihmiselle kala ja ruokit hänet päiväksi".

Toinen vaihtoehto on, että EKP:n rahaa käytettäisiin talouskasvua palveleviin julkisiin infrahankkeisiin, tutkimukseen ja koulutukseen. Maanteitä, rautateitä, tietoliikenneyhteyksiä, rakennuskannan kunnostamista, perustutkiumusta, soveltavaa tutkimusta, energiateknologiaa, uusien opiskeluteknologioiden kehittämistä, rahaa tiettyjen aiheiden opiskelusta (esim. tekniikka ja talous). Tämä olisi tätä "opeta ihminen kalastamaan ja ruokit hänet eliniäksi".

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Tämä olisi tätä "opeta ihminen kalastamaan ja ruokit hänet eliniäksi"

Yrittäjien pitäisi antaa yrittää, tutkijoiden tutkia ja keksijöiden keksiä ja meidät loputkin pitäisi kasvattaa tekemään töitä, eikä vetämään lonkkaa.

Tällä tavalla se sujuu, eikä millään helikopterirahalla, eikä kansalaispalkalla, mikä onkin sama asia.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #41

#41. Hienosti pohdittu. Ei laiskuus elätä. Ponnistelemalla, sitkeydellä ja kovaa työtä tekemällä syntyy tulosta lajissa kuin lajissa. Sitkeällä työllä saavutettua menestystä ja omaisuutta osaa arvostaa eikä liian helpolla saatua.

Menestys pitää ansaita. Vastikkeetonta ja laiskaa ja löysää rahaa ei osata arvostaa.

Toisaalta kukapa kieltäytyisi, jos lottovoitto tulisi ja napsahtaisi silloin tällöin taloutta kohentamaan. Mutta toiveajattelu onkin eri asia. "Vilkas mielikuvitus on köyhän ainut huvitus", sanoi Juha Watt-Vainio aikoinaan.

Jari Rahkonen

Ja sitten EU-kansalaiset tilaamaan koko rahalla tavaraa kiinasta ja Usa:sta!

Seppo Hildén

Helikopteriraha ei menisi pääosin siihen tarkoitukseen, mihinkä taloustieteilijät ovat sen tarkoittaneet, ainakaan Suomessa. Vähävaraiset maksaisivat sillä laskujaan ja hyvätuloiset sijoittaisivat osakkeisiin. Kulutukseen siitä menisi hyvin pieni osa.

Näin se ihminen vaan toimii.

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

Samaa mieltä. Itse lyhentäisin velkojani.

Nyt kannattaa lyhentää velkojaan niin paljon kuin pystyy. Pidemmän päälle velkarahalla/temppurahalla ei pötkitä- Nyt on mikrotaloudessa velkojen lyhentämisen parasta aikaa.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Helikopteriraha – ilmainen kansalaisraha

27.3.2016 09:26 Ilkka Luoma EKP Helikopteriraha Inflaatio Kansalaispalkka Kansantalous

(Kansalaisten piiriin on levinnyt sana helikopteriraha *], eurokansalainen 0] on innostanut ilmaisesta todellisesta, mutta ilmeisen lyhytnäköisestä euromaiden yhteisistä eduista, joita ei tähän mennessä menestystarinoina ole paljoa esiintynyt – ehkä vain edullisina korkoina)

*] ~ http://www.arvopaperi.fi/blogiareena/elite/tarua-v... -

*] ~ http://www.talouselama.fi/uutiset/arvio-maailmalta... -

0] 338 miljoonaa eurokansalaista

[ … kansalainen Erkki mietiskelee mitä tekisi kun EKP – Euroopan Keskuspankki, haluaa nyt jakaa 250 euroa jokaiselle kansalaiselleen 1], sijoituettavaksi pörssiosakkeisiin – tässäpä nyt tulevalle kansankapitalistille pähkinä, kun tuo raha on pakko jakaa kahtena vuosieränä oman kotimaansa pörssiosakkeisiin, itse vapaasti valiten! …

… kansalainen Liisa miettii kuumeisesti, kun EKP jakoi myös helikopterirahaa toiset 250 euroa jaettavaksi oman kotikuntansa hyödyksi antamalla kansalaislainan kotikunnalleen - työllistämiseen ja koulutukseen, nyt sai valita ennalta ruksaten mihin työllisyys- ja koulutushankkeeseen Liisa sijoittaa tuon EKP' n lahjan – ilmaisen helikopterirahan! … ]

Noissapa onkin kansalaisille visainen pähkinä

Japanissa *] on mitä ilmeisimmin pohdittu myös tästä helikopterirahasta saatavia hyötyjä. Uutisointi kertoo, etä Japanin keskuspankki olisi jakamassa jenejä köyhille nuorille, heidän kulutukseensa – mitähän sitten ostaisivat? Mitä tuo ilmaisraha merkitsisi Japanin kansantaloudelle, kun sen käyttöä ei säädeltäisi millään tavoin?

