Talous http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132397/all Sat, 24 Feb 2018 15:27:23 +0200 fi Pieruttoman hernekeiton maa http://tuomoluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251347-pieruttoman-hernekeiton-maa <p>90-luvulla tuli YLE-studiosta Venäjän Karjalasta kertova ajankohtaislähetys, jossa paikallinen poikakodin johtaja kertoi, että noiden nuorten herrasmiesten käymälän kakkaa kukkurallaan olevat pytyt ovat Jeltsinin (=presidentin) vika. Boriksen pitäisi tulla siivoamaan pytyt. Se lähinnä huvitti - voi voi millainen se kommunismiin tuudittautunut Venäjän kansa onkaan.</p><p>Muutaman vuosikymmen sitten naureskelimme ruotsalaisille, jotka käyttivät armeijassa hiusverkkoja ja kehittelivät inttipoikien innostamiseksi pierutonta hernekeittoa. Miten avutonta touhua siellä Ruotsissa onkaan.</p><p>Silloin nuo asiat naurattivat, nyt ei naurata enää yhtään. Ruotsi on mennyt kansantaloudessa aikoja sitten ohi kuin Ferrari Ladasta ja Suomen ostovoimaisimpia asiakkaita ovat venäläiset.</p><p>Ja me itse olemme oppineet tuon jälkeen luulemaan, että oman henkisen kakkapyttymme tyhjentäminen on jonkun muun vastuulla.</p><p>Suomalaisten tämän päivän asenne on kuin pieruton hernekeitto: valtio täyttää mahan, mutta ei itse keitto maistu miltään, eikä saa aikaan mitään reaktioita. Ja koko kansa odottaa, että valtio tarjoaa koko hernesopan &ndash; vielä sipulin ja sinapit päälle. Se kun on &rdquo;hyvinvointivaltion&rdquo; rooli.</p><p>Täällä me olla möllötellään ja odotetaan, että valtio maksaa meidän synnytyksen, päivähoidon, koulutuksen, asunnon, elämisen, eläkkeen jne. Että se valtio maksaa koko elämän kaaren ja vastaa kaikesta. Hyvinvointivaltion määritelmä on se, että voi hyvin tekemättä mitään. Joku muu kyllä tekee.</p><p>Media kirjoittaa arvostelevasti (aivan aiheesta) Venäjästä, joka rakentaa kulttuuriaan tukeutuen vanhoihin menestyksen aikoihin. Mutta ihan ihka omassa nk. hyvinvointivaltiossamme koko systeemi veronmaksuineen ja tulonsiirtoineen perustuu nk. vanhoihin hyviin aikoihin.</p><p>Tämä oma sosialismimme, jota hyvinvointivaltioksi myös kutsutaan, tulee olemaan käytännön seuraamuksiltaan paljon naapurin politiikkaa suurempi taloudellinen sumutus.</p><p>Kompromisseja kaikessa hakevat kokit tekevät kaikille maistuvaa pierutonta hernekeittoa. Sellainenkin voisi mennä kaupaksi keskellä koko maailmaa ja optimiolosuhteissa. Mutta täällä kaukana kaikesta jäiden seassa, omituisen kulttuurin keskellä pitäisi tarjoilla sellaista rokkaa, että siitä pieraisemalla jäätkin sulavat.</p><p>Vai onko kohta enää tarjolla mitään rokkaa - edes tavallista pieruttomasta puhumattakaan? Koska kukaan ei enää halua keittäjäksi ja perinteisesti rokankaan myyjän homma ei ole ollut suomalaisten intohimoa.</p><p>Olla möllöttely sen sijaan tuntuu sujuvan oikein luontevasti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 90-luvulla tuli YLE-studiosta Venäjän Karjalasta kertova ajankohtaislähetys, jossa paikallinen poikakodin johtaja kertoi, että noiden nuorten herrasmiesten käymälän kakkaa kukkurallaan olevat pytyt ovat Jeltsinin (=presidentin) vika. Boriksen pitäisi tulla siivoamaan pytyt. Se lähinnä huvitti - voi voi millainen se kommunismiin tuudittautunut Venäjän kansa onkaan.

Muutaman vuosikymmen sitten naureskelimme ruotsalaisille, jotka käyttivät armeijassa hiusverkkoja ja kehittelivät inttipoikien innostamiseksi pierutonta hernekeittoa. Miten avutonta touhua siellä Ruotsissa onkaan.

Silloin nuo asiat naurattivat, nyt ei naurata enää yhtään. Ruotsi on mennyt kansantaloudessa aikoja sitten ohi kuin Ferrari Ladasta ja Suomen ostovoimaisimpia asiakkaita ovat venäläiset.

Ja me itse olemme oppineet tuon jälkeen luulemaan, että oman henkisen kakkapyttymme tyhjentäminen on jonkun muun vastuulla.

Suomalaisten tämän päivän asenne on kuin pieruton hernekeitto: valtio täyttää mahan, mutta ei itse keitto maistu miltään, eikä saa aikaan mitään reaktioita. Ja koko kansa odottaa, että valtio tarjoaa koko hernesopan – vielä sipulin ja sinapit päälle. Se kun on ”hyvinvointivaltion” rooli.

Täällä me olla möllötellään ja odotetaan, että valtio maksaa meidän synnytyksen, päivähoidon, koulutuksen, asunnon, elämisen, eläkkeen jne. Että se valtio maksaa koko elämän kaaren ja vastaa kaikesta. Hyvinvointivaltion määritelmä on se, että voi hyvin tekemättä mitään. Joku muu kyllä tekee.

Media kirjoittaa arvostelevasti (aivan aiheesta) Venäjästä, joka rakentaa kulttuuriaan tukeutuen vanhoihin menestyksen aikoihin. Mutta ihan ihka omassa nk. hyvinvointivaltiossamme koko systeemi veronmaksuineen ja tulonsiirtoineen perustuu nk. vanhoihin hyviin aikoihin.

Tämä oma sosialismimme, jota hyvinvointivaltioksi myös kutsutaan, tulee olemaan käytännön seuraamuksiltaan paljon naapurin politiikkaa suurempi taloudellinen sumutus.

Kompromisseja kaikessa hakevat kokit tekevät kaikille maistuvaa pierutonta hernekeittoa. Sellainenkin voisi mennä kaupaksi keskellä koko maailmaa ja optimiolosuhteissa. Mutta täällä kaukana kaikesta jäiden seassa, omituisen kulttuurin keskellä pitäisi tarjoilla sellaista rokkaa, että siitä pieraisemalla jäätkin sulavat.

Vai onko kohta enää tarjolla mitään rokkaa - edes tavallista pieruttomasta puhumattakaan? Koska kukaan ei enää halua keittäjäksi ja perinteisesti rokankaan myyjän homma ei ole ollut suomalaisten intohimoa.

Olla möllöttely sen sijaan tuntuu sujuvan oikein luontevasti.

]]>
8 http://tuomoluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251347-pieruttoman-hernekeiton-maa#comments Politiikka Talous Valtio Sat, 24 Feb 2018 13:27:23 +0000 Tuomo Luoma http://tuomoluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251347-pieruttoman-hernekeiton-maa
Kuka on oikeasti loinen? http://juhasalden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251300-kuka-on-oikeasti-loinen <p>Edessämme on romahdus ja se voi olla paljon lähempänä, kun osaamme edes arvata. Valtion talouden parantuminen on vain silmänlumetta. Talous on kasvussa, mutta kasvusta nauttivat entistä pienempi joukko ihmisiä. Talouden lisäksi kasvavat myös ruokajonot ja köyhien ahdinko.&nbsp;</p><p>Uusliberalisitinen menestysteologia on rynninyt läpi yhteiskunnan kaikilla kerroksilla ja monen työssäkäyvän ajatteluun kuuluu, että työttömät ovat jollain tapaa itse syyllisiä huonoon osaansa. Ainakin he saavat työttömyyskorvausta ja sosiaalietuuksia liian helposti.&nbsp;</p><p>Todellisuudessa saadaksesi toimeentulotukea sinun täytyy olla pulassa. Oikeasti sosiaaliturva on rakennettu apinan aivoilla ja jätetty sikseen. Porvareilla voi olla hyvinkin paljon tietämystä talouden instrumentiesta, mutta itse tunneäly puuttuu suurimmalta osalta.&nbsp; Tuloksena on yhteiskunta, jossa me elämme.&nbsp; Tätä liian helposti saatavaa sosiaaliturvaa voisi kuvata siten, että vielä työelämässä tanssit nuoralla. Yht&acute;äkkiä tämä nuora katoaa altasi. Putoat ja saat pahan tällin. Tämän jälkeen sinut kääritään verkkoon, jotta et aivan kuolisi.&nbsp;</p><p>Sosiaaliturvan perimmäinen ongelma on se, että sen rakenteet perustuvat edelleen 1980 - luvulle, jolloin maassamme vallitsi käytännössä täystyöllisyys. Tosin kokoomus vastusti tätäkin. Tuskin lakia toimeentulotuesta oli saatu voimaan, kun kokoomuksen innokkaat apostolit saarnasivat sosiaalitukien väärinkäytöstä. Todellisuudessa joka yhteiskunnassa loisia on noin yksi prosentti, oli järjestelmä mikä tahansa. Loiset löytävät keinonsa oli sitten sosiaaliturvaa tai ei.</p><p>Itse olen sen ikäinen, että sosiaaliturvan väärinkäytön näkyvin apostoli on&nbsp;Ben Zyskowicz, joka vähintään kerran vuodessa muistuttaa valtion tyhjäksi kuppaamisesta.&nbsp; Muistuksena mainitaan, että&nbsp;Ben Zyskowicz on toiminut sinä parempana loisena,&nbsp; eli kansanedustajana vuodesta 1979 asti. Toisin sanoen hän on saanut ainakin 39 vuotta yhteiskunnan tukea apostolin toiminalleen, jossa hän moittii niitä, jotka saavat yhteiskunnalta vähemmän rahaa kun hän itse.</p><p>Maakuntauudistus ja SOTE tuhoavat terveydenhuollon kokonaan. Silloin meillä on nähtävissä Amerikan mallia, jolloin köyhät kuolevat oikeasti. Television uutisissa on ollut jo puhetta, ettei kaikkia kannata hoitaa. Mikäli kannattavuuden rajana pidetään talouden mittareita, niin kannattavuus on vain säädöstä kiiini ketä kannattaa hoitaa.</p><p>Hyvinvointivaltio on käytännössä tuhottu Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsin tuho johtuu kokoomuksen veljespuolueesta Moderaateista. Ruotsissa on monta muutakin ongelmaa, kuten vaikka epäonnistunut siirtolaispolitiikka, jota taas äärioikeistolaiset liiottelee. Asiat eivät ole aivan niin surkeasti, mitä he esittävät vaikka paljon vakavia on ongelmia onkin.</p><p>Missä kokoomus, siellä ongelma. Kokoomuslainen ongelma se, että vain köyhää saa sanoa loiseksi, vaikka käytännössä kokoomuslaiset ja keskustalaiset kahmivat rahaa omiin liiveihin minkä ehtivät. Kuka on oikesti loinen?&nbsp; - Ei ainakaan leipäjonossa oleva.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Edessämme on romahdus ja se voi olla paljon lähempänä, kun osaamme edes arvata. Valtion talouden parantuminen on vain silmänlumetta. Talous on kasvussa, mutta kasvusta nauttivat entistä pienempi joukko ihmisiä. Talouden lisäksi kasvavat myös ruokajonot ja köyhien ahdinko. 

Uusliberalisitinen menestysteologia on rynninyt läpi yhteiskunnan kaikilla kerroksilla ja monen työssäkäyvän ajatteluun kuuluu, että työttömät ovat jollain tapaa itse syyllisiä huonoon osaansa. Ainakin he saavat työttömyyskorvausta ja sosiaalietuuksia liian helposti. 

Todellisuudessa saadaksesi toimeentulotukea sinun täytyy olla pulassa. Oikeasti sosiaaliturva on rakennettu apinan aivoilla ja jätetty sikseen. Porvareilla voi olla hyvinkin paljon tietämystä talouden instrumentiesta, mutta itse tunneäly puuttuu suurimmalta osalta.  Tuloksena on yhteiskunta, jossa me elämme.  Tätä liian helposti saatavaa sosiaaliturvaa voisi kuvata siten, että vielä työelämässä tanssit nuoralla. Yht´äkkiä tämä nuora katoaa altasi. Putoat ja saat pahan tällin. Tämän jälkeen sinut kääritään verkkoon, jotta et aivan kuolisi. 

Sosiaaliturvan perimmäinen ongelma on se, että sen rakenteet perustuvat edelleen 1980 - luvulle, jolloin maassamme vallitsi käytännössä täystyöllisyys. Tosin kokoomus vastusti tätäkin. Tuskin lakia toimeentulotuesta oli saatu voimaan, kun kokoomuksen innokkaat apostolit saarnasivat sosiaalitukien väärinkäytöstä. Todellisuudessa joka yhteiskunnassa loisia on noin yksi prosentti, oli järjestelmä mikä tahansa. Loiset löytävät keinonsa oli sitten sosiaaliturvaa tai ei.

Itse olen sen ikäinen, että sosiaaliturvan väärinkäytön näkyvin apostoli on Ben Zyskowicz, joka vähintään kerran vuodessa muistuttaa valtion tyhjäksi kuppaamisesta.  Muistuksena mainitaan, että Ben Zyskowicz on toiminut sinä parempana loisena,  eli kansanedustajana vuodesta 1979 asti. Toisin sanoen hän on saanut ainakin 39 vuotta yhteiskunnan tukea apostolin toiminalleen, jossa hän moittii niitä, jotka saavat yhteiskunnalta vähemmän rahaa kun hän itse.

Maakuntauudistus ja SOTE tuhoavat terveydenhuollon kokonaan. Silloin meillä on nähtävissä Amerikan mallia, jolloin köyhät kuolevat oikeasti. Television uutisissa on ollut jo puhetta, ettei kaikkia kannata hoitaa. Mikäli kannattavuuden rajana pidetään talouden mittareita, niin kannattavuus on vain säädöstä kiiini ketä kannattaa hoitaa.

Hyvinvointivaltio on käytännössä tuhottu Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsin tuho johtuu kokoomuksen veljespuolueesta Moderaateista. Ruotsissa on monta muutakin ongelmaa, kuten vaikka epäonnistunut siirtolaispolitiikka, jota taas äärioikeistolaiset liiottelee. Asiat eivät ole aivan niin surkeasti, mitä he esittävät vaikka paljon vakavia on ongelmia onkin.

Missä kokoomus, siellä ongelma. Kokoomuslainen ongelma se, että vain köyhää saa sanoa loiseksi, vaikka käytännössä kokoomuslaiset ja keskustalaiset kahmivat rahaa omiin liiveihin minkä ehtivät. Kuka on oikesti loinen?  - Ei ainakaan leipäjonossa oleva.

]]>
5 http://juhasalden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251300-kuka-on-oikeasti-loinen#comments Politiikka Talous Yhteiskunta Fri, 23 Feb 2018 11:41:30 +0000 Juha Salden http://juhasalden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251300-kuka-on-oikeasti-loinen
EuroSuomi = soutuvene avomerellä ilman airoja http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251051-eurosuomi-soutuvene-avomerella-ilman-airoja <p><a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001862057.html" title="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001862057.html">https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001862057.html</a></p><p>&nbsp;</p><p>3 vuotta sitten kerrottiin, miten Suomi hyötyy kun euro halpenee.</p><p>&nbsp;</p><p>Trump lisäsi uudessa budjetissa USA:n alijäämän jo lähes biljoonaan dollariin. Tuon luulisi heikentävän dollarin arvoa, eli tekee eurosta vähemmän kilpailukykyisen (ehkä ei). Toki meillä on pieni toivo siittä, että jos tuo Trumpin budejetti ohjautuu infrakstuuriin kuten on luvattu, niin se saattaa piristää Usan taloutta ja pitää kurssin aisoissa ja meidän seuraavan taantuman vielä hetken poissa.</p><p>Tuossa alla Nordean pääanalyytikön täysin pieleen mennyt ennuste euron kurssista ekalla vuosineljänneksellä ja asiaa kurssin vaikutuksista, joista meidän polittikot ei ikinä puhu halaistua sanaa.</p><p>Miksikö ei? No siksi ei, koska siitä olisi vähän noloa puhua, koska se on yksi tärkeimpiä seikkoja viennissämme ja sitä kautta hyvinvoinnissamme, mutta siihen ei meidän oma hallitus voi LAINKAAN vaikuttaa, koska olemme yhteiskriisivaluutta eurossa ja nuo päätökset tekee EKP.</p><p><a href="https://www.is.fi/talo…/porssiuutiset/art-2000005513113.html" title="https://www.is.fi/talo…/porssiuutiset/art-2000005513113.html">https://www.is.fi/talo…/porssiuutiset/art-2000005513113.html</a></p><p>Ja laitetaan vielä kauppalehden uutinen, jossa kuukausi sitten sanottiin, että 1,20 euron taso suhteessa dollariin ei ole vielä katastrofi, mutta selitetään, että korkeampi alkaa sitten jo haitata.</p><p>&quot;OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen laskee, että parin prosentin vahvistuminen kesästä niistää parin vuoden kuluessa noin prosentin viennistä.&quot;</p><p>Voimme todeta, että euro on vahvistunut tuosta nyt reilussa kuukaudessa vielä 5% lisää, eli reilun kuukauden sisällä tapahtunut muutos valuuttaan (joka ei siis ole millään tavalla Suomen hallittavissa) uhkaa heikentää vientiämme tulevina parina vuonna 2% mikäli OP:n pääekonomistiin on uskominen.</p><p>Suomi yhteisvaluutassa on sama asia, kun soutuvene avomerellä ilman airoja.</p><p>Odotan kuumeisesti kokoomuslaista näkemystä tähän, että miksi se on Suomelle hyvä asia.</p><p>Ai niin kun ei tarvii vaihtaa rahaa, kun käy jossain näistä 19 euromaasta, joihin ei kuulu esim. Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska.</p><p>Mitäs sen väliä, että meidän veroja korotetaan ja palveluja leikataan ja palkkaa pienennetään ja velkaa luodaan valtiolle lisää siitä korkoa maksaen veroina&nbsp;ja silti emme saa talouttamme kuntoon, kunhan vaan Espanjassa käydessä kun maksaa kortilla, niin siellä vaihtuu eurot eikä pesot, vai mikä se Espanjan valuutta nyt olikaan.</p><p>Naurettavaa touhua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001862057.html

 

3 vuotta sitten kerrottiin, miten Suomi hyötyy kun euro halpenee.

