*

kajturunen

Kuluttajan pystyttävä vaikuttamaan siirtohintaan

Suomalainen energiajärjestelmämme ei kannusta kansalaisia energiatehokkuuteen. Sähkölaskussamme pystymme vaikuttamaan vain energiaosuuteen, joka on koko ajan pienenevä osuus laskun loppusummasta. Aktiivinenkin kuluttaja pystyy saamaan vain pientä säästöä energiaosuutta kilpailuttamalla. Caruna-keissin jälkeen olen saanut valtavasti palautetta sähkön siirtohinnoista, ja siitä ettei kuluttaja voi mitenkään vaikuttaa omilla toimilla siirtohintaan.

Sähkön siirtohinta muodostuu sähköyhtiön alueen huippukulutuksen mukaan. Siirtohintaa siis maksetaan sähköyhtiön koko alueen huippukulutuksen mukaan, vaikka huippukulutus on hyvin harvinainen tilanne. Nykyisessä järjestelmässämme kaikille kulutuspaikoille tasataan, sulakekoko huomioon ottaen, huippukulutuksen vaativan sähköverkon kustannukset. Tämä ei kannusta kansalaisia sähkönkäyttäjinä energiatehokkuuteen ja kulutushuippujen tasaamiseen, koska omilla toimilla ei katsota olevan vaikutusta käytännössä sähkön siirtohinnoitteluun.

Miten järjestelmäämme pitäisi sitten muuttaa? Ehdotan, että kansalaisille pitää antaa mahdollisuus vaikuttaa siirtohintaan digitaalisten palvelujen avulla. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että siirtohinnoittelussa siirrytään kulutuspaikkakohtaiseen siirtohinnoitteluun huomioon ottaen kulutushuipun tasausmenetelmät. Digitaaliset palvelut mahdollistavat kuluttajille energian säästön ja tehokkuuden lisäksi myös kulutushuipun tasaamisen. Näin kuluttaja voisi omalla toiminnallaan vaikuttaa siirtohinnan muodostumiseen. Mitä pienemmällä kulutushuipulla tulisi toimeen, sen pienempi olisi siirtohinta.

Tämä edellyttää lakien ja sääntelyn muuttamista tukemaan kuluttajalähtöistä lähestymistapaa energiapolitiikassa. Digitaaliset palvelut on otettava energiatehokkuusmerkinnän piiriin sekä energiatodistuksista on tehtävä reaaliaikaisia ja todellista tilannetta vastaavia.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki

Jos siirtohinta perustuu sulakkeen kokoon, eikös silloin sen sulakkeen kokoa voi pienentää, ja sitten se näkyy myös laskussa? Tällöin tosin kannattaa varautua siihen, ettei jouluna käy samaan aikaan saunassa, kun piparit on uunissa ja astianpesukone päällä. Muuten saattaa sulakkeen räpsähtäessä serveri sammua ja nuorison pleikkailu keskeytyä itkupotkuraivareihin. VR-lasit päässä: "Faija, tääl on nyt ihan pimeetä!"

Ei no, ihan asiaa kuitenkin Carunasta ja sen hintojen korotuksesta. Samalla voisi tarkistaa myös, mikä on verojen ja perusmaksujen osuus tässä? Samalla kai pitäisi laskea/miettiä, että millaisen paineen yksityisliikenteen sähköistys oikeasti luo sähkönsiirtoon? Varsinkin jos autoissa toivotaan olevan jonkinlainen pikalataus, tarkoittaako se mahdollisesti aika suuriakin piikkejä juuri työmatkaliikenteen ajankohdissa?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Turuselta hyvää pohdintaa, mutta.

Siirtomaksulla rahoitetaan verkon kunnostus ja ylläpito, uusien rakentaminen sekä omistajan saama voittomarginaali. Oletan että lähinnä jälkimmäinen voisi teoriassa olla muuttuva, mutta kun verkon monopoli on yksityistetty ei siihen valtiovallalla ole juurikaan sanomista.

Jostain ne rahat pitää kerätä. Jos energiatehokkuuteen kannustaminen johtaa merkittävään kulutuksen laskuun, noussee siirtomaksu entisestään suhteessa kulutukseen vaikka siirtokapasiteetin tarve laskisikin.