*] Japanissa jaettaisiin rahaa? ~ http://www.talouselama.fi/uutiset/helikopteriraha-... -

Jatkuu linkin -

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214350-... - alta.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Ne, jotka ovat etuoikeutetussa asemassa saadakseen tiedotusvälineitä nopeammin varman tiedon helikopterirahan jakamisesta, vaihtavat nopeasti euronsa USA:n dollareihin.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Helikopterirahallako hallitus (ja moni muu EU-hallitus) nostaisi kulutuskysyntää, leikattuaan sitä ensin rajusti ihmisiä köyhdyttämällä?

Eikö olisi reilumpi korjata aikaansaadut virheet, miettiä leipäjonoja ja työttömyyttä - pyytää myös oppositio samaan pöytään ja vihdoin tehdä jotakin?

Voitaisiin ainakin ruveta keskustelemaan oikeista asioista kaiken maailman pseudokeskustelun ja virheellisten tietojen levittelyn sijaan?
Mites' se yhteiskuntaleikkaussopimus jaksaa?
Entä kansallisomaisuuden myynti?
Aloittakaa vaikka selvittelemällä tämä "Olterman-boikotti"? Tuliko takkiin? Tiedättekö mitä muut maat tekivät/tekevät?

Salattua tietoa/vastaus viimeiseen esittämääni kysymykseeni. => He myyvät Venäjälle minkä kerkiävät - ja nauravat meille - ja syystä!

Henry

Käyttäjän turuka kuva
Kaj Turunen

Helikopteriraha olisi koko euroalueen laajuinen, ei kansallinen. Kompensoisi siis kansallisia toimia.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Kuten myös leikkauspolitiikka, joka naamioidaan joksikin muuksi - on koko euroalueen laajuinen. Ja kaikkialla se on vain syventänyt stagnaatiota.

Henry

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Helikopteriraha menisi suoraan kulutukseen jos se jaettaisiin köyhille ja pienituloisille, mutta ei se tässä tilanteessa auta Suomen teollisuutta eikä lisää suomalaisten työllistymismahdollisuuksia.

Kaupan ja palveluiden alalla kenties tapahtuisi jotain pientä nousua, mutta köyhät ovat kyllä huonoja palveluiden käyttäjiä, ainakin suomalaisten palveluiden.

Minäkin, vaikka en kovin köyhänä itseäni pidä, kavahdan korkeita palvelumaksuja ja pyrin itse palvelemaan itseäni aina kuin mahdollista.

Köyhien saamat helikopterirahat eivät menisi kalliisiin kotimaisiin tuotteisiin eikä palveluihin, vaan halpoihin ulkomaisiin, ne siis työllistäisivät ulkomaisia työntekijöitä ja hyödyttäisivät muiden maiden valtiontalouksia.

Ne rahat valuisivat pois Suomesta niinkuin vesi hanhen selästä.

Ei kannata.

Pitäisi tehdä se yhteiskuntasopimus ja saada suomalainen tuote ja palvelu edullisemmaksi, se tässä nyt auttaisi, helikopterirahat menisivät tuulen mukana minne saattuu, muttei niistä Suomelle apua olisi, köyhillekin vain tilapäisesti.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

#18
Näinhän se menee lukuunottamatta, kommenttisi viimeistä kohtaa. Yhteiskuntasopimus sanana on varmaan oikea, mutta käyttöön julistetutr keinot ovat ongelmaisia tässä maailman tilanteessa.

Ensiapuna se kylläkin käy, kunnes Suomalainen kansankapitalismi saadaan käyntiin, kuten tuossa vähän aiemmin sitä kuvasin lyhyesti.

Helikopterihynä on niinkuin kesäkissan kohtalo. Saat sen jostakin ja hyysäät sitä aikasi. Kun syyspimeys alkaa, näytät kissalle ulko-ovea, lopullisesti.
Jos maksat siitä katista pari donaa, niin arvaas, maltatko sitä "hoitaa" veks, vai oliko se hankinta sittenkin tosikissarakkautta hankittaessa. Todennäköisesti hoidat sitä paremmin, kuin koskaan itseäsi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Helikopterihynä on niinkuin kesäkissan kohtalo."