 

Trump lisäsi uudessa budjetissa USA:n alijäämän jo lähes biljoonaan dollariin. Tuon luulisi heikentävän dollarin arvoa, eli tekee eurosta vähemmän kilpailukykyisen (ehkä ei). Toki meillä on pieni toivo siittä, että jos tuo Trumpin budejetti ohjautuu infrakstuuriin kuten on luvattu, niin se saattaa piristää Usan taloutta ja pitää kurssin aisoissa ja meidän seuraavan taantuman vielä hetken poissa.

Tuossa alla Nordean pääanalyytikön täysin pieleen mennyt ennuste euron kurssista ekalla vuosineljänneksellä ja asiaa kurssin vaikutuksista, joista meidän polittikot ei ikinä puhu halaistua sanaa.

Miksikö ei? No siksi ei, koska siitä olisi vähän noloa puhua, koska se on yksi tärkeimpiä seikkoja viennissämme ja sitä kautta hyvinvoinnissamme, mutta siihen ei meidän oma hallitus voi LAINKAAN vaikuttaa, koska olemme yhteiskriisivaluutta eurossa ja nuo päätökset tekee EKP.

https://www.is.fi/talo…/porssiuutiset/art-2000005513113.html

Ja laitetaan vielä kauppalehden uutinen, jossa kuukausi sitten sanottiin, että 1,20 euron taso suhteessa dollariin ei ole vielä katastrofi, mutta selitetään, että korkeampi alkaa sitten jo haitata.

"OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen laskee, että parin prosentin vahvistuminen kesästä niistää parin vuoden kuluessa noin prosentin viennistä."

Voimme todeta, että euro on vahvistunut tuosta nyt reilussa kuukaudessa vielä 5% lisää, eli reilun kuukauden sisällä tapahtunut muutos valuuttaan (joka ei siis ole millään tavalla Suomen hallittavissa) uhkaa heikentää vientiämme tulevina parina vuonna 2% mikäli OP:n pääekonomistiin on uskominen.

Suomi yhteisvaluutassa on sama asia, kun soutuvene avomerellä ilman airoja.

Odotan kuumeisesti kokoomuslaista näkemystä tähän, että miksi se on Suomelle hyvä asia.

Ai niin kun ei tarvii vaihtaa rahaa, kun käy jossain näistä 19 euromaasta, joihin ei kuulu esim. Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska.

Mitäs sen väliä, että meidän veroja korotetaan ja palveluja leikataan ja palkkaa pienennetään ja velkaa luodaan valtiolle lisää siitä korkoa maksaen veroina ja silti emme saa talouttamme kuntoon, kunhan vaan Espanjassa käydessä kun maksaa kortilla, niin siellä vaihtuu eurot eikä pesot, vai mikä se Espanjan valuutta nyt olikaan.

Naurettavaa touhua.

]]>
1 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251051-eurosuomi-soutuvene-avomerella-ilman-airoja#comments Euro Talous Sat, 17 Feb 2018 08:21:55 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251051-eurosuomi-soutuvene-avomerella-ilman-airoja
Lypsävän lehmän lahtarit http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251031-lypsavan-lehman-lahtarit <p>Pörssiyhtiöt julkaisevat keväällä osingonjakonsa, ja saamme nähdä, kuinka valtio saa myös komeita osinkoja. Ei voi välttyä ajatukselta, että valtion osinkotulot olisivat paljon nykyistä suuremmat, mikäli valtion osakeomistuksia ei olisi aikanaan myyty. Lisäksi on ihmeteltävä, minkä takia Sipilän hallitus edelleen myy tuottavia valtion omistuksia ja näin kaventaa valtion tulopohjaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa on valtion omistusta hävitetty kiihtyvällä tahdilla ja edistetty hankkeita, jotka tähtäävät lopunkin valtionomaisuuden myyntiin. Ensin liikelaitoksia yhtiöitetään, sitten ne viedään pörssiin ja lopulta myydään. Samoin on valtion olemassaolevaa osakeomistusta siirretty omistusyhtiöille, jolloin kansanedustajien ei tarvitse ottaa syytä niskoilleen typerästä tuottavan omaisuuden halpamyynnistä yksityisille sijoittajille.</p><p>&nbsp;</p><p>Fortum jakaa osinkoja useinkin miljardin vuodessa. Valtio tienaa siitä puolet. Myymällä Fortumin omistuksistaan puolet on valtio luopunut puolesta miljardista suhteellisen tasaista vuosittaista tuloa. Hyvä osingonmaksaja on ollut myös Sonera-vainaa (Telia nykyisin, kuten tiedämme), jonka omistuksesta Sipilän hallitus luopuu myyden osakkeensa. Sipilän hallitus myy osakkeita, joiden tuotto on korkeampi kuin valtionlainojen korko. Fiksumpaa olisi siis valtion ostaa osakkeita, koska lainan korko on pienempi kuin omistusten tuotto. Näinkö Suomi pannaan kuntoon?</p><p>&nbsp;</p><p>Kyseessä on pitkällä aikavälillä kehitys, jossa valtion tulopohjaa kavennetaan. Pian ovat pelkät verot ja maksut valtion tulopohjana ja näin palveluidemme rahoituslähteenä. Luonnollisesti ihmiset eivät halua lisää veroja, jolloin yleinen mielipide kääntyy pian hyvinvointipalvelujen purkamisen kannalle. Tämä on täysin päinvastaista politiikkaa kuin Kekkosen aikanaan harjoittama, ja tätä uutta sortimenttia ovat laman jälkeen harjoittaneet kaikki eduskuntapuolueet.</p><p>&nbsp;</p><p>Toisinkin voitaisiin toimia. Valtio voisi helposti lisätä omistuksiaan, varsinkin niissä yhtiöissä, joissa sillä on osake-enemmistö. Suomella on valtava määrä tulevaisuudenmahdollisuuksia, kunhan talouspolitiikan suunta vain muuttuu, ja yksi tärkeimmistä etapeista on omistajapolitiikan muutos.</p><p>&nbsp;</p><p>Muuten olen sitä mieltä, että Suomen tulisi erota eurosta ja EU:sta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pörssiyhtiöt julkaisevat keväällä osingonjakonsa, ja saamme nähdä, kuinka valtio saa myös komeita osinkoja. Ei voi välttyä ajatukselta, että valtion osinkotulot olisivat paljon nykyistä suuremmat, mikäli valtion osakeomistuksia ei olisi aikanaan myyty. Lisäksi on ihmeteltävä, minkä takia Sipilän hallitus edelleen myy tuottavia valtion omistuksia ja näin kaventaa valtion tulopohjaa.

 

Suomessa on valtion omistusta hävitetty kiihtyvällä tahdilla ja edistetty hankkeita, jotka tähtäävät lopunkin valtionomaisuuden myyntiin. Ensin liikelaitoksia yhtiöitetään, sitten ne viedään pörssiin ja lopulta myydään. Samoin on valtion olemassaolevaa osakeomistusta siirretty omistusyhtiöille, jolloin kansanedustajien ei tarvitse ottaa syytä niskoilleen typerästä tuottavan omaisuuden halpamyynnistä yksityisille sijoittajille.

 

Fortum jakaa osinkoja useinkin miljardin vuodessa. Valtio tienaa siitä puolet. Myymällä Fortumin omistuksistaan puolet on valtio luopunut puolesta miljardista suhteellisen tasaista vuosittaista tuloa. Hyvä osingonmaksaja on ollut myös Sonera-vainaa (Telia nykyisin, kuten tiedämme), jonka omistuksesta Sipilän hallitus luopuu myyden osakkeensa. Sipilän hallitus myy osakkeita, joiden tuotto on korkeampi kuin valtionlainojen korko. Fiksumpaa olisi siis valtion ostaa osakkeita, koska lainan korko on pienempi kuin omistusten tuotto. Näinkö Suomi pannaan kuntoon?

 

Kyseessä on pitkällä aikavälillä kehitys, jossa valtion tulopohjaa kavennetaan. Pian ovat pelkät verot ja maksut valtion tulopohjana ja näin palveluidemme rahoituslähteenä. Luonnollisesti ihmiset eivät halua lisää veroja, jolloin yleinen mielipide kääntyy pian hyvinvointipalvelujen purkamisen kannalle. Tämä on täysin päinvastaista politiikkaa kuin Kekkosen aikanaan harjoittama, ja tätä uutta sortimenttia ovat laman jälkeen harjoittaneet kaikki eduskuntapuolueet.

 

Toisinkin voitaisiin toimia. Valtio voisi helposti lisätä omistuksiaan, varsinkin niissä yhtiöissä, joissa sillä on osake-enemmistö. Suomella on valtava määrä tulevaisuudenmahdollisuuksia, kunhan talouspolitiikan suunta vain muuttuu, ja yksi tärkeimmistä etapeista on omistajapolitiikan muutos.

 

Muuten olen sitä mieltä, että Suomen tulisi erota eurosta ja EU:sta.

]]>
9 http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251031-lypsavan-lehman-lahtarit#comments Omistajapolitiikka Osinko Talous Valtiontyhtiöt Fri, 16 Feb 2018 19:01:38 +0000 Akseli Erkkilä http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251031-lypsavan-lehman-lahtarit
Ansaittu kärsimys - moraalipoliisit hyvinvointivaltiossa http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251022-ansaittu-karsimys-moraalipoliisit-hyvinvointivaltiossa <p>Suomessa kaikkia autetaan. Jos vain osaa apua hakea ja suostuu sitä ottamaan vastaan.</p><p>Kuulostaako tutulta? Tämähän on se tyyli, jolla ongelmat on tapana sinnikkäästi kiistää.</p><p>Onhan meillä hyvinvointivaltio...</p><p>Paskat on. Ei kukaan enää edes puhu hyvinvointi<em>valtiosta</em>, ellei tarkoituksena ole syyllistää köyhiä heidän tilanteestaan. Puhutaan hyvinvointi<em>yhteiskunnasta</em>, johon sisältyy ajatus, ettei valtion niin kovasti tarvitse osallistua kansalaisista huolehtimiseen.</p><p>Vallalla on oppi, jonka eräs toimittelija tiivisti sanomalla, että valtio on rooli on olla ennemminkin &quot;solakka mahdollistaja&quot; kuin &quot;potrea huolehtija&quot;. Valtion roolin vähenemisestä on runsaasti esimerkkejä: lastensairaala rahoitettiin kansalaiskeräyksellä; samoin Hurstin leipäjonot, jolle ei valtiolta rahaa herunut.</p><p>Onneksi sentään kansalaiset avasivat kukkaronnyörinsä. Tein niin itsekin.</p><p>Kun ihmisen kanssa keskustelee leipäjonoista, leikkauksista ja kyykyttämisestä, kohtaa usein väitteen, että Suomessa on <em>niin hyvä</em> sosiaaliturva, että jos joku on Suomessa köyhä, se on <em>omaa syytä.</em> Asunnottomatkin kuulemma saisivat asunnon, <em>jos vain haluaisivat.</em></p><p>Eihän Suomessa ketään kadulle jätetä.</p><p>Eihän?</p><p>Kun näille väitteille kysyy perusteluja ja pyytää esimerkkejä, <em>mistä</em> köyhä voi hakea sitä lihavaa sosiaaliturvaa tai asunnoton saada asunnon, vastaukseksi kohautetaan olkapäitä. Mutta se ei poista olkapäidensä kohauttelijan täyttä varmuutta siitä, että ongelmia ei ole, koska Kela ja sossu.</p><p>Parhaimmillaan tällä tavoin täyden välinpitämättömyytensä heikommista avoimesti paljastava kertoo, että hän on kyllä nähnyt miten se ja se sukulainen tai tuttu on saanut niin ja niin paljon sossulta / Kelalta rahaa, joten tietää mistä puhuu. Ja kuulemma esimerkkitapauksen ongelmat ovat olleet <em>ihan itse aiheutettuja</em>.&nbsp;</p><p>Valitettavasti nykyisessä syyperusteisessa tilkkutäkkisosiaaliturvassa yhtä tapausta ei voi yleistää &quot;sossun ja Kelan&quot; suuremmaksi linjaksi. On monia tilanteita, joissa ei vain ole sellaista etuutta, jota ihmiselle lain mukaan voitaisiin myöntää. Sori siitä; yksilön vastuu.</p><p>Näin jokin aika sitten Myllypurossa, kun leipäjonossa seisojia laskettiin naksutettavalla laskurilla kuin eläimiä (näin tiedetään miten moneen osaan ruoka täytyy jakaa). Pakkasta oli yli 15 astetta.</p><p>Vanha mies tuli paikalle rollaattorilla, kädet kylmyydestä täristen. Kello oli viittä yli puoli kymmenen.</p><p>Miestä kehotettiin poistumaan. Vanhus oli myöhästynyt viisi minuuttia laskennasta, eivätkä tämän vetoomukset saada ruokaa auttaneet. Häntä neuvottiin tulemaan ensi viikolla uudestaan.</p><p>Viikko on pitkä aika ilman ruokaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa kaikkia autetaan. Jos vain osaa apua hakea ja suostuu sitä ottamaan vastaan.

Kuulostaako tutulta? Tämähän on se tyyli, jolla ongelmat on tapana sinnikkäästi kiistää.

Onhan meillä hyvinvointivaltio...

Paskat on. Ei kukaan enää edes puhu hyvinvointivaltiosta, ellei tarkoituksena ole syyllistää köyhiä heidän tilanteestaan. Puhutaan hyvinvointiyhteiskunnasta, johon sisältyy ajatus, ettei valtion niin kovasti tarvitse osallistua kansalaisista huolehtimiseen.

Vallalla on oppi, jonka eräs toimittelija tiivisti sanomalla, että valtio on rooli on olla ennemminkin "solakka mahdollistaja" kuin "potrea huolehtija". Valtion roolin vähenemisestä on runsaasti esimerkkejä: lastensairaala rahoitettiin kansalaiskeräyksellä; samoin Hurstin leipäjonot, jolle ei valtiolta rahaa herunut.

Onneksi sentään kansalaiset avasivat kukkaronnyörinsä. Tein niin itsekin.

Kun ihmisen kanssa keskustelee leipäjonoista, leikkauksista ja kyykyttämisestä, kohtaa usein väitteen, että Suomessa on niin hyvä sosiaaliturva, että jos joku on Suomessa köyhä, se on omaa syytä. Asunnottomatkin kuulemma saisivat asunnon, jos vain haluaisivat.

Eihän Suomessa ketään kadulle jätetä.

Eihän?

Kun näille väitteille kysyy perusteluja ja pyytää esimerkkejä, mistä köyhä voi hakea sitä lihavaa sosiaaliturvaa tai asunnoton saada asunnon, vastaukseksi kohautetaan olkapäitä. Mutta se ei poista olkapäidensä kohauttelijan täyttä varmuutta siitä, että ongelmia ei ole, koska Kela ja sossu.

Parhaimmillaan tällä tavoin täyden välinpitämättömyytensä heikommista avoimesti paljastava kertoo, että hän on kyllä nähnyt miten se ja se sukulainen tai tuttu on saanut niin ja niin paljon sossulta / Kelalta rahaa, joten tietää mistä puhuu. Ja kuulemma esimerkkitapauksen ongelmat ovat olleet ihan itse aiheutettuja

Valitettavasti nykyisessä syyperusteisessa tilkkutäkkisosiaaliturvassa yhtä tapausta ei voi yleistää "sossun ja Kelan" suuremmaksi linjaksi. On monia tilanteita, joissa ei vain ole sellaista etuutta, jota ihmiselle lain mukaan voitaisiin myöntää. Sori siitä; yksilön vastuu.

Näin jokin aika sitten Myllypurossa, kun leipäjonossa seisojia laskettiin naksutettavalla laskurilla kuin eläimiä (näin tiedetään miten moneen osaan ruoka täytyy jakaa). Pakkasta oli yli 15 astetta.

Vanha mies tuli paikalle rollaattorilla, kädet kylmyydestä täristen. Kello oli viittä yli puoli kymmenen.

Miestä kehotettiin poistumaan. Vanhus oli myöhästynyt viisi minuuttia laskennasta, eivätkä tämän vetoomukset saada ruokaa auttaneet. Häntä neuvottiin tulemaan ensi viikolla uudestaan.

Viikko on pitkä aika ilman ruokaa.

]]>
3 http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251022-ansaittu-karsimys-moraalipoliisit-hyvinvointivaltiossa#comments Köyhyys Suomessa Perustulo Sosiaaliturva Talous Tuloerot Fri, 16 Feb 2018 14:41:07 +0000 Milko Aikio http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251022-ansaittu-karsimys-moraalipoliisit-hyvinvointivaltiossa
Euron devalvoinnin teho alkaa hiipua http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250439-euron-devalvoinnin-teho-alkaa-hiipua <p>Eu talous saatiin korjattua 2015 kun <a href="http://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001863154.html">EKP ilmoitti alkavansa elvyttää euroa</a>.</p><p>Euroalueen kilpailukyky oli heikentynyt, kun euron arvo suhteessa dollariin nousi jo lähes 1,5 tasolle.</p><p>&nbsp;</p><p>Euroalueen vientituotteet olivat siis käyneet kalliiksi ostajille ja niitä alettiin ostamaan muualta.</p><p>Kun EKP:n pääjohtaja <strong>Mario Draghi </strong>tiedotti elvytyksestä, niin Euron uskottavuus luonnollisesti heikkeni ja tuli rytinällä alas 25% saavuttaen tason 1,05 suhteessa USDollariin.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos laiva maksoi ennen 400 miljoonaa usalaiselle ostaa Suomesta, niin nyt se maksoikin enää 300 miljoonaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei ihme, että Trump kitisi valuuttamanipuloinnista, mutta nyt taitaa olla manipulointikilpa päällä ja kaikkia valuuttoja elvytetään biljoonilla.</p><p>Ei kuullosta terveeltä touhulta.</p><p>&nbsp;</p><p>Se mikä tässä on ilkein asia, niin tuon euron devalvoinnin teho alkaa hiipua ja vaikka elvytys on edelleen meneillään olevan talouskriisin takia päällä, niin euron arvo on kohonnut jo takaisin 1,25 tasolle.</p><p>&nbsp;</p><p>Alkaako tuo kohta vaikuttamaan taas heikentävästi euroalueen talouteen kilpailukyvyn heikennyttyä?</p><p>&nbsp;</p><p>Sipilän kiky, eli sisäisen devalvoinnin yritys on mittaluokassaan, niin naurettavan pieni EKP:n toimien rinnalla, että oli suorastaan järjetöntä siihen tuhlata resursseja ja aikaa varsinkin, kun tuolla&nbsp;saattoi olla&nbsp;ostovoiman heikentymisen takia lähinnä negatiivinen vaikutus talouteemme.</p><p>Olisivat voineet jättää sen kikyn tekemättä, niin jos olisivat edes yhden muun asian saanut onnistuneesti tehtyä.</p><p>Vaikka sellaisen aktivointimallin, jossa työtön voisi tienata helpommin ottamalla töitä vastaan, menettämättä muita etuja ja välttymällä ylimääräisiltä paperitöiltä, jotka viivästyttävät tukien saantia.</p><p>Porkkanaa ei tältä kokoomusjohtoiselta hallitukselta tosin tule, kuin kansainvälisille suursijoittajille, mutta kakkosnelosta tulee kuivana kakkoseen tavantallaajille senkin edestä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eu talous saatiin korjattua 2015 kun EKP ilmoitti alkavansa elvyttää euroa.