Verkkoinvestointeihin pitäisi myös saada järkeä. Esimerkiksi minun kotikunnassani, jos tuulivoimasuunnitelmat toteutuvat, rakennettavaksi tulee uusi siirtolinja Kemiönsaarelta Saloon, 30 km ja hinta-arvio 6-7 miljoonaa euroa. Investointipäätös siis tehdään siinä järjestyksessä että ensin päätetään tuotannosta, sen jälkeen rakennetaan pitkin hampain siirtolinja jotta tuotanto saadaan valtakunnan verkkoon, sähkönkuluttajat maksavat. Kun se fiksumpi tapa olisi rakentaa sähköntuotantoa sinne, missä on olemassa olevaa siirtolinjakapasiteettia.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tuulivoiman oikullisuuden takia joudutaan verkko vahvistamaan länsirannikolla.
Ideologinen sähköntuotanto ilmastonmuutos joukkohysterian hillitsemiseksi maksaa maltaita, länsirannikon sähköverkon vahvistuksiin on varattu "alkusoittona" 1700 miljoona euroa, ja kaikki ne satojen kilometrien uudet 110 kilovoltin linjat päälle joita nämä ns. "tuulivoimapuistot" aiheuttavat Turku - Kemi välillä.

"Nyt valmistunut kokonaisuus on vasta alkusoittoa Fingridin kymmenen vuoden ja 1,7 miljardin euron investointiohjelmassa. Länsirannikko ei valikoitunut ohjelman kärkipäähän sattumalta, sanoo Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen"
http://yle.fi/uutiset/3-5465336

"Sähköverkoilta vaaditaan tulevaisuudessa entistä enemmän joustavuutta muun muassa tuulivoiman vuoksi. Siirtoyhteys parantaa lisäksi Suomen pohjoisen ja etelän välistä sähkön siirtokapasiteettia."
http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tärkeä aihe, etenkin Kainuun näkökulmasta (Loiste oy:n siirtomaksut ovat valtakunnan korkeimpia...).

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sähkön säästöön voi kannustaa hyvin yksinkertaisella tavalla: laskee tuloveroja ja nostaa energiaveroja.

On vaikea kuvitella että modernia maata rakennettaisiin vetämällä sähkönsiirron kapasiteettia alas.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Suomalainen energiajärjestelmämme ei kannusta kansalaisia energiatehokkuuteen.''

Sähköveron tuplaaminen auttaa. Hinnan nosto pienentää kulutusta. Kotitalouksille pitäisi myös rajoittaa jakelua. Parin päivän sähkökatkot per viikko.

Tämä on havaittu esim. alkoholipolitiikassa hyväksi keinoksi.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Sähkön siirtohinta muodostuu sähköyhtiön alueen huippukulutuksen mukaan. Siirtohintaa siis maksetaan sähköyhtiön koko alueen huippukulutuksen mukaan, vaikka huippukulutus on hyvin harvinainen tilanne. Nykyisessä järjestelmässämme kaikille kulutuspaikoille tasataan, sulakekoko huomioon ottaen, huippukulutuksen vaativan sähköverkon kustannukset. Tämä ei kannusta kansalaisia sähkönkäyttäjinä energiatehokkuuteen ja kulutushuippujen tasaamiseen, koska omilla toimilla ei katsota olevan vaikutusta käytännössä sähkön siirtohinnoitteluun."

Hmmm... olsikohan tässä menty asioiden edelle : täällä Kotkassa normiasiakas maksaa sähkön siirrosta 15€/kk ja 2c/kWh eli esimerkiksi 10.000 kWh vuodessa käyttävä maksaa parikymppiä kuussa kulutuksesta riippuvaa siirtomaksua.

Olen antanut itselleni selittää, että sähköyhtiöt ovat kyllä kovasti halukkaita siirtymään pelkästään perusmaksu-pohjaiseen laskutukseen. Se on jotenkin ymmärrettävää, koska kaapelit eivät ´kulu´ sähkön virtauksesta, mutta ne on mitoitettava huippukulutuksen mukaan .

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Valtiovalta puolestaan voisi helpottaa sähkön kokonaishintaa alentamalla verojaan. Vuositasolla verojen osuus sähkölaskussani on 42%.

Toimituksen poiminnat