Joo, tämä on kyllä hauska ja osuva vertaus ja se kuvaa hyvin miten käy "ilmaiseksi" saavutetulle varallisuudelle.

Mutta ei se vertaus nyt kyllä tässä kohtaa ole siinä mielessä osuva että niinhän tässä on nimenomaan tarkoituskin käydä, niin että se raqha käytetään, eikä jemmata mihinkään, jolloin se tulee enemmän yleiseksi hyväksi kuin jemmattuna ja sen takia se kannattaakin jakaa sellaisille jotka eivät osaa jemmata ja koota rahaa, vaan jakavat sen pois.

Mutta ei tästä sittenkään mitään hyötyä Suomen teollisuudelle tule, ellei Suomen teollisuudella ole kilpailukykyä kulutustavaramarkkinoilla. Eikä siitäkään mitään tule että yritetään saada ihmiset ostamaan suomalaista vaikka olisi selvästi edukkaampaa ostaa ulkomaista.

Tämä nyt ei vain suju suosi suomalaista- kampanjoilla, sitäpaitsi Suomen markkinat on aivan liian pienet, sen varaan ei voida mitään kannattavaa kilpailukykyistä tuotetta tehdä.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #38

Kyllä kahden donan kissa työllistää monta duunaria ja yrittäjää.

Itseasiassa vertaukseni piti osua tuohon kansankapitalismiin, mutta kopterihynä sekotti pasmat.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Onko tämä Perussuomalaisten talous-ymmärryksen parhainta kärkeä? Onhan Turunen Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja. Järkyttävää tekstiä!

Yrittääkö Turunen antaa EKPlle ja Suomen Pankille ohjeita? Eikö kansanedustaja Turunen tiedä, että ne on tarkoituksella itsenäisiä laitoksia, joiden toimintaan puuttumiseen (tai ohjeistamiseen) poliitikoilla ei ole mitään asiaa. Kuten EKPn Mario Draghi viime viikolla totesi "EKP tottelee lakeja, ei poliitikkoja".

Luuleeko Turunen tosissaan, että tällä toimenpiteellä saataisiin talouskasvu liikkeelle? Ei saada.

Yhdestä asiasta Turusen kanssa voi olla samaa mieltä, kun hän kirjoittaa: " EKP:n elvytys on ollut kuitenkin epäonnistunutta." Tämä pitää paikkansa. Eikä se muutu onnistuneeksi, jaettiinpa rahaa valtiolle, yrityksille tai kansalaisille.

Kun julkisen sektorin budjetti kuluttaa yli puolet BKTstä ja sen säätely ja yrittämiseen puuttumisen lonkerot ulottuvat suurimpaan osaan lopusta, keskuspankin painokone on tehoton.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Siis paljonko BKT ja budjetti olikaan numeroina?

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Heinon mieliksi tarkennetaan - vaihdetaan budjetti-sana - 'Veronmaksajat.fi' sivuilta:

"Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on Suomessa tällä hetkellä noin 58 prosenttia."

Eli vuonna 2014 julkisyhteisöjen menot olivat 119.241 miljonaa euroa, mikä on 58,1 prosenttia bkt'stä.

Ps. Heino - jo etukäteen tiedoksesi, en ala kanssasi saivartelemaan julkisen sektorin, julkisyhteisöjen tai julkisten menojen määritelmistä.

Käyttäjän ArtoYlisaukko-oja kuva
Arto Ylisaukko-oja

"EKP tottelee lakeja, ei poliitikkoja". Poliitikoilla on kuitenkin valta muuttaa lakeja.

Aivan selvästi raha- ja talousjärjestelmä ovat rikki ja niiden korjaaminen kaipaa syvällistä pohdintaa ja ennakkoluulottomia ajatuksia, joiden esittämistä ei tule poliitikoilta kieltää. Oleellista olisi syventyä eritoten pankkijärjestelmään ja rahan luomisen perusteisiin - valtaosa talouden rahasta on liikepankkien tyhjästä luomaa velkarahaa. Talousdemokratiassa on mielenkiintoisia ajatuksia rahajärjestelmän uudistamiseksi ja velkaantumisasteen alentamiseksi. Nämä ns. rahareformiajatukset ovat olleetkin esillä useissa Euroopan maissa, Islannissa ehkä pisimmälle vietynä (joskin vasta selvitysasteella).

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

EKPn asema on sitä koskevissa laeissa tarkoituksella kirjatttu niin, että sitä on käytännössä - edes poliittisella mandaatilla - mahdoton muuttaa.