Euroalueen kilpailukyky oli heikentynyt, kun euron arvo suhteessa dollariin nousi jo lähes 1,5 tasolle.

 

Euroalueen vientituotteet olivat siis käyneet kalliiksi ostajille ja niitä alettiin ostamaan muualta.

Kun EKP:n pääjohtaja Mario Draghi tiedotti elvytyksestä, niin Euron uskottavuus luonnollisesti heikkeni ja tuli rytinällä alas 25% saavuttaen tason 1,05 suhteessa USDollariin.

 

Jos laiva maksoi ennen 400 miljoonaa usalaiselle ostaa Suomesta, niin nyt se maksoikin enää 300 miljoonaa.

 

Ei ihme, että Trump kitisi valuuttamanipuloinnista, mutta nyt taitaa olla manipulointikilpa päällä ja kaikkia valuuttoja elvytetään biljoonilla.

Ei kuullosta terveeltä touhulta.

 

Se mikä tässä on ilkein asia, niin tuon euron devalvoinnin teho alkaa hiipua ja vaikka elvytys on edelleen meneillään olevan talouskriisin takia päällä, niin euron arvo on kohonnut jo takaisin 1,25 tasolle.

 

Alkaako tuo kohta vaikuttamaan taas heikentävästi euroalueen talouteen kilpailukyvyn heikennyttyä?

 

Sipilän kiky, eli sisäisen devalvoinnin yritys on mittaluokassaan, niin naurettavan pieni EKP:n toimien rinnalla, että oli suorastaan järjetöntä siihen tuhlata resursseja ja aikaa varsinkin, kun tuolla saattoi olla ostovoiman heikentymisen takia lähinnä negatiivinen vaikutus talouteemme.

Olisivat voineet jättää sen kikyn tekemättä, niin jos olisivat edes yhden muun asian saanut onnistuneesti tehtyä.

Vaikka sellaisen aktivointimallin, jossa työtön voisi tienata helpommin ottamalla töitä vastaan, menettämättä muita etuja ja välttymällä ylimääräisiltä paperitöiltä, jotka viivästyttävät tukien saantia.

Porkkanaa ei tältä kokoomusjohtoiselta hallitukselta tosin tule, kuin kansainvälisille suursijoittajille, mutta kakkosnelosta tulee kuivana kakkoseen tavantallaajille senkin edestä.

 

 

 

]]>
22 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250439-euron-devalvoinnin-teho-alkaa-hiipua#comments Talous Sun, 04 Feb 2018 11:45:54 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250439-euron-devalvoinnin-teho-alkaa-hiipua
Reilun pelin poliittinen ohjelma http://millajaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249866-reilun-pelin-poliittinen-ohjelma <p>Ihmiskunta on kokeillut aika monta vuosituhatta sellaista mallia, missä harvat käskevät mutta monet tottelevat. Siinä myös harvat rikastuvat vaikka monet tekevät työtä. Useimmat ovat häviäjiä. Elämä ja toimeentulo perustuu jatkuvaan kilpailuun. Jopa köyhät on laitettu kilpailemaan keskenään - lapsiperheet vs. sinkut, kantasuomalaiset vs. maahanmuuttajat.<br /><br />Yhteistyöllä on kuitenkin mahdollista saada paljon, paljon enemmän aikaan kuin kilpailemalla. Jos jätämme osan porukasta oman onnensa nojaan, emme hyödynnä heidän potentiaaliaan lainkaan. Niinkuin tietokoneessakin multicore-prosessori on paljon yksittäistä suoritinta tehokkaampi, voisi ihmiskuntakin luoda paljon suurempia ja mielikuvituksellisempia juttuja aktivoimalla kaikki.<br /><br />Toisin kuin nykyhallitus tuntuu kuvittelevan, todellinen aktivointi ei voi perustua pakkoon. Ihminen on lajityypillisesti eläin, joka nauttii suunnattomasti uuden oppimisesta, keksimisestä ja rakentamisesta. Meitä ei ole mitään syytä epäillä haluttomuudesta osallistua. Harva haaveilee hyödyttömän loisen roolista, vaikka tällä hetkellä monenlaiset kannustinloukut ja muut seinät suunnitelmien tiellä ehkäisevät tehokkaasti osallistumista.<br /><br />Olen kehitellyt joitakin ideoita, jotka tekisivät maailmasta reilumman paikan. Saa kommentoida, ja jos joku keksii jotakin mitä listasta puuttuu, kuulen siitä mielelläni. Varoitan kuitenkin, etten aio ottaa vakavasti vastaperusteluja, jos ne lähtevät siitä ettei jokainen ihminen ole hyvinvoinnin arvoinen.</p><p>- perustulo, joka oikeasti riittää elämiseen eikä pakota hakemaan säännöllisesti muita tukia<br />- kansallinen pankki joka ei rahasta asiakkaillaan<br />- vuokrakatto / m&sup2;<br />- tasa-arvoinen verotus kaikille tuloille<br />- katto yhtiöiden liikevaihdolle<br />- katto yksilöiden kuukausituloille<br />- sosiaalitoimi, joka kunnioittaa ehdottomasti asiakkaan kokemusta ja itsemääräämisoikeutta niiin pitkälle kuin mahdollista (ei kuitenkaan heitteillejättöön saakka), ja auttaa ihmisiä osallistumaan yhteiskuntaan niin että kumpikin osapuoli voittaa<br />- sosiaalitoimi myöntäisi lisäksi tarvittaessa taloudellista lisätukea harkinnan mukaan<br />- lakeja, jotka lähtevät kansalaisten haluista ja tarpeista - jos niiden välillä tulisi ristiriitoja, asian osapuolten tulee voida keskustelemalla pyrkiä sopuratkaisuun<br />- oikeusseuraamuslaitos, joka ei lähtisi ajatuksesta &quot;syyllisen pitää kärsiä&quot; vaan kehittäisi menetelmiä, jotka oikeasti vähentävät rikoksen uusimisen todennäköisyyttä<br />- kansalaisaloitepalvelusta edelleen kehitetty sitova kansanäänestysjärjestelmä<br />- kansallinen infra ja julkiset laitokset, kuten sähköverkko, tieverkosto, posti, terveydenhuolto jne.<br /><br />Ja täydellisyyttä tavoiteltaessa:<br /><br />- veroparatiisien tilit julki<br />- globaalia veropolitiikkaa<br />- kansainvälinen kryptovaluutta tai useampi, jota hallinnoidaan reilusti &amp; läpinäkyvästi eikä keskuspankeilla ole niihin valtaa.<br /><br />Jotta maailma olisi kaikille reilu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmiskunta on kokeillut aika monta vuosituhatta sellaista mallia, missä harvat käskevät mutta monet tottelevat. Siinä myös harvat rikastuvat vaikka monet tekevät työtä. Useimmat ovat häviäjiä. Elämä ja toimeentulo perustuu jatkuvaan kilpailuun. Jopa köyhät on laitettu kilpailemaan keskenään - lapsiperheet vs. sinkut, kantasuomalaiset vs. maahanmuuttajat.

Yhteistyöllä on kuitenkin mahdollista saada paljon, paljon enemmän aikaan kuin kilpailemalla. Jos jätämme osan porukasta oman onnensa nojaan, emme hyödynnä heidän potentiaaliaan lainkaan. Niinkuin tietokoneessakin multicore-prosessori on paljon yksittäistä suoritinta tehokkaampi, voisi ihmiskuntakin luoda paljon suurempia ja mielikuvituksellisempia juttuja aktivoimalla kaikki.

Toisin kuin nykyhallitus tuntuu kuvittelevan, todellinen aktivointi ei voi perustua pakkoon. Ihminen on lajityypillisesti eläin, joka nauttii suunnattomasti uuden oppimisesta, keksimisestä ja rakentamisesta. Meitä ei ole mitään syytä epäillä haluttomuudesta osallistua. Harva haaveilee hyödyttömän loisen roolista, vaikka tällä hetkellä monenlaiset kannustinloukut ja muut seinät suunnitelmien tiellä ehkäisevät tehokkaasti osallistumista.

Olen kehitellyt joitakin ideoita, jotka tekisivät maailmasta reilumman paikan. Saa kommentoida, ja jos joku keksii jotakin mitä listasta puuttuu, kuulen siitä mielelläni. Varoitan kuitenkin, etten aio ottaa vakavasti vastaperusteluja, jos ne lähtevät siitä ettei jokainen ihminen ole hyvinvoinnin arvoinen.

- perustulo, joka oikeasti riittää elämiseen eikä pakota hakemaan säännöllisesti muita tukia
- kansallinen pankki joka ei rahasta asiakkaillaan
- vuokrakatto / m²
- tasa-arvoinen verotus kaikille tuloille
- katto yhtiöiden liikevaihdolle
- katto yksilöiden kuukausituloille
- sosiaalitoimi, joka kunnioittaa ehdottomasti asiakkaan kokemusta ja itsemääräämisoikeutta niiin pitkälle kuin mahdollista (ei kuitenkaan heitteillejättöön saakka), ja auttaa ihmisiä osallistumaan yhteiskuntaan niin että kumpikin osapuoli voittaa
- sosiaalitoimi myöntäisi lisäksi tarvittaessa taloudellista lisätukea harkinnan mukaan
- lakeja, jotka lähtevät kansalaisten haluista ja tarpeista - jos niiden välillä tulisi ristiriitoja, asian osapuolten tulee voida keskustelemalla pyrkiä sopuratkaisuun
- oikeusseuraamuslaitos, joka ei lähtisi ajatuksesta "syyllisen pitää kärsiä" vaan kehittäisi menetelmiä, jotka oikeasti vähentävät rikoksen uusimisen todennäköisyyttä
- kansalaisaloitepalvelusta edelleen kehitetty sitova kansanäänestysjärjestelmä
- kansallinen infra ja julkiset laitokset, kuten sähköverkko, tieverkosto, posti, terveydenhuolto jne.

Ja täydellisyyttä tavoiteltaessa:

- veroparatiisien tilit julki
- globaalia veropolitiikkaa
- kansainvälinen kryptovaluutta tai useampi, jota hallinnoidaan reilusti & läpinäkyvästi eikä keskuspankeilla ole niihin valtaa.

Jotta maailma olisi kaikille reilu.

]]>
1 http://millajaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249866-reilun-pelin-poliittinen-ohjelma#comments Aktivointi Poliittinen ohjelma Politiikka Talous Talouspoliittinen ohjelma Fri, 26 Jan 2018 19:01:22 +0000 Milla Jaakkola http://millajaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249866-reilun-pelin-poliittinen-ohjelma
Hävittäjähankinta hiljaisuuden vallitessa? http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249670-havittajahankinta-hiljaisuuden-vallitessa <p>&nbsp;</p><p>Hävittäjähankinta näyttää tapahtuvan kaikessa hiljaisuudessa ilman sen analysointia, mikä merkitys hävittäjillä on Suomen puolustukselle, ja miksi ylipäätään hävittäjiä ollaan hankkimassa. Hävittäjien tarve on aksiooma, jota ei edes analysoida.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustelu olisi kohta aloitettava, koska miljardeja ollaan heittämässä hukkaan, samalla kun hyvinvointiyhteiskuntaa ollaan ajamassa alas vedoten velkakriisiin tai kestävyysvajeeseen ym.</p><p>&nbsp;</p><p>Siis.....</p><p>&nbsp;</p><p>Hornetit olivat turha ostos, ja tuleva hävittäjä hankintakin on puolustuksellisesti merkityksetön ja taloudellisesti pelkkää tuhlausta.</p><p>&nbsp;</p><p>Vastaani ei ole tullut vielä yhtään järkevää skenaariota, jossa hävittäjillä olisi puolustuksellista merkitystä. Tarkennan tässä heti, ennen kuin joku repeää, että hyökkäyksellinen skenaario on löydettävissä.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen ainut mahdollinen sota, ja sekin hypoteettinen, käydään tällä vuosisadalla Venäjää vastaan. Tuossa sodassa Suomen mahdollisuus edes hetkelliseen ilmaherruuteen hävittäjillä on lähes olematon. Vaikka nyt Venäjän aktiiviset ilmavoimat eivät ole suuret, voivat he muutamassa kuukaudessa kymmenkertaistaa ilmavoimansa ottamalla varastoidut koneet käyttöön, ja laittamalla &quot;sotatuotantokoneen&quot; käyntiin. Suomen ilmavoimat menetetään, joka tapauksessa sodan ensimmäisinä kymmeninä minuutteina. Jos hankimme F35 hävittäjän, tulee elinkaarikustannukset olemaan yli 30 mrd euroa (600 miljoonaa dollaria per kone on USA:n oma arvio). Samalla kun ajamme hyvinvointi yhteiskuntaa alas olemme valmiit laittamaan tuollaisen summan teknologiaan, josta ei ole meille hyötyä tai suojaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Pienenä kansana emme voi kuvitella torjuvamme hyökkäystä, vaan puolustuksemme täytyy perustua siihen, että vihollinen tietää valloitussodan tuottavan sille valtavasti tappioita. Hyvin varustettu aluepuolustus ja sissisotaan valmistautuminen, yhdessä runsaan lähi-ilmatorjuntaohjuskaluston kanssa, luo tehokkaan ja edullisen tavan tehdä maastamme raskaan valloitettavan. Hajalleen levitetty runsas ilmatorjunta estää vihollista rakentamasta tehokasta suojausta huoltokuljetuksille, joka on ennakkoedellytys valloitussodassa. Vihollisen kyvyttömyys toimia vapaasti ilmatilassa, etenkin matalalla, antaa omille joukoille mahdollisuuden toimia tehokkaasti vihollisen huoltoa vastaan. Tämän tietäessään vihollinen ei lähde ilman hyvin painavaa syytä etenemään syvälle maahyökkäyksellä.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdellä F35 hävittäjän kustannuksella voisimme hankkia 15 000 lähitorjuntaohjusta sisseille. Aika monta voitaisiin laittaa ilmaan, vaikka yhtä aikaa, vihollisen tuhoamiseksi tai toiminnan estämiseksi. Sissien toiseksi pahin vihollinen eli helikopterit ainakin pysyisivät poissa taistelukentiltä ja huoltoreittien varsilta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tulevaisuuden sodissa taistelevat koneet vastaan koneet. Miehitettyjen lentolaitteiden aika puolustuksessa on päättymässä. Ihminen on lentokoneen heikoin lenkki. Miehittämättömät dronet tulevat olemaan ominaisuuksiltaan ylivertaisia taistelutilanteessa. Nyt olisikin aika laittaa pystyy projekti jossa Suomi kehittää miehittämättömän dronen ilmapuolustukseen pohjoisiin olosuhteisiin. Puolustuksellisia &quot;drone-verkkoja&quot; kehitetään jo maailmalla, mutta ei meidän olosuhteisiin eikä meidän puolustuksellisiin tarpeisiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuten alussa mainitsin, on hävittäjille kuitenkin löydettävissä käyttötarkoitus hyökkäyksellisessä skenaariossa............hyökättäessä yhdessä jonkin sotilaallisen liittouman kanssa. Nyt pääsimme siihen kiellettyyn aiheeseen. Miehitetyillä lentoaseilla on vielä merkitystä hyökkäyssodassa, jossa tarvitaan inhimillistä päätöksentekoa ja havainnointia. Hyökkäyssodassa Venäjää vastaan on suuri vaara joutua tietoyhteyksien ulottumattomiin voimakkaan häirinnän takia. Tällöin miehitetyillä ilma-aseilla on käyttötarkoitus.</p><p>&nbsp;</p><p>Olemmeko siis valmistautumassa hyökkäyssotaan Naton rinnalla?! Horneteihin hankittavat pitkän kantaman ilmasta-maahan ohjuskalustot viittaavat hyökkäyssotaan valmistautumiseen. Samoin jos hankimme F35 hävittäjät viittaa se selvästi hyökkäyssotaan valmistautumiseen. Häive teknologiasta ei ole juurikaan mitään hyötyä puolustushävittäjissä, koska vihollinen tietää koneiden olevan ilmassa kuitenkin ja häiveominaisuudet eivät estä näkymistä kuin etäisyyksillä yli 50 km. Häiveominaisuuksista on kuitenkin suuri hyöty hyökkäyssodassa, sen mahdollistaman syvemmän &quot;tunkeutumisen&quot; vuoksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomella voi tietenkin olla muutama hävittäjä rauhan ajan tunnistustehtäviä varten, mutta puolustuksellista merkitystä hävittäjillä ei ole.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaikesta tästä herää kysymys: onko puolustusvoimamme ja poliitikkomme niin kyvyttömiä, etteivät kykene strategiseen ajatteluun?! Poliitikoista voin sen uskoa, mutta entä puolustusvoimien johto ja sotilasasiantuntijamme........ Miksi he haluavat &quot;torjunta&quot;hävittäjät....vai haluavatko?!</p><p>Toki puolustusvoimien komentaja on nyt ilmavoimista, mutta hän ei tee päätöksiä tai suosituksia tällaisissa asioissa yksin. Onko kyse puolustusvoimissa olevasta kollegiaalisuudesta?!</p><p>Ei, en usko ettei puolustusvoimissa tiedettäisi tasan tarkkaan Venäjän doktoriinit, ja meidän strategiset vaihtoehdot ja kaikki millään tavalla mahdolliset ja järkevät skenaariot. Kyse on siis joko valmistautumisesta hyökkäyssotaan, yhdessä Naton kanssa.............</p><p>..........................tai siitä, että puolustusvoimissa ymmärretään, toisin kuin poliittisessa johdossa, että sota Venäjää vastaan ei ole millään tavalla näköpiirissä oleva tai edes mahdollinen uhka. Ensimmäistä Nato -vaihtoehtoa on lähes mahdotonta uskoa, mutta toinen vaihtoehto herättää kysymyksen puolustusvoimien omasta selviytymistaistelusta. Jos sota on käytännössä mahdoton, on puolustusvoimissa saattanut herätä pelko siitä, että valtiontalouden leikkaukset saattavat kohdistua myös sinne. Tällaisessa tilanteessa voi hyvin kuvitella organisaation korostavan omaa merkitystään, jos ei nyt luomalla uhkakuvia, mutta olemalla kiistämättä niitä.</p><p>Maailman kriisit Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä ovat pitäneet yllä maailman poliittista jännitettä jo pitkään. Ukrainan vallankaappaus ja sitä seurannut Krimin vallankaappaus ja liittäminen Venäjään sekä Itä-Ukrainassa käytävä Venäjän tukema sisällissota loivat mahdollisuuden sellaiselle kriisitietoisuudelle, joka suojaa puolustusvoimien määrärahoja leikkausinnolta. Sitä en tiedä onko puolustusvoimat hävittäjähankinnan takana miten yhtenäisessä rintamassa, mutta hyvin voin kuvitella, ettei kukaan halua siellä ruveta avaamaan hävittäjähankinnan järkevyyttä tällaisessa tilanteessa. Jos hävittäjä hankinnat tehdään, ei se tule kuitenkaan pienentämään muiden puolustushaarojen resursseja. Ehkä puolustusvoimissa ajatellaan että: mikä ettei, hankitaan vaan kun yleinen mielipide on suosiollinen. Onhan lentäjillä sitten parhaat mahdolliset lelut.</p><p>Sotaa Venäjää vastaan ei tule. Historia ei tue väitettä, että Venäjä haluaisi valloittaa Suomen. Jos NL olisi halunnut valloittaa Suomen, olisi se tehnyt sen. Porkkalan palautus ennen aikojaan ei myöskään tue valloitus väitteitä.</p><p>Nykyinen Putinin Venäjä esitetään arvaamattomana &quot;öykkärinä&quot;. Tämä tarina tukee niin hävittäjähankintoja kuin Nato-innostustakin. Tarina on kuitenkin lähinnä tarkoitushakuinen sepite. Venäjän käyttäytyminen on mennyt juuri &quot;geopoliittisen oppikirjan mukaan&quot; reaktiivisesti. Venäjä on reagoinut sen omien tarpeiden ja pelkojen mukaan siihen kohdistuviin uhkiin. Venäjän toiminnassa ei ole ollut mitään ennalta arvaamatonta, ja tämän uskon puolustusvoimissakin tiedettävän.</p><p>&nbsp;</p><p>Sotaa ei ole tulossa, mutta siihen kuitenkin valmistaudutaan. Miksi?</p><p>&quot;Follow the money&quot;</p><p>Suomi on suuntautunut asehankinnoissa länteen ja etenkin Usa:han. Suomalaisia kenraaleita on rekrytoitu&nbsp; &quot;konsultoimaan&quot; hävittäjähankintoja. Aseteollisuudella on suuri vaikutusvalta etenkin Usa:ssa. Pisteiden tulisi jo alkaa yhdistyä.....</p><p>Suuren vihollisen, kommunismin kaaduttua olisi luullut alkavan liennytyksen ja rauhan aika, mutta toisin kävi. Ilmestyi &quot;joukkotuhoaseita&quot; ja &quot;tyranneja&quot; strategisiin maailman kolkkiin. Saimme&quot; terroristit&quot; ja niiden &quot;suojelijat&quot;. Saimme &quot;muslimikevään&quot;, &quot;vallankumoukset&quot; ja &quot;kaasuiskut&quot;. Saimme &quot;valtaukset&quot; ym.... kriisien määrä ei ole ainakaan vähentynyt, sen suuren uhan poistuttua.</p><p>&quot;Follow the money&quot;</p><p>&nbsp;Eisenhower jo varoitti tästä. Usa:ssa merkittävä osa työväestöstä on tekemisissä aseteollisuuden ja tiedustelun kanssa. Aseteollisuus ja tiedustelu salaisine budjetteineen on yli 1 500 mrd dollarin business Yhdysvalloissa. Tuo business sisältää valtavan intressin ohjailla maailmaa ja vaikuttaa siihen, ettei tuo business haihdu pois maailman rauhoittuessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Tästä on kyse niin hävittäjähankinnoissa kuin Nato-kysymyksessä kuin Venäjä tarinassa.</p><p>&quot;Follow the money&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Hävittäjähankinta näyttää tapahtuvan kaikessa hiljaisuudessa ilman sen analysointia, mikä merkitys hävittäjillä on Suomen puolustukselle, ja miksi ylipäätään hävittäjiä ollaan hankkimassa. Hävittäjien tarve on aksiooma, jota ei edes analysoida.

 

Keskustelu olisi kohta aloitettava, koska miljardeja ollaan heittämässä hukkaan, samalla kun hyvinvointiyhteiskuntaa ollaan ajamassa alas vedoten velkakriisiin tai kestävyysvajeeseen ym.

 

Siis.....

 

Hornetit olivat turha ostos, ja tuleva hävittäjä hankintakin on puolustuksellisesti merkityksetön ja taloudellisesti pelkkää tuhlausta.

 

Vastaani ei ole tullut vielä yhtään järkevää skenaariota, jossa hävittäjillä olisi puolustuksellista merkitystä. Tarkennan tässä heti, ennen kuin joku repeää, että hyökkäyksellinen skenaario on löydettävissä.

 

Suomen ainut mahdollinen sota, ja sekin hypoteettinen, käydään tällä vuosisadalla Venäjää vastaan. Tuossa sodassa Suomen mahdollisuus edes hetkelliseen ilmaherruuteen hävittäjillä on lähes olematon. Vaikka nyt Venäjän aktiiviset ilmavoimat eivät ole suuret, voivat he muutamassa kuukaudessa kymmenkertaistaa ilmavoimansa ottamalla varastoidut koneet käyttöön, ja laittamalla "sotatuotantokoneen" käyntiin. Suomen ilmavoimat menetetään, joka tapauksessa sodan ensimmäisinä kymmeninä minuutteina. Jos hankimme F35 hävittäjän, tulee elinkaarikustannukset olemaan yli 30 mrd euroa (600 miljoonaa dollaria per kone on USA:n oma arvio). Samalla kun ajamme hyvinvointi yhteiskuntaa alas olemme valmiit laittamaan tuollaisen summan teknologiaan, josta ei ole meille hyötyä tai suojaa.

 

Pienenä kansana emme voi kuvitella torjuvamme hyökkäystä, vaan puolustuksemme täytyy perustua siihen, että vihollinen tietää valloitussodan tuottavan sille valtavasti tappioita. Hyvin varustettu aluepuolustus ja sissisotaan valmistautuminen, yhdessä runsaan lähi-ilmatorjuntaohjuskaluston kanssa, luo tehokkaan ja edullisen tavan tehdä maastamme raskaan valloitettavan. Hajalleen levitetty runsas ilmatorjunta estää vihollista rakentamasta tehokasta suojausta huoltokuljetuksille, joka on ennakkoedellytys valloitussodassa. Vihollisen kyvyttömyys toimia vapaasti ilmatilassa, etenkin matalalla, antaa omille joukoille mahdollisuuden toimia tehokkaasti vihollisen huoltoa vastaan. Tämän tietäessään vihollinen ei lähde ilman hyvin painavaa syytä etenemään syvälle maahyökkäyksellä.

 

Yhdellä F35 hävittäjän kustannuksella voisimme hankkia 15 000 lähitorjuntaohjusta sisseille. Aika monta voitaisiin laittaa ilmaan, vaikka yhtä aikaa, vihollisen tuhoamiseksi tai toiminnan estämiseksi. Sissien toiseksi pahin vihollinen eli helikopterit ainakin pysyisivät poissa taistelukentiltä ja huoltoreittien varsilta.

 

Tulevaisuuden sodissa taistelevat koneet vastaan koneet. Miehitettyjen lentolaitteiden aika puolustuksessa on päättymässä. Ihminen on lentokoneen heikoin lenkki. Miehittämättömät dronet tulevat olemaan ominaisuuksiltaan ylivertaisia taistelutilanteessa. Nyt olisikin aika laittaa pystyy projekti jossa Suomi kehittää miehittämättömän dronen ilmapuolustukseen pohjoisiin olosuhteisiin. Puolustuksellisia "drone-verkkoja" kehitetään jo maailmalla, mutta ei meidän olosuhteisiin eikä meidän puolustuksellisiin tarpeisiin.

 

Kuten alussa mainitsin, on hävittäjille kuitenkin löydettävissä käyttötarkoitus hyökkäyksellisessä skenaariossa............hyökättäessä yhdessä jonkin sotilaallisen liittouman kanssa. Nyt pääsimme siihen kiellettyyn aiheeseen. Miehitetyillä lentoaseilla on vielä merkitystä hyökkäyssodassa, jossa tarvitaan inhimillistä päätöksentekoa ja havainnointia. Hyökkäyssodassa Venäjää vastaan on suuri vaara joutua tietoyhteyksien ulottumattomiin voimakkaan häirinnän takia. Tällöin miehitetyillä ilma-aseilla on käyttötarkoitus.

 

Olemmeko siis valmistautumassa hyökkäyssotaan Naton rinnalla?! Horneteihin hankittavat pitkän kantaman ilmasta-maahan ohjuskalustot viittaavat hyökkäyssotaan valmistautumiseen. Samoin jos hankimme F35 hävittäjät viittaa se selvästi hyökkäyssotaan valmistautumiseen. Häive teknologiasta ei ole juurikaan mitään hyötyä puolustushävittäjissä, koska vihollinen tietää koneiden olevan ilmassa kuitenkin ja häiveominaisuudet eivät estä näkymistä kuin etäisyyksillä yli 50 km. Häiveominaisuuksista on kuitenkin suuri hyöty hyökkäyssodassa, sen mahdollistaman syvemmän "tunkeutumisen" vuoksi.

 

Suomella voi tietenkin olla muutama hävittäjä rauhan ajan tunnistustehtäviä varten, mutta puolustuksellista merkitystä hävittäjillä ei ole.

 

Kaikesta tästä herää kysymys: onko puolustusvoimamme ja poliitikkomme niin kyvyttömiä, etteivät kykene strategiseen ajatteluun?! Poliitikoista voin sen uskoa, mutta entä puolustusvoimien johto ja sotilasasiantuntijamme........ Miksi he haluavat "torjunta"hävittäjät....vai haluavatko?!

Toki puolustusvoimien komentaja on nyt ilmavoimista, mutta hän ei tee päätöksiä tai suosituksia tällaisissa asioissa yksin. Onko kyse puolustusvoimissa olevasta kollegiaalisuudesta?!

Ei, en usko ettei puolustusvoimissa tiedettäisi tasan tarkkaan Venäjän doktoriinit, ja meidän strategiset vaihtoehdot ja kaikki millään tavalla mahdolliset ja järkevät skenaariot. Kyse on siis joko valmistautumisesta hyökkäyssotaan, yhdessä Naton kanssa.............

..........................tai siitä, että puolustusvoimissa ymmärretään, toisin kuin poliittisessa johdossa, että sota Venäjää vastaan ei ole millään tavalla näköpiirissä oleva tai edes mahdollinen uhka. Ensimmäistä Nato -vaihtoehtoa on lähes mahdotonta uskoa, mutta toinen vaihtoehto herättää kysymyksen puolustusvoimien omasta selviytymistaistelusta. Jos sota on käytännössä mahdoton, on puolustusvoimissa saattanut herätä pelko siitä, että valtiontalouden leikkaukset saattavat kohdistua myös sinne. Tällaisessa tilanteessa voi hyvin kuvitella organisaation korostavan omaa merkitystään, jos ei nyt luomalla uhkakuvia, mutta olemalla kiistämättä niitä.

Maailman kriisit Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä ovat pitäneet yllä maailman poliittista jännitettä jo pitkään. Ukrainan vallankaappaus ja sitä seurannut Krimin vallankaappaus ja liittäminen Venäjään sekä Itä-Ukrainassa käytävä Venäjän tukema sisällissota loivat mahdollisuuden sellaiselle kriisitietoisuudelle, joka suojaa puolustusvoimien määrärahoja leikkausinnolta. Sitä en tiedä onko puolustusvoimat hävittäjähankinnan takana miten yhtenäisessä rintamassa, mutta hyvin voin kuvitella, ettei kukaan halua siellä ruveta avaamaan hävittäjähankinnan järkevyyttä tällaisessa tilanteessa. Jos hävittäjä hankinnat tehdään, ei se tule kuitenkaan pienentämään muiden puolustushaarojen resursseja. Ehkä puolustusvoimissa ajatellaan että: mikä ettei, hankitaan vaan kun yleinen mielipide on suosiollinen. Onhan lentäjillä sitten parhaat mahdolliset lelut.

Sotaa Venäjää vastaan ei tule. Historia ei tue väitettä, että Venäjä haluaisi valloittaa Suomen. Jos NL olisi halunnut valloittaa Suomen, olisi se tehnyt sen. Porkkalan palautus ennen aikojaan ei myöskään tue valloitus väitteitä.

Nykyinen Putinin Venäjä esitetään arvaamattomana "öykkärinä". Tämä tarina tukee niin hävittäjähankintoja kuin Nato-innostustakin. Tarina on kuitenkin lähinnä tarkoitushakuinen sepite. Venäjän käyttäytyminen on mennyt juuri "geopoliittisen oppikirjan mukaan" reaktiivisesti. Venäjä on reagoinut sen omien tarpeiden ja pelkojen mukaan siihen kohdistuviin uhkiin. Venäjän toiminnassa ei ole ollut mitään ennalta arvaamatonta, ja tämän uskon puolustusvoimissakin tiedettävän.

 

Sotaa ei ole tulossa, mutta siihen kuitenkin valmistaudutaan. Miksi?

"Follow the money"

Suomi on suuntautunut asehankinnoissa länteen ja etenkin Usa:han. Suomalaisia kenraaleita on rekrytoitu  "konsultoimaan" hävittäjähankintoja. Aseteollisuudella on suuri vaikutusvalta etenkin Usa:ssa. Pisteiden tulisi jo alkaa yhdistyä.....

Suuren vihollisen, kommunismin kaaduttua olisi luullut alkavan liennytyksen ja rauhan aika, mutta toisin kävi. Ilmestyi "joukkotuhoaseita" ja "tyranneja" strategisiin maailman kolkkiin. Saimme" terroristit" ja niiden "suojelijat". Saimme "muslimikevään", "vallankumoukset" ja "kaasuiskut". Saimme "valtaukset" ym.... kriisien määrä ei ole ainakaan vähentynyt, sen suuren uhan poistuttua.

"Follow the money"

 Eisenhower jo varoitti tästä. Usa:ssa merkittävä osa työväestöstä on tekemisissä aseteollisuuden ja tiedustelun kanssa. Aseteollisuus ja tiedustelu salaisine budjetteineen on yli 1 500 mrd dollarin business Yhdysvalloissa. Tuo business sisältää valtavan intressin ohjailla maailmaa ja vaikuttaa siihen, ettei tuo business haihdu pois maailman rauhoittuessa.

 

Tästä on kyse niin hävittäjähankinnoissa kuin Nato-kysymyksessä kuin Venäjä tarinassa.

"Follow the money"