Alkaen esim. siitä, että meillä - kansalaisilla/eduskunnalla/presidentillä/Euroopan parlamentilla/jne. - ei ole mitään tapaa, jolla erottaa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen tehtävästään. Kaiken lisäksi Liikanen ei ole vastuussa EKPn neuvostossa tekemistään päätöksistä kenellekään eikä millekään.

Mitä tulee ns. talousdemokratiaan ja siihen liittyviin ns. rahareformiajatuksiin - ne ovat kahdella sanalla sanottuna täyttä roskaa.

Käyttäjän ArtoYlisaukko-oja kuva
Arto Ylisaukko-oja Vastaus kommenttiin #27

Kahdella sanalla sanoen = täysin perustelematta.

Vai on EKP todella noin peruuttamaton ja ikuinen? Tarvittaessa jätettäköön siis Euro ja EKP ja palattakoon kansalliseen valuuttaan. Jos tuollaisiin peruuttamattomuuksiin lähtee uskomaan, on samalla uskottava siihen, ettei meillä ole ylipäätään toivoa paremmasta, vaan olemme tuomittuja tuhoamaan elinolosuhteemme (omamme ja muiden lajien) jatkuvalla talouskasvulla. Minusta meidän on pystyttävä parempaan, tavalla tai toisella.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #29

Perustelut - katso aiheesta tässäkin blogisfäärissä käytyjä lukemattomia keskusteluja. Esim. Arvo Rouvisen blogit vuosisen varrelta.

Oikeasti - mitä tulee EKPiin, ei ole kyse "uskomisesta" vaan pirullisen taitavasti suojatusta järjestelystä. Enkä puolustele sitä millään muotoa. Päivastoin - minun puolesta EKPn (instituution ja rakennuksen, ei ihmisiä tietenkään) voisi räjäyttää maan tasalle saman tien.

Käyttäjän ArtoYlisaukko-oja kuva
Arto Ylisaukko-oja Vastaus kommenttiin #30

Kiitos perusteluvinkistä. Rouvisen blogeja olen joskus lukenut, mutta en muista sattuneen ko. aihetta kohdalle.

Voin uskoa, että EKP on taitavasti suojattu. Todennäköisesti samat "arkkitehdit" ovat myös EVM:n takana ja sen suojamekanismeihin tuli pintapuolisesti tutustuttua pari vuotta sitten.

Käyttäjän ArtoYlisaukko-oja kuva
Arto Ylisaukko-oja Vastaus kommenttiin #30

Tarkennuksena: ilmeisesti tämä talousdemokratian täystyrmäys löytyy Rouvisen blogien kommenteista eikä itse Rouvisen kirjoituksista? Koska ainakin löytämässäni Rouvisen kirjoituksessa tämän vuoden tammikuulta, "Rahan luominen pankissa ja pörssissä", hän suosittelee Ville Iivarisen kirjaa Raha. Iivarinen on Suomen keskeisiä talousdemokratia-aktivisteja.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #30

Olen laittanut merkille,että olet haukkunut kaikki vaihtoehdot (talousdemokratia,keynes,monetarismi jne.) oikeastaan huonoksi,mutta et ole vielä laittanut (ainakaan siten,että olisin huomannut) sitä omaa vaihtoehtoasi tarjolle. Miten olisi? Tunnustaudutko Misesin oppilapseksi vai joku muu?

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #44

Heino jatkaa tyylilleen uskollisena...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #45

Aivan kuten sinäkin. Välillä olisi kyllä hyvä laskeutua meidän muidenkin tasolle.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

On toiminut yllättävän hyvin Yhdysvalloissa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Helikopteriraha vaikuttaisi eri tavoin eri puolilla Eurooppaa. Maat joiden tuotanto on kilpailukykyinen keräisivät pikku hiljaa kaikki rahat itselleen.

Suomessa ei ole mitään ongelmia kotimaisen kysynnän kanssa. Siinä ei ole havaittu mitään laskua, pelkkää nousua, niin yksityisellä kuin julkisella puolellakin. Ongelmat ovat meikäläisessä tuotannossa, joka on reaalisesti laskenut 7% 2008 lähtien. Teollisuudesta on hävinnyt neljäsosa.

Kysymys kuuluukin että miten me saamme lisättyä työn ja tuotannon määrää?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Irtisanomalla. Niinhän saadaan kurssit ylös joka onkin se tärkein asia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Laskevan liikevaihdon oloissa irtisanomiset ovat usein järkevä vaihtoehto. Yritystä ei voi johtaa kuten valtiota. Valtio voi antaa kaikkea kaikille koska laskunmaksun aikaan päättäjät ovat jo mädäntyneet haudoisaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #35

Ai mitkä maksajat? Siitähän on myös tässä koko härdellissä kyse ettei velkoja nollata tai saneerata valtioilta vaan maksajat aina löytyy. Mikäli eurooppa olisi tahtonut fiksusti toimia järjestelmän kestävyyden kannaltaniin saneeraukset velkoihin olisi pitänyt alkaa jo aikaa sitten.