]]>
4 http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249670-havittajahankinta-hiljaisuuden-vallitessa#comments F35 Hävittäjät Ilmapuolustus Talous Venäjä Tue, 23 Jan 2018 20:59:44 +0000 Pasi Pulkkinen http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249670-havittajahankinta-hiljaisuuden-vallitessa
EU:lla syytä odottaa Italian vaaleja kauhunsekaisin tuntein http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249363-eulla-syyta-odottaa-italian-vaaleja-kauhunsekaisin-tuntein <p>Italiassa käydään parlamenttivaalit 4.3. ja sen arveltu tulos on painajainen EU:lle ja yhteisvaluutta eurolle. EU:n vinkkelistä katsoen hallituksettomuus on paras mahdollinen realistinen tulos. Gallupien mukaan oikeistoblokki on todennäköisin hallitus, mikäli maahan ylipäätään saadaan muodostettua toimiva enemmistöhallitus. Tähän blokkiin kuuluvat muiden muassa <strong>Matteo Salvinin</strong> kipparoima Lega Nord sekä <strong>Silvio Berlusconin</strong> Forza Italia.</p><p>Toiseksi suurimmaksi blokiksi tulisi Viiden tähden liike ja puolueesta tulisi Italian suurin. Sosialidemokraattinen PD:n arvellaan romahtavan. Huono tulos vauhdittaisi <strong>Matteo Renzin</strong> politiikkouran loppua.</p><p>Berlusconi on aiemminkin ollut EU:n hampaissa. Saksan liittokansleri <strong>Angela Merkel</strong> junaili Berlusconille &quot;potkut&quot; pääministeritehtävästä. Berlusconi on viimeisin vaaleilla valittu Italian pääministeri. Maassa on ollut lukuisia teknokraattipääministereitä tuon jälkeen.</p><p>Niin Lega Nord kuin Forza Italia ovat kuopanneet mahtipontiset Italian euroeropuheet. Tämän luulisi olevan federalisteille mieluisaa kuultavaa, mutta Italian euroeroa ei ole pakko toteuttaa poliittisella päätöksellä. Sama lopputulos on saavutettavissa paljon kätevämmällä keinolla: talouspolitiikalla.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Oikeistoblokin talousohjelma on hyytävää luettavaa</strong></p><p>Italian valtion velka on mykistävät 2 300 miljardia euroa. Se on noin 130 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Niin sanotun talouskurisäännön mukaan yli 60 prosentin velkaisuuslukemista pitäisi kulkea kohti ylijäämäisiä budjetteja, jotta velkaisuusaste saadaan laskemaan.</p><p>Missään nimessä budjettialijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia, mutta Italian tapauksessa budjetin pitäisi olla paljon maltillisempi.</p><p>Tässä kohtaa on tietysti hyvä esitellä oikeistoblokin talousohjelma. Se käsittää muun muassa noin <a href="https://rep.repubblica.it/pwa/generale/2018/01/08/news/promesse_elettorali_da_200_miliardi-186099690/">200 miljardin euron</a> lisävelanoton. Luit aivan oikein.</p><p>Tämä muodollinen velkaantuminen tekisi rutkasti yli 10 prosentin budjettialijäämän.</p><p>Mutta miten tällainen temppu tehdään?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ajatus rinnakkaisvaluutasta</strong></p><p>Vaikka euro on Italian hyväksymä valuutta, sen ei tarvitse olla Italian <em>ainoa</em> kelpuuttama valuutta. Rinnakkainen valuutta on täysin mahdollinen.</p><p>Oikeistoblokin ideana on laskea liikkeelle valtion hyväksymiä omia velkakirjoja, joita voisi käyttää verojen maksuun tai valtio-omisteisten yritysten tuotteiden ostoon.</p><p>Italian keskuspankilla ei ole oikeutta takoa euroja maksuliikenteeseen omin päin. Sen sijaan rinnakaisvaluutalla voidaan kiertää tehokkaasti Euroopan keskuspankin (EKP) kontrolli. Rinnakkaisvaluutan käyttäminen mahdollistaa myös velkaantumissääntöjen kierron.</p><p>Myös Kreikan ex-valtiovarainministeri <strong>Gianis Varoufakis</strong> hahmotteli vastaavanlaista ajatusta, mutta se pysäytettiin viime hetkellä.</p><p>Kreikan kokoista valtiota oli mahdollista uhkailla, mutta Italia on talousmielessä niin suuri maa, ettei EU oikein kykene estämäänkään oikeistoblokin suunnitelmia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ennennäkemättömän eurokriisin siemenet</strong></p><p>Oikeistoblokin talousohjelma romuttaisi mitä ilmeisimmin yhteisvaluutan. Italian keskuspankin noin 450 miljardin vastuut EKP:lle (sen kuuluisan TARGET2-järjestelmän kautta, missä ei ole kuulemma mitään hätää) voitaisiin maksaa Italian uudella liiralla sen jälkeen, kun Italia käytännössä rymistelee ulos eurosta.</p><p>Tällainen EKP:n vaje tulisi siis kattaa, ja arvannet jo varmaan tässä vaiheessa, että suomalaisetkin joudutaan valjastamaan tämän tappiokasan korvaamiseen.</p><p>Suuruusluokkaa voi hieman hahmotella sitä kautta, että EVM:n varat jouduttaisiin käyttämään viimeistä senttiä myöden, eikä Italia osallistuisi enää EVM:n pääomittamiseen. Tällöin muiden jäsenmaiden osuus kasvaa hieman, eli suomalaiset (lue: federalisti-intoilijat) saavat laskulleen mittaa reippaasti yli kymmenen miljardia euroa.</p><p>Todennäköisesti muutama muukin maa kaatuisi ulos eurosta tällä pääomituksella ja suomalaisten lasku kasvaisi siten entisestään.</p><p>Mutta mitäpä suomalaiset eivät olisi valmiita tekemään rakkaan yhteisvaluuttansa säilyttämisen eteen? Muutamssa kymmenessä vuodessa tämä saataisiin kuitattua, jos luopuisimme työttömyysetuuksista, toimeentulotuesta ja muista STM:n kuluista.</p><p>Eläkejärjestelmä olisi vaarassa niin ikään kaatua.</p><p>Kyllä meidän kelpaa fantsutella.</p><hr /><p><strong>Korjattu 19.1. klo 17:</strong> Italian parlamenttivaalit pidetään 4.3. eikä 3.4.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Italiassa käydään parlamenttivaalit 4.3. ja sen arveltu tulos on painajainen EU:lle ja yhteisvaluutta eurolle. EU:n vinkkelistä katsoen hallituksettomuus on paras mahdollinen realistinen tulos. Gallupien mukaan oikeistoblokki on todennäköisin hallitus, mikäli maahan ylipäätään saadaan muodostettua toimiva enemmistöhallitus. Tähän blokkiin kuuluvat muiden muassa Matteo Salvinin kipparoima Lega Nord sekä Silvio Berlusconin Forza Italia.

Toiseksi suurimmaksi blokiksi tulisi Viiden tähden liike ja puolueesta tulisi Italian suurin. Sosialidemokraattinen PD:n arvellaan romahtavan. Huono tulos vauhdittaisi Matteo Renzin politiikkouran loppua.

Berlusconi on aiemminkin ollut EU:n hampaissa. Saksan liittokansleri Angela Merkel junaili Berlusconille "potkut" pääministeritehtävästä. Berlusconi on viimeisin vaaleilla valittu Italian pääministeri. Maassa on ollut lukuisia teknokraattipääministereitä tuon jälkeen.

Niin Lega Nord kuin Forza Italia ovat kuopanneet mahtipontiset Italian euroeropuheet. Tämän luulisi olevan federalisteille mieluisaa kuultavaa, mutta Italian euroeroa ei ole pakko toteuttaa poliittisella päätöksellä. Sama lopputulos on saavutettavissa paljon kätevämmällä keinolla: talouspolitiikalla.

 

Oikeistoblokin talousohjelma on hyytävää luettavaa

Italian valtion velka on mykistävät 2 300 miljardia euroa. Se on noin 130 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Niin sanotun talouskurisäännön mukaan yli 60 prosentin velkaisuuslukemista pitäisi kulkea kohti ylijäämäisiä budjetteja, jotta velkaisuusaste saadaan laskemaan.

Missään nimessä budjettialijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia, mutta Italian tapauksessa budjetin pitäisi olla paljon maltillisempi.

Tässä kohtaa on tietysti hyvä esitellä oikeistoblokin talousohjelma. Se käsittää muun muassa noin 200 miljardin euron lisävelanoton. Luit aivan oikein.

Tämä muodollinen velkaantuminen tekisi rutkasti yli 10 prosentin budjettialijäämän.

Mutta miten tällainen temppu tehdään?

 

Ajatus rinnakkaisvaluutasta

Vaikka euro on Italian hyväksymä valuutta, sen ei tarvitse olla Italian ainoa kelpuuttama valuutta. Rinnakkainen valuutta on täysin mahdollinen.

Oikeistoblokin ideana on laskea liikkeelle valtion hyväksymiä omia velkakirjoja, joita voisi käyttää verojen maksuun tai valtio-omisteisten yritysten tuotteiden ostoon.

Italian keskuspankilla ei ole oikeutta takoa euroja maksuliikenteeseen omin päin. Sen sijaan rinnakaisvaluutalla voidaan kiertää tehokkaasti Euroopan keskuspankin (EKP) kontrolli. Rinnakkaisvaluutan käyttäminen mahdollistaa myös velkaantumissääntöjen kierron.

Myös Kreikan ex-valtiovarainministeri Gianis Varoufakis hahmotteli vastaavanlaista ajatusta, mutta se pysäytettiin viime hetkellä.

Kreikan kokoista valtiota oli mahdollista uhkailla, mutta Italia on talousmielessä niin suuri maa, ettei EU oikein kykene estämäänkään oikeistoblokin suunnitelmia.

 

Ennennäkemättömän eurokriisin siemenet

Oikeistoblokin talousohjelma romuttaisi mitä ilmeisimmin yhteisvaluutan. Italian keskuspankin noin 450 miljardin vastuut EKP:lle (sen kuuluisan TARGET2-järjestelmän kautta, missä ei ole kuulemma mitään hätää) voitaisiin maksaa Italian uudella liiralla sen jälkeen, kun Italia käytännössä rymistelee ulos eurosta.

Tällainen EKP:n vaje tulisi siis kattaa, ja arvannet jo varmaan tässä vaiheessa, että suomalaisetkin joudutaan valjastamaan tämän tappiokasan korvaamiseen.

Suuruusluokkaa voi hieman hahmotella sitä kautta, että EVM:n varat jouduttaisiin käyttämään viimeistä senttiä myöden, eikä Italia osallistuisi enää EVM:n pääomittamiseen. Tällöin muiden jäsenmaiden osuus kasvaa hieman, eli suomalaiset (lue: federalisti-intoilijat) saavat laskulleen mittaa reippaasti yli kymmenen miljardia euroa.

Todennäköisesti muutama muukin maa kaatuisi ulos eurosta tällä pääomituksella ja suomalaisten lasku kasvaisi siten entisestään.

Mutta mitäpä suomalaiset eivät olisi valmiita tekemään rakkaan yhteisvaluuttansa säilyttämisen eteen? Muutamssa kymmenessä vuodessa tämä saataisiin kuitattua, jos luopuisimme työttömyysetuuksista, toimeentulotuesta ja muista STM:n kuluista.

Eläkejärjestelmä olisi vaarassa niin ikään kaatua.

Kyllä meidän kelpaa fantsutella.


Korjattu 19.1. klo 17: Italian parlamenttivaalit pidetään 4.3. eikä 3.4.

]]>
6 http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249363-eulla-syyta-odottaa-italian-vaaleja-kauhunsekaisin-tuntein#comments EU Euro Italia Talous Thu, 18 Jan 2018 21:24:07 +0000 Henri Alakylä http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249363-eulla-syyta-odottaa-italian-vaaleja-kauhunsekaisin-tuntein
Keskenkasvuinen talousjärjestelmämme http://millajaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249297-keskenkasvuinen-talousjarjestelmamme <p>Kapitalistinen talousjärjestelmämme kannustaa mainostamaan. Koska jokainen yrittää saada tuotteensa kaupaksi, kansalainen törmää jatkuvasti kaupallisiin ilmoituksiin joka puolella: internet-sivustoilla, spämminä sähköpostissa, paperina postilaatikossa, katulampuissa, tienvarren jättimäisissä mainostauluissa, bussien ikkunoihin teipattuna, eri kokoisissa näytöissä kaupunkien katukuvassa, televisiossa, radiossa, lehtien sisäsivuilla... Palveluiden ja tavaroiden tuottajien keskinäinen kilpailu on synnyttänyt mammuttimaisen teollisuudenalan, jonka ainut tarkoitus on luoda meille aina uusia tarpeita ja haluja, jotta kuluttaisimme aina vain lisää.<br /><br />Mainostaminen syö massiivisia määriä sähköä, paperia ja muita konkreettisia resursseja. Siihen suhteutettuna ihmisten syyllistäminen esimerkiksi valojen päälle jättämisestä tai lämmitetyissä halleissa (kuten uimahallit ja leffateatterit) tapahtuvista harrastuksista on paitsi lillukanvarsien parissa näpertelyä, myös huomion ohjaamista pois olennaisesta: koko talousjärjestelmämme kärsii kannustinongelmiin liittyvistä valuvioista, jotka on mahdollista korjata vain paremmalla talousmallilla.<br /><br />Kapitalismi on tähän saakka hillinnyt sotia ainakin niin kutsutussa läntisessä maailmassa, mutta se vuotaa ja pahasti. Se mahdollistaa yhden kahmia itselleen suurimman osan yhteisestä kakusta talousteoreettisilla tekosyillä, ja lisäksi se rohkaisee ihmisiä tuhlaamaan fyysisen maailman resursseja holtittomasti, jos sillä vain voi suurentaa omaa kakkuviipalettaan. Koska kuitenkin olemme aikuisia ihmisiä, meidän tulisi kyetä neuvottelemaan rauhanomaisesti fiksummista toimintatavoista. Meidän pitäisi pystyä ottamaan vastuuta toimintamme vaikutuksesta kokonaisuuteen, eikä uskotella sen riittävän &quot;vastuullisuudeksi&quot;, että huolehtii omasta navastaan.<br /><br />&quot;Kommunismin&quot; mörkö on pitkään estänyt meitä kehittelemästä yhteisöllisempiä rakenteita. Kuitenkaan määritelmän mukaista kommunismia ei ole koskaan toteutettu missään, vaan kyse on aina ollut enemmän tai vähemmän perinteisestä diktatuurista uudella nimellä. Kommunismia sanakirjamääritelmän mukaan on tuskin mahdollista saada aikaiseksi pakottamalla. Riippumatta siitä, minkälaisiin ratkaisuihin lopulta päädymme, yhteiskunnan on oltava vapaaehtoisten kansalaisten yhteisymmärryksessä pyörittämä koneisto.&nbsp; Jos haluamme sen koneiston perustan - kouriintuntuvan maapallomme - pitävän jatkossakin yllä elämää, meidän on <em>pakko</em> ottaa vastuu yhdessä omiin käsiimme.<br /><br />Internetin avulla tämä on onneksi mahdollista. Nyt tehdän tää oikeasti, jooko?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kapitalistinen talousjärjestelmämme kannustaa mainostamaan. Koska jokainen yrittää saada tuotteensa kaupaksi, kansalainen törmää jatkuvasti kaupallisiin ilmoituksiin joka puolella: internet-sivustoilla, spämminä sähköpostissa, paperina postilaatikossa, katulampuissa, tienvarren jättimäisissä mainostauluissa, bussien ikkunoihin teipattuna, eri kokoisissa näytöissä kaupunkien katukuvassa, televisiossa, radiossa, lehtien sisäsivuilla... Palveluiden ja tavaroiden tuottajien keskinäinen kilpailu on synnyttänyt mammuttimaisen teollisuudenalan, jonka ainut tarkoitus on luoda meille aina uusia tarpeita ja haluja, jotta kuluttaisimme aina vain lisää.

Mainostaminen syö massiivisia määriä sähköä, paperia ja muita konkreettisia resursseja. Siihen suhteutettuna ihmisten syyllistäminen esimerkiksi valojen päälle jättämisestä tai lämmitetyissä halleissa (kuten uimahallit ja leffateatterit) tapahtuvista harrastuksista on paitsi lillukanvarsien parissa näpertelyä, myös huomion ohjaamista pois olennaisesta: koko talousjärjestelmämme kärsii kannustinongelmiin liittyvistä valuvioista, jotka on mahdollista korjata vain paremmalla talousmallilla.

Kapitalismi on tähän saakka hillinnyt sotia ainakin niin kutsutussa läntisessä maailmassa, mutta se vuotaa ja pahasti. Se mahdollistaa yhden kahmia itselleen suurimman osan yhteisestä kakusta talousteoreettisilla tekosyillä, ja lisäksi se rohkaisee ihmisiä tuhlaamaan fyysisen maailman resursseja holtittomasti, jos sillä vain voi suurentaa omaa kakkuviipalettaan. Koska kuitenkin olemme aikuisia ihmisiä, meidän tulisi kyetä neuvottelemaan rauhanomaisesti fiksummista toimintatavoista. Meidän pitäisi pystyä ottamaan vastuuta toimintamme vaikutuksesta kokonaisuuteen, eikä uskotella sen riittävän "vastuullisuudeksi", että huolehtii omasta navastaan.

"Kommunismin" mörkö on pitkään estänyt meitä kehittelemästä yhteisöllisempiä rakenteita. Kuitenkaan määritelmän mukaista kommunismia ei ole koskaan toteutettu missään, vaan kyse on aina ollut enemmän tai vähemmän perinteisestä diktatuurista uudella nimellä. Kommunismia sanakirjamääritelmän mukaan on tuskin mahdollista saada aikaiseksi pakottamalla. Riippumatta siitä, minkälaisiin ratkaisuihin lopulta päädymme, yhteiskunnan on oltava vapaaehtoisten kansalaisten yhteisymmärryksessä pyörittämä koneisto.  Jos haluamme sen koneiston perustan - kouriintuntuvan maapallomme - pitävän jatkossakin yllä elämää, meidän on pakko ottaa vastuu yhdessä omiin käsiimme.

Internetin avulla tämä on onneksi mahdollista. Nyt tehdän tää oikeasti, jooko?

]]>
1 http://millajaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249297-keskenkasvuinen-talousjarjestelmamme#comments Energia Ilmastonmuutos Kapitalismi Mainokset Talous Wed, 17 Jan 2018 16:58:25 +0000 Milla Jaakkola http://millajaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249297-keskenkasvuinen-talousjarjestelmamme
Suhtautuminen asumisen hintaan on ristiriitaista Suomessa ja länsimaissa http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248777-suhtautuminen-asumisen-hintaan-on-ristiriitaista-suomessa-ja-lansimaissa <p>Pitäisikö asumiseen suhtautua kuin vessapaperiin ja nettiliittymiin, että kovaa kilpailua vaan, ja hinnat alas? Jos omistat asunnon, toivot asuntojen hintojen nousua. Jos olet ostamassa asuntoa, toivot asuntojen hintojen laskua. Jos vuokraat asuntoa, toivot mahdollisimman halpaa vuokraa. Jos ostat asuntorahastoa, toivot mahdollisimman hyvää tuottoa, eli korkeaa vuokraussuhdetta ja arvonnousua. Jos palkkaat työntekijää, toivot mahdollisimman alhaista palkkaa.&nbsp;Jos ostat tuotetta Suomesta toivot mahdollisimman halpaa hintaa.&nbsp;Maksaako kukaan vientiasiakas ekstraa siitä, että meidän vientityöntekijän tilipussista 40% menee asumiseen kun suomalainen asuminen on kallista? Tuoko se lisäarvoa asiakkaalle, että työmme on kallista, koska sisäisesti arvotimme asuntomme &quot;satojen tuhansien arvoisiksi&quot;, vaikka niiden todelliset rakennuskustannukset oli vain kolmasosa? Ainut elämäni arvo on kuitenkin lisäarvo.</p> <p>Eikö meidän pitäisi suunnitella kaupungit, asuminen, liikenne, ruoka ja kaikki niin, että suomalainen työ on mahdollisimman halpaa, vaatii mahdollisimman vähän öljyä ja muita ulkoisia resursseja, ja siten meidän käytännön produktio olisi mahdollisimman suurta ja tehokasta, kuten myös voitot?</p> <p>Mikä tässä sitten vastustaa? Väittäisin, että kyse on kahdesta asiasta. Kaavoituksen monopoli ja kiinteistöveron malli. Kaavoituksen monopoli tarkoittaa, että valtuusto tai kaavavalittajat voivat torpata kunnianhimoisia kaavoituksia korkeine asuintorneineen keskustassa. Suurin osa kaupunkien valtuustojen jäsenistä asuu itse keskustassa ja omistaa sieltä omistusasuntoja, joten heillä ei ole intressiä hyväksyä umpikortteli-Mikontaloa 16-kerroksisena täynnä 20-neliöisiä yksiöitä keskelle Helsinkiä kunnan vuokra-asuntoina 350e/kk. Sehän tuhoaisi heidän oman portfolion arvoaan, josta todennäköisesti 80% on asunnossa kiinni, ei osakkeissa.</p> <p>Toisaalta kiinteistöveron malli verottaa vain rakennusneliöitä, jolloin lisäkerros ei tuota halvempaa vastiketta taloyhtiöille, vaan itse asiassa nostaa sitä palomääräysten ja lisähissien vuoksi. Fiksumpaa olisi verottaa vain maaneliötä maan kantavuuden ja alueen vuokratason mukaan. Eli jos maa on kantavaa, ja vuokrataso korkea, niin vero olisi korkea, jotta siihen rakennettaisiin kunnolla kerroksia. Ekstrakerroksista taloyhtiö ei maksaisi mitään ekstraveroa. Näin voitaisiin saada todella halpoja vastikkeita ja paljon tarjontaa halutuille alueille ihan markkinaehtoisesti.</p> <p>Omistusasunto on tietysti hyvä sijoitus, mutta jotenkin meidän pitäisi pystyä vaikuttamaan siihen, että sisäisesti asumisesta tulee halpa prosessi, ja ihmisten säästöt ja sijoitukset kanavoituisivat vähän enemmän kansainvälisiin osakkeisiin. Mehän nimenomaan haluaisimme rahaa sisään Suomeen, eli dollariosinkoja maailmalta. Vientituloistahan palkatkin maksetaan, ja siten myös meidän asuminen. Se, että saatko töitä Koneelta, ja teet jotain hissiduunia ja myytte hissejä Kiinaan ja saatte dollareita on ihan sama, kuin että olisitte omistaneet Tencent Holdingsia Kiinasta, ja saaneet kaikki osinkoja sieltä tekemättä yhtään mitään vientiä tai työtä sen eteen. Toki, se ei ole niin tehokasta ja pääomaa pitää olla paljon, mutta onko tosissaan 1700e/m2 rakennuskustannuksen asuntojen arvottaminen 5000e/m2 sisäisesti jotenkin &quot;tehokasta taloutta&quot;, jossa me rikastutaan ottamalla toinen toistaan isompia lainoja, joita EKP voi sitten ostaa markkinoilta roskalainapaniikissaan ja pitää korkoja nollissa kymmeniä vuosia? Kuinkahan tuossa käy?</p> <p>Sen sijaan, että myymme omat Digitat, Destiat, Carunat jne, niin olisiko fiksumpaa saada suomalaiset sijoittamaan siten, että kun saksalainen avaa telkkarin, vetää vessan, maksaa vuokraa ja päällystää tietä, niin suomalainen saisi rahaa sieltä? Eli sijoittaa toisten maiden monopoleihin ja palveluihin, joita he eivät voi välttää, tai ovat lakisääteisiä. Sehän on parasta bestiä kun ulkomainen supervalta ajaa alijäämäistä taloutta, jolla tukee työttömiään asunnoissa, joiden vuokratuotot tulee meille. Näinhän niitä kehitysmaita valmistetaan, mutta välillä tuntuu, että Suomesta tehdään kehitysmaata, ei toisinpäin. Tässä olisi parantamisen varaa. Pro-tip: saksalaisiin vuokra-asuntoihin voi sijoittaa Deutsche Wohnen ja Vonovia osakkeilla.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pitäisikö asumiseen suhtautua kuin vessapaperiin ja nettiliittymiin, että kovaa kilpailua vaan, ja hinnat alas? Jos omistat asunnon, toivot asuntojen hintojen nousua. Jos olet ostamassa asuntoa, toivot asuntojen hintojen laskua. Jos vuokraat asuntoa, toivot mahdollisimman halpaa vuokraa. Jos ostat asuntorahastoa, toivot mahdollisimman hyvää tuottoa, eli korkeaa vuokraussuhdetta ja arvonnousua. Jos palkkaat työntekijää, toivot mahdollisimman alhaista palkkaa. Jos ostat tuotetta Suomesta toivot mahdollisimman halpaa hintaa. Maksaako kukaan vientiasiakas ekstraa siitä, että meidän vientityöntekijän tilipussista 40% menee asumiseen kun suomalainen asuminen on kallista? Tuoko se lisäarvoa asiakkaalle, että työmme on kallista, koska sisäisesti arvotimme asuntomme "satojen tuhansien arvoisiksi", vaikka niiden todelliset rakennuskustannukset oli vain kolmasosa? Ainut elämäni arvo on kuitenkin lisäarvo.

Eikö meidän pitäisi suunnitella kaupungit, asuminen, liikenne, ruoka ja kaikki niin, että suomalainen työ on mahdollisimman halpaa, vaatii mahdollisimman vähän öljyä ja muita ulkoisia resursseja, ja siten meidän käytännön produktio olisi mahdollisimman suurta ja tehokasta, kuten myös voitot?

Mikä tässä sitten vastustaa? Väittäisin, että kyse on kahdesta asiasta. Kaavoituksen monopoli ja kiinteistöveron malli. Kaavoituksen monopoli tarkoittaa, että valtuusto tai kaavavalittajat voivat torpata kunnianhimoisia kaavoituksia korkeine asuintorneineen keskustassa. Suurin osa kaupunkien valtuustojen jäsenistä asuu itse keskustassa ja omistaa sieltä omistusasuntoja, joten heillä ei ole intressiä hyväksyä umpikortteli-Mikontaloa 16-kerroksisena täynnä 20-neliöisiä yksiöitä keskelle Helsinkiä kunnan vuokra-asuntoina 350e/kk. Sehän tuhoaisi heidän oman portfolion arvoaan, josta todennäköisesti 80% on asunnossa kiinni, ei osakkeissa.

Toisaalta kiinteistöveron malli verottaa vain rakennusneliöitä, jolloin lisäkerros ei tuota halvempaa vastiketta taloyhtiöille, vaan itse asiassa nostaa sitä palomääräysten ja lisähissien vuoksi. Fiksumpaa olisi verottaa vain maaneliötä maan kantavuuden ja alueen vuokratason mukaan. Eli jos maa on kantavaa, ja vuokrataso korkea, niin vero olisi korkea, jotta siihen rakennettaisiin kunnolla kerroksia. Ekstrakerroksista taloyhtiö ei maksaisi mitään ekstraveroa. Näin voitaisiin saada todella halpoja vastikkeita ja paljon tarjontaa halutuille alueille ihan markkinaehtoisesti.

Omistusasunto on tietysti hyvä sijoitus, mutta jotenkin meidän pitäisi pystyä vaikuttamaan siihen, että sisäisesti asumisesta tulee halpa prosessi, ja ihmisten säästöt ja sijoitukset kanavoituisivat vähän enemmän kansainvälisiin osakkeisiin. Mehän nimenomaan haluaisimme rahaa sisään Suomeen, eli dollariosinkoja maailmalta. Vientituloistahan palkatkin maksetaan, ja siten myös meidän asuminen. Se, että saatko töitä Koneelta, ja teet jotain hissiduunia ja myytte hissejä Kiinaan ja saatte dollareita on ihan sama, kuin että olisitte omistaneet Tencent Holdingsia Kiinasta, ja saaneet kaikki osinkoja sieltä tekemättä yhtään mitään vientiä tai työtä sen eteen. Toki, se ei ole niin tehokasta ja pääomaa pitää olla paljon, mutta onko tosissaan 1700e/m2 rakennuskustannuksen asuntojen arvottaminen 5000e/m2 sisäisesti jotenkin "tehokasta taloutta", jossa me rikastutaan ottamalla toinen toistaan isompia lainoja, joita EKP voi sitten ostaa markkinoilta roskalainapaniikissaan ja pitää korkoja nollissa kymmeniä vuosia? Kuinkahan tuossa käy?

Sen sijaan, että myymme omat Digitat, Destiat, Carunat jne, niin olisiko fiksumpaa saada suomalaiset sijoittamaan siten, että kun saksalainen avaa telkkarin, vetää vessan, maksaa vuokraa ja päällystää tietä, niin suomalainen saisi rahaa sieltä? Eli sijoittaa toisten maiden monopoleihin ja palveluihin, joita he eivät voi välttää, tai ovat lakisääteisiä. Sehän on parasta bestiä kun ulkomainen supervalta ajaa alijäämäistä taloutta, jolla tukee työttömiään asunnoissa, joiden vuokratuotot tulee meille. Näinhän niitä kehitysmaita valmistetaan, mutta välillä tuntuu, että Suomesta tehdään kehitysmaata, ei toisinpäin. Tässä olisi parantamisen varaa. Pro-tip: saksalaisiin vuokra-asuntoihin voi sijoittaa Deutsche Wohnen ja Vonovia osakkeilla.

 

]]>
3 http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248777-suhtautuminen-asumisen-hintaan-on-ristiriitaista-suomessa-ja-lansimaissa#comments Asumisen hinta Talous Sun, 07 Jan 2018 12:42:57 +0000 Juho Salo http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248777-suhtautuminen-asumisen-hintaan-on-ristiriitaista-suomessa-ja-lansimaissa
Keittiöekonomin työllisyysteesit http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248366-keittioekonomin-tyollisyysteesit <p><strong>Hallituksen läpirunnoma työttömyysturvan aktiivimalli on saanut aikaan laajaa vastustusta, ja itsekin allekirjoittanen mallin kumoamista ajavan kansalaisaloitteen. Kun vain muistaisimme työttömyyden syytkin äänestäessämme. Kuvailen tähän karkeasti omaa näkemystäni työttömyys- ja talouspolitiikasta, kun en näin uuden vuoden aikana hauskempaakaan tekemistä keksi.</strong></p><p>Työttömyyttä voidaan karkeasti jakaa kahteen eri lajiin. On kitkatyöttömyyttä eli työttömyyttä, joka koostuu pitkälti &rdquo;töiden välillä&rdquo; olevista ihmisistä. Eli työttömät, jotka ovat juuri jääneet työtä vaille, eivätkä oitis vastaa työmarkkinoiden kysyntää. Joskus on kitkatyöttömyyden tasoksi arvioitu 4 prosenttia työvoimasta, eli neljän prosentin työttömyystilannetta on kutsuttu täystyöllisyydeksi. Kitkatyöttömyys on siis ns. &rdquo;luonnollista työttömyyttä&rdquo;, jolta ei voida välttyä.</p><p>Se työttömyys, jota vastaan voi käytännössä taistella, on suhdannetyöttömyys. Suhdannetyöttömyydellä tarkoitetaan talouden ylä- ja alamäistä johtuvaa työttömyyttä, joka voi muuttua rakenteelliseksi työttömyydeksi, kuten Suomessa on hyvää vauhtia käymässä. Suhdannetyöttömiä ovat lakkautetun paperitehtaan entiset työntekijät, ja heitä ovat myös ne, jotka kävivät ammattikoulun viimeistä vuottaan prosessipuolella, kun tuo mainittu tehdas suljettiin ja siirrettiin johonkin ambomaahan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tarjontaperusteinen hallituksen talousmalli</strong></p><p>Nykyhallitus lähtee aktiivimalleineen ja kikyineen täysin virheellisestä ja valheellisesta olettamasta, joka selviää, kun tarkastelemme näitä kahta päätöstä. Kikyllä pyrittiin alentamaan työllistämisen hintaa, ikään kuin firmat työllistäisivät ketään vain siksi, että siihen on varaa. Työllistämisenhän voi perustellusti arvata perustuvan työvoiman tarpeeseen, eikä niinkään silkkaan työllistämishaluun. Aktiivimalli taas rankaisee työtöntä siitä, että hän ei ole saanut töitä tai mennyt työkkärin kursseille. Aktiivimalli siis lähtee ajatkuksesta, jonka mukaan työttömät ovat vain laiskoja, menisivät töihin. Toisin sanoen tällä mallilla pyritään lisäämään työvoiman tarjontaa.</p><p>Kaikki hallituksen toimet ovat <strong>tarjontaperusteiseen </strong>talousajatteluun perustuvaa politiikkaa. Ensin luodaan tarjontaa, jota vastaan pitäisi sitten syntyä kysyntä. Mutta näinhän homma ei toimi. Esimerkiksi työttömien &rdquo;aktivoiminen&rdquo; ei luo yhtään uutta työpaikkaa, joita&nbsp; esimerkiksi MOL-sivustolla nyt oli muuten noin 16 000, kun työttömiä maassa on virallistenkin lukujen mukaan noin 200 000. Suomea ei siis vaivaa työvoiman alhainen tarjonta, vaan työvoiman <strong>kysynnän</strong> puute. Itse uskon omassa talousajattelussani kysyntäperusteiseen talouteen.</p><p>Työttömyyttä vastaan voidaan taistella kahdella tavalla: niitä ovat tässä karkeasti työttömyyden hoito, eli jo työttömäksi jääneiden työllistämispalvelut, sekä suhdannepolitiikka, jolla luodaan talouteen lisää työtä ja toimeentuloa. Käytän tässä kirjoituksessa näitä termejä vain jäsentääkseni asiaa itselleni ja lukijalle, muitakin jaotteluita voidaan käyttää.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työttömyyden hoito</strong></p><p>Työttömyyden hoidossa Suomi on lähtenyt jo 1990-luvulla linjalle, jossa sosiaalituen tavoitteeksi on otettu työllistäminen. Eli ihmistä on alettu rankaista työttömyydestä, ja sosiaalituella pyritään ohjaamaan työtöntä kohti työmarkkinoita. Ajatus ei ole sinänsä väärä, sillä onhan todella niitäkin, jotka eivät töihin yksinkertaisesti tahdo. Mutta kun työttömien kurittamisesta, ilmaisista työnäytteistä ja &rdquo;aktivoimisesta&rdquo; tehdään ainoa työllisyystoimi, johtaa työttömien kurittaminen yhdessä huonon suhdannepolitiikan kanssa ainoastaan köyhyyteen ja sosiaalisiin ongelmiin.</p><p>Työttömyyden hoitoon tulee ottaa jälleen linjaksi työllistäminen pelkän työnhakuun patistelun sijaan. Mallia tulisi ottaa 1980-luvulta. Pitkäaikaistyöttömyys tulisi katkaista tarvittaessa vaikka palkkatuella yrityksiin tai työllistämällä työtön kunnan tai valtion suoraan työsuhteeseen. Tätä mallia ajoi aikanaan SMP ja sai sen läpikin, joskin hallituskumppanien Kokoomuksen ja SDP:n runtelemana. Tämän ns. Lex Leppäsen käyttö lopetettiin 1990-luvun laman aikana vedoten sen kalleuteen. Mutta maailma on täynnä valintoja &ndash; vedän hihasta, että Suomi käytti pankkitukiin ja sosiaaliturvaan vähintäänkin vaihtoehtoisten työllistämiskulujen verran rahaa.</p><p>Sosiaaliturvan puolella tulee siirtyä malliin, jossa tukien hakemisesta ei tule itsessään työtä, ja joka ei luo paljon puhuttua &rdquo;kannustinloukkua&rdquo; eli tilannetta, jossa työtä vastaanottamalla menettää rahaa. Samalla on tukiviidakkoa yksinkertaistettava ankarasti. Olen jo jonkin aikaa sitten kääntynyt varovaiseksi perustulon kannattajaksi. Varovaiseksi siksi, että perustulo luultavasti toteutettaisiin väärin. Helsinkiin väestöä keskittävät puolueet jättäisivät eloon Helsingissä asuntoja omistavia hellivät asumistuet, mikä tuhoaisi koko perustulon idean. Pelkistetty perustulomalli voisi kuitenkin olla työllisyyden kannalta ihanteellinen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suhdannepolitiikka uusiksi</strong></p><p>Suhdannepolitiikka on Suomessa vielä pahemmin rikki. Suomessa palvotaan sijoittajaa ja rahamarkkinoita reaalitalouden kustannuksella. Kaikessa toiminnassa, myös kikyssä, on loppujen lopuksi takana ajatus sijoittajien miellyttämisestä. Suomi kilpailee pienillä rahkeillaan ulkomaisesta pääomasta, vaikka sitä kilpaa Suomi ei voi voittaa. Mikäli Suomeen sijoitetaan, sijoitetaan tänne luonnonvarojen vuoksi, eikä niitä voida mihinkään siirtää. Siksi esimerkiksi verotuksen ja lomakorvausten säätely pörssiporhojen etu silmissä ei Suomea pelasta, vaan sen tekee meidän oma politiikkamme.</p><p>Suomen talous tulee suojata paremmin ulkomaiselta kilpailulta. Ensi sijassa on oman valuutan käyttöönottaminen, joka markan devalvoituessa toisi kotimaisille tuotteille kilpailuedun ja jo olemassaolevaa kysyntää ohjautuisi kotimaisiin tuotteisiin. Samalla on suurempi osa talouden perustoiminnoista suoritettava julkisin toimin &ndash; julkisiksi lasken valtion liikelaitokset ja yhtiöt. Infranrakennus, metsätalous ja kaivostoimintakin voitaisiin tehdä julkisomisteisin liikelaitoksin ja yhtiöin kotimaisella työvoimalla. Näin on ennen tehtykin. Kun luonnonvarojen hyödyntämisestä suurempi osa rahavirroista jää kotimaahan, jää meille enemmän varaa julkistalouden rahoittamiseen.</p><p>Verotusta on ohjattava täysin uudella tavalla. Nykyinen verotuksemme on käytännössä tasaverotusta. Arvonlisävero on nyky-Suomessa paljon suurempi verolähde kuin tuloihin perustuvat progressiiviset verot, vaikka ALV on tasavero ja rokottaa suoraan kysyntää ja jopa luo tarpeen suuremmille palkoille. Ja palkkaahan hallituksemme vihaa, eikö totta?</p><p>Arvonlisäverotusta on laskettava, ja verotuksen painopistettä on siirrettävä progressiivisiin ansiotuloveroihin. Pääomatulovero sen sijaan tulisi kokonaan lakkauttaa ja samaistaa takaisin ansiotuloverotukseen, kuten oli aiemmin. Varallisuusvero on aiheellista palauttaa. Verotuksen tulee toimia siten, että työnteko ja opiskelu kannattavat, mutta verokiila ei nakerra kulutusta ja tee pienituloisista käytännössä köyhiä. Kulutuksen voidessa hyvin ja kysynnän suuntautuessa oman valuutan johdosta kotimarkkinoille ei korkea veroprogressio aja ihmisiä ulkomaille &ndash; katsokaa vaikka Tanskaa.</p><p>Tässä olivat minun teesini, mikäli olisin päällysmiehenä. Kerralla en tehdä rysäyttäisi kaikkea, vaan vähintään kahden hallituskauden aikana. Kaikkea mikä mieleen tulee, ei voi blogimittaiseen tekstiin kuvatakaan. Mutta euroerolla aloittaisin, sillä muutenhan olen sitä mieltä, että Suomen on erottava eurosta ja EU:sta.</p><p>Akseli Erkkilä</p><p>Kansalaispuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen läpirunnoma työttömyysturvan aktiivimalli on saanut aikaan laajaa vastustusta, ja itsekin allekirjoittanen mallin kumoamista ajavan kansalaisaloitteen. Kun vain muistaisimme työttömyyden syytkin äänestäessämme. Kuvailen tähän karkeasti omaa näkemystäni työttömyys- ja talouspolitiikasta, kun en näin uuden vuoden aikana hauskempaakaan tekemistä keksi.