Nyt sitten taas elinkeinoelämän jäärät eivät suostuneet moiseen,koska on "kunnia","velvollisuus" jne.. hoitaa velkansa. Jälkeen sitten ihmetellään,kun ajetaan kokonaisia valtioita alas ja elinkeinoelämä luonnollisesti siinä ohessa. Minkäs teet,fiksuudesta ei voi syyttää.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

# 21: "Kysymys kuuluukin että miten me saamme lisättyä työn ja tuotannon määrää?"

Esim. lopettamalla typerät boikotit.

Henry

Jaakko Savolainen

Loistava ides. EKP jakaa kaikille helikopterirahaa. Tällöin Suomen valtio voi lisätä köyhimpienkin verotusta. Valtion velkarahan tarve pienenee ja lapsillemme jää vähemmän meidän velkoja maksettavaksi.

Jaakko Savolainen

"Helikoppterirahaa jaettaAN suoraan kansalaisille 500 - 5000 € kansalaisten tuloista riippuen.

Jaetaanko helikopterorahaa enemmän suuri- vai pienituloisdelle?

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Helikopteriraha on kiehtova ajatus jos tilanne olisi se, että inflaatiota haluttaisiin lisätä eivätkä nykyiset keinot auta.

Ensin pitäisi kuitenkin miettiä, miksi tavoitteeksi asetettu 2 prosentin inflaatio olisi oikeasti hyvä asia. Jossain vaiheessa japanilaisen stagflaation ongelmana pidettiin sitä, että ihmiset eivät kuluttaisi, koska saman tavaran saa seuraavana vuonna halvemmalle. Tietääkseni myöhemmin tätä ei ole pidetty keskeisenä ongelmana.

Kokonaiskuvaa monimutkaistaa sekin, mitä Varman toimitusjohtaja tänään valitteli: korot ovat miinuksella. Sen seurauksena eläkevakuutusyhtiöt menettävät rahaa, koska pitävät merkittävän osan varallisuudestaan korkorahastoissa.

Tämä on jo liian monimutkaista tällaiselle markkinointiekonomille...

Käyttäjän atsoeerikainen kuva
Atso Eerikäinen

Japanissa on jo jaettu "helikopterirahaa" vuodesta 2014 alkaen pienituloisille (alle 20.000 euroa vuodessa, mikä on verotuksen alaraja) eläkeläisille (yli 65-vuotiaille) ostovoiman lisäämiseksi. Yhtenä syynä oli alv:n nostaminen 5 %:sta 8 %:iin Tänävuonna ilmainen rahasumma on 200 euroa (30.000 yeniä) per henkilö, ja se menee taatusti kulutukseen (ruokaan).

"Abenomiksin" tavoitteena on ollut 2 %:n inflaatio, jota ei millään näköjään saavuteta, vaikka rahamarkkinoille pumpataan jatkuvasti yenejä. Yeni ei heikkene kuin tilapaisesti ja on jo viimeistään viikon kuluttua entistä vahvempi. Ja deflaatio jatkuu 1990-luvulta jo kohta neljännesvuosisadan.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

"EKP:n elvytys on ollut kuitenkin epäonnistunutta. Se on elvyttänyt tähän mennessä yli 1 500 miljardilla eurolla. Silti kahden prosentin inflaatiotavoitetta ei ole saavutettu. Ruuti on tuhlattu selvästikin väärään osoitteeseen. PK-yritykset eivät ole näistä toimista hyötyneet, eikä investointeja ole syntynyt."

Tässä on vinha perä. EKP:n elvytysraha on siirtynyt pääosin keinotteluun, entisten velkojen hoitoon, osakkeisiin, voipa olla että osa on jo Panamassa. Työllistäviin investointeihin ei tässä markkinatilanteessa juurikaan siirry kun ei ole suurta kysyntää. Investointeja suunniteltaessa tehdään yleensä markkinatutkimus kysynnästä tai siitä on olemassa jo tieto.

Tässä mielessä helikopteriraha köyhempien tarpeeseen auttaisi parhaiten. Se olisi suunnattua ja vähentäisi keinottelua. Inflaatiotavoitteeseen se auttaisi.

Toimituksen poiminnat