Työttömyyttä voidaan karkeasti jakaa kahteen eri lajiin. On kitkatyöttömyyttä eli työttömyyttä, joka koostuu pitkälti ”töiden välillä” olevista ihmisistä. Eli työttömät, jotka ovat juuri jääneet työtä vaille, eivätkä oitis vastaa työmarkkinoiden kysyntää. Joskus on kitkatyöttömyyden tasoksi arvioitu 4 prosenttia työvoimasta, eli neljän prosentin työttömyystilannetta on kutsuttu täystyöllisyydeksi. Kitkatyöttömyys on siis ns. ”luonnollista työttömyyttä”, jolta ei voida välttyä.

Se työttömyys, jota vastaan voi käytännössä taistella, on suhdannetyöttömyys. Suhdannetyöttömyydellä tarkoitetaan talouden ylä- ja alamäistä johtuvaa työttömyyttä, joka voi muuttua rakenteelliseksi työttömyydeksi, kuten Suomessa on hyvää vauhtia käymässä. Suhdannetyöttömiä ovat lakkautetun paperitehtaan entiset työntekijät, ja heitä ovat myös ne, jotka kävivät ammattikoulun viimeistä vuottaan prosessipuolella, kun tuo mainittu tehdas suljettiin ja siirrettiin johonkin ambomaahan.

 

Tarjontaperusteinen hallituksen talousmalli

Nykyhallitus lähtee aktiivimalleineen ja kikyineen täysin virheellisestä ja valheellisesta olettamasta, joka selviää, kun tarkastelemme näitä kahta päätöstä. Kikyllä pyrittiin alentamaan työllistämisen hintaa, ikään kuin firmat työllistäisivät ketään vain siksi, että siihen on varaa. Työllistämisenhän voi perustellusti arvata perustuvan työvoiman tarpeeseen, eikä niinkään silkkaan työllistämishaluun. Aktiivimalli taas rankaisee työtöntä siitä, että hän ei ole saanut töitä tai mennyt työkkärin kursseille. Aktiivimalli siis lähtee ajatkuksesta, jonka mukaan työttömät ovat vain laiskoja, menisivät töihin. Toisin sanoen tällä mallilla pyritään lisäämään työvoiman tarjontaa.

Kaikki hallituksen toimet ovat tarjontaperusteiseen talousajatteluun perustuvaa politiikkaa. Ensin luodaan tarjontaa, jota vastaan pitäisi sitten syntyä kysyntä. Mutta näinhän homma ei toimi. Esimerkiksi työttömien ”aktivoiminen” ei luo yhtään uutta työpaikkaa, joita  esimerkiksi MOL-sivustolla nyt oli muuten noin 16 000, kun työttömiä maassa on virallistenkin lukujen mukaan noin 200 000. Suomea ei siis vaivaa työvoiman alhainen tarjonta, vaan työvoiman kysynnän puute. Itse uskon omassa talousajattelussani kysyntäperusteiseen talouteen.

Työttömyyttä vastaan voidaan taistella kahdella tavalla: niitä ovat tässä karkeasti työttömyyden hoito, eli jo työttömäksi jääneiden työllistämispalvelut, sekä suhdannepolitiikka, jolla luodaan talouteen lisää työtä ja toimeentuloa. Käytän tässä kirjoituksessa näitä termejä vain jäsentääkseni asiaa itselleni ja lukijalle, muitakin jaotteluita voidaan käyttää.

 

Työttömyyden hoito

Työttömyyden hoidossa Suomi on lähtenyt jo 1990-luvulla linjalle, jossa sosiaalituen tavoitteeksi on otettu työllistäminen. Eli ihmistä on alettu rankaista työttömyydestä, ja sosiaalituella pyritään ohjaamaan työtöntä kohti työmarkkinoita. Ajatus ei ole sinänsä väärä, sillä onhan todella niitäkin, jotka eivät töihin yksinkertaisesti tahdo. Mutta kun työttömien kurittamisesta, ilmaisista työnäytteistä ja ”aktivoimisesta” tehdään ainoa työllisyystoimi, johtaa työttömien kurittaminen yhdessä huonon suhdannepolitiikan kanssa ainoastaan köyhyyteen ja sosiaalisiin ongelmiin.

Työttömyyden hoitoon tulee ottaa jälleen linjaksi työllistäminen pelkän työnhakuun patistelun sijaan. Mallia tulisi ottaa 1980-luvulta. Pitkäaikaistyöttömyys tulisi katkaista tarvittaessa vaikka palkkatuella yrityksiin tai työllistämällä työtön kunnan tai valtion suoraan työsuhteeseen. Tätä mallia ajoi aikanaan SMP ja sai sen läpikin, joskin hallituskumppanien Kokoomuksen ja SDP:n runtelemana. Tämän ns. Lex Leppäsen käyttö lopetettiin 1990-luvun laman aikana vedoten sen kalleuteen. Mutta maailma on täynnä valintoja – vedän hihasta, että Suomi käytti pankkitukiin ja sosiaaliturvaan vähintäänkin vaihtoehtoisten työllistämiskulujen verran rahaa.

Sosiaaliturvan puolella tulee siirtyä malliin, jossa tukien hakemisesta ei tule itsessään työtä, ja joka ei luo paljon puhuttua ”kannustinloukkua” eli tilannetta, jossa työtä vastaanottamalla menettää rahaa. Samalla on tukiviidakkoa yksinkertaistettava ankarasti. Olen jo jonkin aikaa sitten kääntynyt varovaiseksi perustulon kannattajaksi. Varovaiseksi siksi, että perustulo luultavasti toteutettaisiin väärin. Helsinkiin väestöä keskittävät puolueet jättäisivät eloon Helsingissä asuntoja omistavia hellivät asumistuet, mikä tuhoaisi koko perustulon idean. Pelkistetty perustulomalli voisi kuitenkin olla työllisyyden kannalta ihanteellinen.

 

Suhdannepolitiikka uusiksi

Suhdannepolitiikka on Suomessa vielä pahemmin rikki. Suomessa palvotaan sijoittajaa ja rahamarkkinoita reaalitalouden kustannuksella. Kaikessa toiminnassa, myös kikyssä, on loppujen lopuksi takana ajatus sijoittajien miellyttämisestä. Suomi kilpailee pienillä rahkeillaan ulkomaisesta pääomasta, vaikka sitä kilpaa Suomi ei voi voittaa. Mikäli Suomeen sijoitetaan, sijoitetaan tänne luonnonvarojen vuoksi, eikä niitä voida mihinkään siirtää. Siksi esimerkiksi verotuksen ja lomakorvausten säätely pörssiporhojen etu silmissä ei Suomea pelasta, vaan sen tekee meidän oma politiikkamme.

Suomen talous tulee suojata paremmin ulkomaiselta kilpailulta. Ensi sijassa on oman valuutan käyttöönottaminen, joka markan devalvoituessa toisi kotimaisille tuotteille kilpailuedun ja jo olemassaolevaa kysyntää ohjautuisi kotimaisiin tuotteisiin. Samalla on suurempi osa talouden perustoiminnoista suoritettava julkisin toimin – julkisiksi lasken valtion liikelaitokset ja yhtiöt. Infranrakennus, metsätalous ja kaivostoimintakin voitaisiin tehdä julkisomisteisin liikelaitoksin ja yhtiöin kotimaisella työvoimalla. Näin on ennen tehtykin. Kun luonnonvarojen hyödyntämisestä suurempi osa rahavirroista jää kotimaahan, jää meille enemmän varaa julkistalouden rahoittamiseen.

Verotusta on ohjattava täysin uudella tavalla. Nykyinen verotuksemme on käytännössä tasaverotusta. Arvonlisävero on nyky-Suomessa paljon suurempi verolähde kuin tuloihin perustuvat progressiiviset verot, vaikka ALV on tasavero ja rokottaa suoraan kysyntää ja jopa luo tarpeen suuremmille palkoille. Ja palkkaahan hallituksemme vihaa, eikö totta?

Arvonlisäverotusta on laskettava, ja verotuksen painopistettä on siirrettävä progressiivisiin ansiotuloveroihin. Pääomatulovero sen sijaan tulisi kokonaan lakkauttaa ja samaistaa takaisin ansiotuloverotukseen, kuten oli aiemmin. Varallisuusvero on aiheellista palauttaa. Verotuksen tulee toimia siten, että työnteko ja opiskelu kannattavat, mutta verokiila ei nakerra kulutusta ja tee pienituloisista käytännössä köyhiä. Kulutuksen voidessa hyvin ja kysynnän suuntautuessa oman valuutan johdosta kotimarkkinoille ei korkea veroprogressio aja ihmisiä ulkomaille – katsokaa vaikka Tanskaa.

Tässä olivat minun teesini, mikäli olisin päällysmiehenä. Kerralla en tehdä rysäyttäisi kaikkea, vaan vähintään kahden hallituskauden aikana. Kaikkea mikä mieleen tulee, ei voi blogimittaiseen tekstiin kuvatakaan. Mutta euroerolla aloittaisin, sillä muutenhan olen sitä mieltä, että Suomen on erottava eurosta ja EU:sta.

Akseli Erkkilä

Kansalaispuolue

]]>
2 http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248366-keittioekonomin-tyollisyysteesit#comments Aktivointimalli EU Euro Talous Työllisyys Sat, 30 Dec 2017 15:02:19 +0000 Akseli Erkkilä http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248366-keittioekonomin-tyollisyysteesit
Kansa köyhtyy ja rikkaat porskuttavat http://kajgran.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248053-kansa-koyhtyy-ja-rikkaat-porskuttavat <p>Päydälleni tipahti tekemästäni nettiostoksesta erään rahoitusyhtiön sopimus, jossa ilmoitettiin , että voin maksaa ostokseni sitten kun minulla on rahaa. Minulla on aina sen verran rahaa, että sen minkä ostan myös maksan saman tien - ja tämän myös maksoin.</p><p>Huomioni kiinnittyi sopimustekstiin. Laskun summa oli 3071,54 euroa ja jos panttaisin maksamista vuoden, maksaisin 27,65 % todellista vuosikorkoa. Vuoden Euribor oli 20.12 n. -0,188, joten raha ei maasamme ole kallista.</p><p>Koska kyseinen rahoitusyhtiö porskuttaa ja voi hyvin, niin maastamme ilmeisesti löytyy sekä rutiköyhiä että rutityhmiä, jotka suostuvat maksamaan lainoistaan tällaisia korkoja.</p><p>Mitä me tästä opimme? Niin kauan kuin tällaisia rahoitusyhtiöitä ruokitaan huippukoroilla markkinoilla, niin kauan ei maassamme kannata puhua rikkaista ja köyhistä vaan viisaista ja tyhmistä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Päydälleni tipahti tekemästäni nettiostoksesta erään rahoitusyhtiön sopimus, jossa ilmoitettiin , että voin maksaa ostokseni sitten kun minulla on rahaa. Minulla on aina sen verran rahaa, että sen minkä ostan myös maksan saman tien - ja tämän myös maksoin.

Huomioni kiinnittyi sopimustekstiin. Laskun summa oli 3071,54 euroa ja jos panttaisin maksamista vuoden, maksaisin 27,65 % todellista vuosikorkoa. Vuoden Euribor oli 20.12 n. -0,188, joten raha ei maasamme ole kallista.

Koska kyseinen rahoitusyhtiö porskuttaa ja voi hyvin, niin maastamme ilmeisesti löytyy sekä rutiköyhiä että rutityhmiä, jotka suostuvat maksamaan lainoistaan tällaisia korkoja.

Mitä me tästä opimme? Niin kauan kuin tällaisia rahoitusyhtiöitä ruokitaan huippukoroilla markkinoilla, niin kauan ei maassamme kannata puhua rikkaista ja köyhistä vaan viisaista ja tyhmistä.

]]>
5 http://kajgran.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248053-kansa-koyhtyy-ja-rikkaat-porskuttavat#comments Raha Talous Fri, 22 Dec 2017 09:17:28 +0000 Kaj Granlund http://kajgran.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248053-kansa-koyhtyy-ja-rikkaat-porskuttavat
"Tie helvettiin...." http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247716-tie-helvettiin <p>&nbsp;</p><p>No niin, taas aion sanoa jotain mitä ei pitäisi sanoa, mutta järkevän ajattelun vaatimus pakottaa kuitenkin.</p><p>Kaiken analysoinnin perusta on tietenkin se, että katsotaan sitä tilaa missä ollaan ja miten sinne on tultu, ennen kuin esitetään oma arvio siitä mitä tulee tapahtumaan eli.....</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän vuosisadan loppuun mennessä tällä planeetalla on 10-11 miljardia ihmistä, ilman epidemioitaja sotia. Demokrafioiden ja syntyvyyksien kehitys lisää Aasiaan yhden miljardin ja Afrikkaan 2-3 miljardia ihmistä. Tämän tiedämme. Tiedämme myös, että tällä hetkellä, tällä populaatiolla ja tällä kulutuksen tasolla &nbsp;tämän planeetan ekosysteemi on jo romahtamassa. Ekosysteemin romahdus on lajien katoamista ja sitä kautta ketjureaktio, jossa ravintoketjut katkeavat ja ekologiset lokerot tyhjenevät arvaamattomin seurauksin. Emme nää tätä muutosta, koska suurin osa meistä on eristetty urbaaniin ympäristöön pois luonnon havainnoinnista. Eikä tuo kehitys näy niillekään, jotka seuraavat luontoa säännöllisesti muuna kuin epämääräisesti luonnon lajistojen määrällisenä ja laadullisena muutoksena......kunnes tuo muutos alkaa vaikuttaa meidän kykyymme tuottaa ravintoa populaatiolle. &nbsp;</p><p>Ihmispopulaation kasvu, kulutustalouden kehittyminen, logistinen infra ja kaupungistuminen pirstaloivat planeetan pintaa ja ekosysteemejä.&nbsp; &nbsp;Fossiilisen energian käytöllä olemme kymmenkertaistaneet planeetalla elävän megafaunan siitä määrästä, jota tämä planeetta on kestänyt viimeisien kymmenien miljoonien vuosien aikana. Megafauna on suuret ravintoketjun huipulla olevat eläimet, ja nyt se tarkoittaa valtavaa määrää karjaa, jota ruokimme valtavilla maapinta-aloilla. Tämä valtavien maa-alojen muuttaminen ihmisen rasittamiksi monokulttuureiksi, pelloiksi, laitumiksi, kaupungeiksi, kultuväyliksi ym. on pirstaloinut ekosysteemit yhä eristyneimmiksi ja pienemmiksi palasiksi. Samalla kun ihminen on kirjaimellisesti vallannut suurimman osan planeetan pinnasta omaan resurssin tuotantoon, on ihminen heikentänyt ekosysteemin kykyä vastustaa muutosta ja &quot; korjata&quot; tuhoa. Ilmastonmuutokset ja geologiset muutokset ovat aina pakottaneet ekosysteemin muuttumaan ja sopeutumaan, mutta luonnolliset auringosta , mannerlaattojen liikkeestä &nbsp;ja geologisesta toiminansta johtuvat muutokset ovat olleet aika periodeilla tuhansista vuosista miljooniin vuosiin. Toki ekosysteemit ovat kokeneet nopeitakin tuhoja esimerkiksi metsäpalojen muodossa, mutta ympäröivä monimuotoinen ekosysteemi on &quot;korjannut&quot; tuollaiset tuhot. Nyt meillä on kuitenkin pirstaloituneet ekosysteemit ja kehitys, joka on pääosin tapahtunut viimeisen 70-vuoden aikana. Olemme täysin riippuvaisia luonnosta eli ekosysteemistä ja niistä &quot;palveluista&quot;, joita se meille tarjoaa.</p><p>Käyttäytymisemme, etenkin täällä länsimaissa, on johtanut samanlaiseen ekologiseen kehitykseen kuin aiemmat viisi joukkotuhoa, jotka ovat maapalloa kohdanneet. Joukkotuhot ovat olleet yleensä miljoonien vuosien periodilla tapahtuneita muutoksia, mutta mukana on myös nopeampia muutoksia. Olemme kuin se meteoriitti, joka 65 miljoonaa vuotta sitten iski Jukatanin niemimaan kohdalle ja lopetti dinosauruksien valtakauden.</p><p>Ekosysteemimme on romahtamassa. Jos ja kun ja miten ilmastonmuutos tapahtuu, tulee se vain tehostamaan muutoksen voimaa. Keskustelu ilmaston muutoksesta ja sen tuomista ilmiöistä peittää sen tosiasian, että ekosysteemi on jo romahtamassa. Oletettavissa on että suurin osa maailman eliöistä kuolee, ja niiden mukana koko ekosysteemi muuttuu samoin kuin ihmisen olemassa olon edellytyksetkin.</p><p>Ihmisen selviytyminen tällä planeetalla riippuu siitä, kuinka kykenemme tuottamaan tarvitsemamme ravinnon ja muut resurssit kestävästi. Länsimainen elämäntyyli on täysin kestämätöntä ja muuttuu koko ajan kestämättömämmäksi. Kehittyvät maat pyrkivät elintason nostoon, joka tarkoittaa mallin ottamista länsimaisesta käyttäytymisestä. Kehitysmaat tuovat vielä 50% ihmispopulaation kasvun, eikä meillä ole mitään syytä olettaa etteivät hekin pyrkisi nostamaan elintasoaan. Kaikki nämä ilmiöt voimistavat ihmisen vaikutusta ekosysteemiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä siis voimme tehdä, ettei elämämme tällä planeetalla muuttuisi vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi?</p><p>&nbsp;</p><p>On arvioitu, &nbsp;jos me länsimaissa luopuisimme lihan kulutuksesta ja tuotannosta, turhakkeista ja tuhlauksesta, ja kertakäyttökulutuksesta sekä järkeistäisimme logistiikan resurssien kulutuksen näkökulmasta, eikä rahamääräisenä, voisimme todennäköisesti ruokkia myös tuon 50% suuremman ihmispopulaation. Joka tapauksessa sen populaation määrää, joka elää nykyisessä länsimaisessa kulutuskulttuurissa, on vähennettävä nopeasti, hyvin nopeasti luonnon mittakaavassa.</p><p>&nbsp;</p><p>...ja nyt alamme lähestyä sitä kiellettyä aihetta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tällä hetkellä, me länsimaalaiset, toimimme kaikkein typerimmällä tavalla. Edistämme turhaketuotantoa toivoessamme talouskasvua. Karkotamme ihmisiä asunsijoiltaan imperialistisilla valtatavoitteillamme ja resurssisodilla. Karkotamme ihmisiä sieltä missä elämäntyyli on ehkä hieman ekologisempaa kuin meillä, ja toivomme etteivät he tulisi tänne?!?! Tietenkin pakolaiset tulevat tänne, missä oletetut selviytymisen edellytykset ovat parhaiten esillä. &nbsp;</p><p>Moraalisen ylemmyyden tunnossaan &quot;humaanimmat&quot; ihmiset haluavat avata tien näille pakolaisille länsimaiseen kulutusyhteiskuntaan. Jos emme kykene muuttamaan talouden suuntaa länsimaissa ja lisäämme populaatiota täällä, tietäen että Afrikasta on tulossa seuraavien vuosikymmenien aikana valtavasti lisää ihmisiä tänne, emme ole vain kiihdyttämässä ekologista tuhoa vaan nopeutamme globaalien resurssisotien tuloa. Varmaankaan kukaan ei halua oikeasti kolmatta maailman sotaa, mutta sen tulemme saamaan jos länsimaisen elämäntyylin omaava populaatio ei nopeasti vähene tältä planeetalta. Toisaalta voidaan olettaa sotien vähentävän populaatiota, jolloin ihmisen selvitymisen edellytykset paranevat. &quot;Humaanimmat&quot; ihmiset tuskin kuitenkaan ovat ajatelleet asiaa niin, että sotia jouduttamalla annamme lisäaikaa ihmiskunnalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Saavuimme juuri sivistyksen aikakautemme harmaalle vyöhykkeelle.</p><p>Meillä on moraalinen / idologinen ongelmaan, joka näkyy parhaiten keskustelussa &quot;persujen&quot; ja &quot;vihervasemmiston&quot; välillä. Molemmat osapuolet toimivat intuition vallassa. &quot;Rajat kiinni&quot; näkökulma, joka aikaisemman pohjustuksen valossa saattaa vaikuttaa järkevältä, on kuitenkin puhtaasti intuitiivista pelkoa. &quot;Rajat kiinni&quot; näkemys ei sisällä analyysiä siitä miksi rajat tulisi pitää kiinni. &quot;Rajat auki&quot; näkökulma saa voimansa ihmisen luontaisesta epäitsekkyydestä, eli siitä evoluution ja kulttuurievoluution vuorovaikutuksesta, joka sai ihmiset yhteistyöhön ja loi sivistyksen, teknologian eli kaiken mitä meillä on. &quot;Rajat auki&quot; näkemys on vain intuitiivinen halu autaa hädänalaisia.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä evoluutio voi meille opettaa tästä moraalisesta ongelmasta.</p><p>Meille on opetettu universaaleja moraalisia arvoja kuten ihmisarvo, joka korostuu &quot;rajat auki&quot; näkökulmassa. Usein elokuvissakin tulee vastaan Hyvän vastaan Pahan taistelu, jossa Pahan &quot;arvot&quot; voidaan redusoida selviytymiskamppailuksi, ja Hyvän arvot sisältävät tämän universaalin ihmisarvon. Vaaliessaan ihmisarvoa, Hyvä on lopulta valmis uhraamaan oman henkensäkin tätä arvoa puolustaessaa.....Happy End.</p><p>Mutta mitä tapahtuukaan reaalisessa maailmassa? Kuinka evoluutio toimii? Evoluutio toimii yksinkertaisesti niin, että vain ne, joiden tavoite on selviytyä, selviytyvät. Jos olet valmis uhraamaan henkesi jonkin moraalisen arvon vuoksi, olet väistämättä jäämässä vähemmistöön,&nbsp;kun taistelu resursseista alkaa.</p><p>Onko mikään arvo kuolemisten arvoinen? Ei, koska silloin tuo arvo lopulta katoaa kokonaan.</p><p>Moraalikoodiston, arvojen&nbsp;tehtävä on pitää yllä vakaata yhteisöä, mutta jossain vaiheessa voi tulla vastaan se käännepiste, jolloin vaihtoehdot ovat kaikki huonoja. Jossain vaiheessa hyvät vaihtoehdot loppuvat. Nyt olemme siinä kohdassa.</p><p>Jatkammeko tätä kehitystä ja ajaudumme resurssitaisteluihin nopeasti, vai yritämmekö muuttaa käyttäytymistä, jotta seuraavilla sukupolvilla olisi mahdollisuus tehdä valintoja kuten meillä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun alamme keskustella ilmastonmuutoksesta tai muista ilmiöistä, jotka meitä uhkaavat, emme voi jättää keskustelujen ulkopuolelle talous- ja kulttuurikysymyksiä kuten globalisaatiota tai moraalikysymyksiä kuten tulonjako, ihmisarvot ja ihmisoikeudet tai yksilön vapaus. Nämä kaikki liittyvät samaan ongelmaan nimeltä ihminen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

No niin, taas aion sanoa jotain mitä ei pitäisi sanoa, mutta järkevän ajattelun vaatimus pakottaa kuitenkin.

Kaiken analysoinnin perusta on tietenkin se, että katsotaan sitä tilaa missä ollaan ja miten sinne on tultu, ennen kuin esitetään oma arvio siitä mitä tulee tapahtumaan eli.....

 

Tämän vuosisadan loppuun mennessä tällä planeetalla on 10-11 miljardia ihmistä, ilman epidemioitaja sotia. Demokrafioiden ja syntyvyyksien kehitys lisää Aasiaan yhden miljardin ja Afrikkaan 2-3 miljardia ihmistä. Tämän tiedämme. Tiedämme myös, että tällä hetkellä, tällä populaatiolla ja tällä kulutuksen tasolla  tämän planeetan ekosysteemi on jo romahtamassa. Ekosysteemin romahdus on lajien katoamista ja sitä kautta ketjureaktio, jossa ravintoketjut katkeavat ja ekologiset lokerot tyhjenevät arvaamattomin seurauksin. Emme nää tätä muutosta, koska suurin osa meistä on eristetty urbaaniin ympäristöön pois luonnon havainnoinnista. Eikä tuo kehitys näy niillekään, jotka seuraavat luontoa säännöllisesti muuna kuin epämääräisesti luonnon lajistojen määrällisenä ja laadullisena muutoksena......kunnes tuo muutos alkaa vaikuttaa meidän kykyymme tuottaa ravintoa populaatiolle.  

Ihmispopulaation kasvu, kulutustalouden kehittyminen, logistinen infra ja kaupungistuminen pirstaloivat planeetan pintaa ja ekosysteemejä.   Fossiilisen energian käytöllä olemme kymmenkertaistaneet planeetalla elävän megafaunan siitä määrästä, jota tämä planeetta on kestänyt viimeisien kymmenien miljoonien vuosien aikana. Megafauna on suuret ravintoketjun huipulla olevat eläimet, ja nyt se tarkoittaa valtavaa määrää karjaa, jota ruokimme valtavilla maapinta-aloilla. Tämä valtavien maa-alojen muuttaminen ihmisen rasittamiksi monokulttuureiksi, pelloiksi, laitumiksi, kaupungeiksi, kultuväyliksi ym. on pirstaloinut ekosysteemit yhä eristyneimmiksi ja pienemmiksi palasiksi. Samalla kun ihminen on kirjaimellisesti vallannut suurimman osan planeetan pinnasta omaan resurssin tuotantoon, on ihminen heikentänyt ekosysteemin kykyä vastustaa muutosta ja " korjata" tuhoa. Ilmastonmuutokset ja geologiset muutokset ovat aina pakottaneet ekosysteemin muuttumaan ja sopeutumaan, mutta luonnolliset auringosta , mannerlaattojen liikkeestä  ja geologisesta toiminansta johtuvat muutokset ovat olleet aika periodeilla tuhansista vuosista miljooniin vuosiin. Toki ekosysteemit ovat kokeneet nopeitakin tuhoja esimerkiksi metsäpalojen muodossa, mutta ympäröivä monimuotoinen ekosysteemi on "korjannut" tuollaiset tuhot. Nyt meillä on kuitenkin pirstaloituneet ekosysteemit ja kehitys, joka on pääosin tapahtunut viimeisen 70-vuoden aikana. Olemme täysin riippuvaisia luonnosta eli ekosysteemistä ja niistä "palveluista", joita se meille tarjoaa.

Käyttäytymisemme, etenkin täällä länsimaissa, on johtanut samanlaiseen ekologiseen kehitykseen kuin aiemmat viisi joukkotuhoa, jotka ovat maapalloa kohdanneet. Joukkotuhot ovat olleet yleensä miljoonien vuosien periodilla tapahtuneita muutoksia, mutta mukana on myös nopeampia muutoksia. Olemme kuin se meteoriitti, joka 65 miljoonaa vuotta sitten iski Jukatanin niemimaan kohdalle ja lopetti dinosauruksien valtakauden.

Ekosysteemimme on romahtamassa. Jos ja kun ja miten ilmastonmuutos tapahtuu, tulee se vain tehostamaan muutoksen voimaa. Keskustelu ilmaston muutoksesta ja sen tuomista ilmiöistä peittää sen tosiasian, että ekosysteemi on jo romahtamassa. Oletettavissa on että suurin osa maailman eliöistä kuolee, ja niiden mukana koko ekosysteemi muuttuu samoin kuin ihmisen olemassa olon edellytyksetkin.

Ihmisen selviytyminen tällä planeetalla riippuu siitä, kuinka kykenemme tuottamaan tarvitsemamme ravinnon ja muut resurssit kestävästi. Länsimainen elämäntyyli on täysin kestämätöntä ja muuttuu koko ajan kestämättömämmäksi. Kehittyvät maat pyrkivät elintason nostoon, joka tarkoittaa mallin ottamista länsimaisesta käyttäytymisestä. Kehitysmaat tuovat vielä 50% ihmispopulaation kasvun, eikä meillä ole mitään syytä olettaa etteivät hekin pyrkisi nostamaan elintasoaan. Kaikki nämä ilmiöt voimistavat ihmisen vaikutusta ekosysteemiin.

 

Mitä siis voimme tehdä, ettei elämämme tällä planeetalla muuttuisi vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi?

 

On arvioitu,  jos me länsimaissa luopuisimme lihan kulutuksesta ja tuotannosta, turhakkeista ja tuhlauksesta, ja kertakäyttökulutuksesta sekä järkeistäisimme logistiikan resurssien kulutuksen näkökulmasta, eikä rahamääräisenä, voisimme todennäköisesti ruokkia myös tuon 50% suuremman ihmispopulaation. Joka tapauksessa sen populaation määrää, joka elää nykyisessä länsimaisessa kulutuskulttuurissa, on vähennettävä nopeasti, hyvin nopeasti luonnon mittakaavassa.

 

...ja nyt alamme lähestyä sitä kiellettyä aihetta.

 

Tällä hetkellä, me länsimaalaiset, toimimme kaikkein typerimmällä tavalla. Edistämme turhaketuotantoa toivoessamme talouskasvua. Karkotamme ihmisiä asunsijoiltaan imperialistisilla valtatavoitteillamme ja resurssisodilla. Karkotamme ihmisiä sieltä missä elämäntyyli on ehkä hieman ekologisempaa kuin meillä, ja toivomme etteivät he tulisi tänne?!?! Tietenkin pakolaiset tulevat tänne, missä oletetut selviytymisen edellytykset ovat parhaiten esillä.  

Moraalisen ylemmyyden tunnossaan "humaanimmat" ihmiset haluavat avata tien näille pakolaisille länsimaiseen kulutusyhteiskuntaan. Jos emme kykene muuttamaan talouden suuntaa länsimaissa ja lisäämme populaatiota täällä, tietäen että Afrikasta on tulossa seuraavien vuosikymmenien aikana valtavasti lisää ihmisiä tänne, emme ole vain kiihdyttämässä ekologista tuhoa vaan nopeutamme globaalien resurssisotien tuloa. Varmaankaan kukaan ei halua oikeasti kolmatta maailman sotaa, mutta sen tulemme saamaan jos länsimaisen elämäntyylin omaava populaatio ei nopeasti vähene tältä planeetalta. Toisaalta voidaan olettaa sotien vähentävän populaatiota, jolloin ihmisen selvitymisen edellytykset paranevat. "Humaanimmat" ihmiset tuskin kuitenkaan ovat ajatelleet asiaa niin, että sotia jouduttamalla annamme lisäaikaa ihmiskunnalle.

 

Saavuimme juuri sivistyksen aikakautemme harmaalle vyöhykkeelle.

Meillä on moraalinen / idologinen ongelmaan, joka näkyy parhaiten keskustelussa "persujen" ja "vihervasemmiston" välillä. Molemmat osapuolet toimivat intuition vallassa. "Rajat kiinni" näkökulma, joka aikaisemman pohjustuksen valossa saattaa vaikuttaa järkevältä, on kuitenkin puhtaasti intuitiivista pelkoa. "Rajat kiinni" näkemys ei sisällä analyysiä siitä miksi rajat tulisi pitää kiinni. "Rajat auki" näkökulma saa voimansa ihmisen luontaisesta epäitsekkyydestä, eli siitä evoluution ja kulttuurievoluution vuorovaikutuksesta, joka sai ihmiset yhteistyöhön ja loi sivistyksen, teknologian eli kaiken mitä meillä on. "Rajat auki" näkemys on vain intuitiivinen halu autaa hädänalaisia.

 

Mitä evoluutio voi meille opettaa tästä moraalisesta ongelmasta.

Meille on opetettu universaaleja moraalisia arvoja kuten ihmisarvo, joka korostuu "rajat auki" näkökulmassa. Usein elokuvissakin tulee vastaan Hyvän vastaan Pahan taistelu, jossa Pahan "arvot" voidaan redusoida selviytymiskamppailuksi, ja Hyvän arvot sisältävät tämän universaalin ihmisarvon. Vaaliessaan ihmisarvoa, Hyvä on lopulta valmis uhraamaan oman henkensäkin tätä arvoa puolustaessaa.....Happy End.

Mutta mitä tapahtuukaan reaalisessa maailmassa? Kuinka evoluutio toimii? Evoluutio toimii yksinkertaisesti niin, että vain ne, joiden tavoite on selviytyä, selviytyvät. Jos olet valmis uhraamaan henkesi jonkin moraalisen arvon vuoksi, olet väistämättä jäämässä vähemmistöön, kun taistelu resursseista alkaa.

Onko mikään arvo kuolemisten arvoinen? Ei, koska silloin tuo arvo lopulta katoaa kokonaan.

Moraalikoodiston, arvojen tehtävä on pitää yllä vakaata yhteisöä, mutta jossain vaiheessa voi tulla vastaan se käännepiste, jolloin vaihtoehdot ovat kaikki huonoja. Jossain vaiheessa hyvät vaihtoehdot loppuvat. Nyt olemme siinä kohdassa.

Jatkammeko tätä kehitystä ja ajaudumme resurssitaisteluihin nopeasti, vai yritämmekö muuttaa käyttäytymistä, jotta seuraavilla sukupolvilla olisi mahdollisuus tehdä valintoja kuten meillä.

 

Kun alamme keskustella ilmastonmuutoksesta tai muista ilmiöistä, jotka meitä uhkaavat, emme voi jättää keskustelujen ulkopuolelle talous- ja kulttuurikysymyksiä kuten globalisaatiota tai moraalikysymyksiä kuten tulonjako, ihmisarvot ja ihmisoikeudet tai yksilön vapaus. Nämä kaikki liittyvät samaan ongelmaan nimeltä ihminen.

]]>
7 http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247716-tie-helvettiin#comments Joukkotuho Moraali Talous Sat, 16 Dec 2017 12:27:34 +0000 Pasi Pulkkinen http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247716-tie-helvettiin
Tahallinen pakolaiskriisi ja sen vaikutukset. http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247407-tahallinen-pakolaiskriisi-ja-sen-vaikutukset Ei voi olla sattumaa että pakolaiset lähtivät vyörymään kohti eurooppaa 2015 aiheuttaen uskomattoman kriisin sekä poliittisesti, että taloudellisesti. Muutamat maat pistivät rajat kiinni ja tekivät mielestäni oikein, välttyiväpä monelta ikävältä asialta. Pelkästään poliisin, palokunnan, sosiaalisektorin kulut oli ja on valtavat, puhumattakaan vokkien kustannuksista.Tämä kaikki on jostain muusta pois ja kyllä se on yhteiskunnassa näkynyt. Epäilykseni on että tämä ei voi olla pelkästään sisältä johdettua, vaan mukana on muut globaalit voimat.Yksin täällä hääräävät pusineksentekijöiden voimat eivät riittäisi tämän kokoisen homman pyörittämiseen.Toki mukana on niin poliitikkoja, kuten yksityisiä yrittäjiä kuten Luona ja SPR vokkipusineksessa, mutta sitten löytyy näitä muita kuten terveyspalveluita tarjoava Suomen Terveystalo ja Mehiläinen. Listaa täydentää asianajofirmat, joilla yhdellä ainakin on erittäin läheiset kytkökset poliitikkoihin. Ei siis voi olla aivan sattumaa että konkurssikypsä yritys tahkosi erinomaisen tuloksen. Nämä kaikki saadaan sopivasti peiteltyä/savuverhon taakse kun on saatu kansa keskenään nahistelemaan,eli taistelun nimi on suvakit (suvaitsevaiset) VS rasistit ( realistit ). Kansa kun on saatu tuhlaamaan voimat tähän on eliitin helpompi hääriä ja voitot liiveihinsä kääriä. Tätä käytettiin jo historiassa, eli kaikki varmaan varmaan ovat kuulleet hajoita ja hallitse taktiikasta.Epäilen että tämä on myös käytössä tässä globaalissa taistelussa, mikä parhaillaan on menossa.Toivottavasti herätään ennenkuin on myöhäistä, muutoin lasku jää jälkipolville ja se ei tule olemaan pieni.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 2 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247407-tahallinen-pakolaiskriisi-ja-sen-vaikutukset#comments Pakolaiskriisi Politiikka Talous Sun, 10 Dec 2017 08:57:23 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247407-tahallinen-pakolaiskriisi-ja-sen-vaikutukset