Vienti http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132727/all Wed, 09 Jan 2019 12:46:27 +0200 fi Suomelle merkittävä pääsy Kiinan markkinoille. http://raimotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267164-suomelle-merkittava-paasy-kiinan-markkinoille <p>Kiina on myöntänyt ensimmäistä kertaa äidinmaitokorviketta valmistavan suomalaisyrityksen laitoksille vientiluvan Kiinaan.</p><p>Kiinan vientilupaa voi pitää merkittävänä edistysaskeleena Kiinan ja Suomen välisessä elintarvikekaupassa.</p><p>Kiinassa on valtavat markkinat äidinmaitokorvikkeille. Toivottavasti tämä päänavaus poikii jatkossa muitakin elintarvikealan vientisopimuksia.</p><p>Vientiluvan saaminen on vaatinut paljon töitä. Kiinalaiset ovat käyneet Suomessa tarkastamassa miten kaikki valmistu tapahtuu.</p><p>Sipilän hallituksen maa- ja metsätalousministeriölle iso sulka hattuun.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kiina on myöntänyt ensimmäistä kertaa äidinmaitokorviketta valmistavan suomalaisyrityksen laitoksille vientiluvan Kiinaan.

Kiinan vientilupaa voi pitää merkittävänä edistysaskeleena Kiinan ja Suomen välisessä elintarvikekaupassa.

Kiinassa on valtavat markkinat äidinmaitokorvikkeille. Toivottavasti tämä päänavaus poikii jatkossa muitakin elintarvikealan vientisopimuksia.

Vientiluvan saaminen on vaatinut paljon töitä. Kiinalaiset ovat käyneet Suomessa tarkastamassa miten kaikki valmistu tapahtuu.

Sipilän hallituksen maa- ja metsätalousministeriölle iso sulka hattuun.

]]>
1 http://raimotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267164-suomelle-merkittava-paasy-kiinan-markkinoille#comments Vienti Wed, 09 Jan 2019 10:46:27 +0000 Raimo Tossavainen http://raimotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267164-suomelle-merkittava-paasy-kiinan-markkinoille
Suomenhevosemme vientituotteeksi http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263126-upea-suomenhevosemme-vientituotteeksi <p>Ypäjän Hevosopisto ilmoitti suomenhevostensa luopumisesta. Asian järjettömyys saavutti laajan julkisuuden.&nbsp;</p><p><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hevosurheilu-hevosopisto-luopuu-suomenhevosistaan-tyontekija-jos-tyyli-on-tama-niin-kylla-hirvittaa/7122942#gs.5FnK_WE" title="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hevosurheilu-hevosopisto-luopuu-suomenhevosistaan-tyontekija-jos-tyyli-on-tama-niin-kylla-hirvittaa/7122942#gs.5FnK_WE">https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hevosurheilu-hevosopisto-lu...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Muutama päivä uutisen jälkeen Ypäjän Hevosopisto muutti hiukan linjaansa ja uutisoi.&nbsp;</p><p>&quot;Ypäjän hevosopisto ei ole luopumassa kaikista suomenhevosistaan, vaan valmennuskeskuksen hevoskantaa uudistetaan paremmin tarpeisiin sopivaksi.&quot;</p><p><a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/hevoset/artikkeli-1.320194?fbclid=IwAR1SLfUAqylOT1HfNsXXLVRw4erm6obWOJ2eIPQae3lkqMcPOlIvvwRybeU" title="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/hevoset/artikkeli-1.320194?fbclid=IwAR1SLfUAqylOT1HfNsXXLVRw4erm6obWOJ2eIPQae3lkqMcPOlIvvwRybeU">https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/hevoset/artikkeli-1.320194?fbclid=Iw...</a></p><p>Ypäjän Hevosopiston hallituksen puheenjohtaja Tomas Stenius muutti lausuntoaan suomenhevosen arvottomuudesta runsaan julkisen paheksunnan myötä. Stenius oli sitä mieltä, että urheilijoiden koulutukseen suomenhevonen ei sovi.&nbsp;</p><p>Vuonna 2017 Ypäjän Hevosopistolle esitettiin toive, että se säilyttäisi erisukuisia suomenhevosia toiminnassaan. Toivetta ei ole kuultu.</p><p><br /><strong>Vuonna 2017 suomenhevonen julistetaan Suomen Kansallishevoseksi</strong></p><p>Raviurheilussa tapahtuu paljon mm. Apassin ja Vieskerin saavutusten myötä. Myös suomenhevosratsujalostus kehittyy.</p><p><strong>2006</strong><br />Kuninkuusravien suosio kasvaa. Yleisömäärä Forssan kuninkuusraveissa on&nbsp;<br />jo lähes 60 000 henkeä. Muutama vuosi aiemmin Viesker alittaa ensimmäisenä 1.20 -rajan kilometriajalla 1.19,9. Siitä tulee suomenhevosten ensimmäinen superjuoksija. Superjuoksijoiksi kutsutaan suomenhevosia, jotka ovat alittaneet rajan 1.20.<br />Suomenratsujen kuninkaalliset järjestetään ensimmäistä kertaa. Kiinnostus suomenhevosen ratsastus- ja harrastekäyttöön kasvaa.<br /><br /><strong>1995&nbsp;</strong><br />Euroopan unioni määrittelee suomenhevosen alkuperäisroduksi.</p><p><br /><strong>1993</strong><br />Suomen työhevosseura ry perustetaan ja muutama vuosi aiemmin Suomenhevosliitto ry perustetaan.<br /><br /><strong>1984</strong><br />Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee suomenhevosen alkuperäisroduksi.<br /><br /><strong>1971</strong><br />Suomenhevoselle muodostetaan neljä jalostussuuntaa: työhevonen, juoksija, ratsu- ja pienhevonen.</p><p>Vuosina 1940-1956 suomenhevosten kasvatus ja määrä huipussaan. Vuonna 1950 suomenhevosia oli 410 000.<br />Jälleenrakentamisen aikakautena sotien jälkeen suomenhevonen oli korvaamaton apu niin maa- ja metsätaloudessa kuin kuljetustehtävissäkin.</p><p><br /><strong>1970</strong><br />Suora ry perustetaan edistämään suomenhevosen ratsukäyttöä.</p><p><br /><strong>1939-1945&nbsp;</strong><br />Sota-aikana suomenhevonen varmisti armeijan liikkuvuuden. Hevoset kuljettivat niin ruoan, ammukset ja muut tarvikkeet, lääkkeet ja postin sotatantereella. Suomenhevoset kuljettivat myös haavoittuneet ja kaatuneet sotilaat.<br /><br /><strong>1909</strong><br />Suomen Hevosjalostusliittojen Keskushallinto perustetaan.<br /><br /><strong>1907&nbsp;</strong><br />Kansallinen herääminen on taustavoimana puhtaan suomalaisen hevosrodun kehittämiselle.<br /><br />Järjestelmällinen jalostustyö ja suomenhevosen jalostaminen puhtaana rotuna käynnistyy. Päätös koko maan käsittävän kantakirjan perustamisesta astuu voimaan. Ensimmäisenä kantakirjaan merkitään ori Ukonpoika.&nbsp;</p><p><a href="http://www.hippos.fi/jalostus_ja_nayttelyt/yleista_jalostuksesta/kantakirjarodut/suomenhevonen/historia" title="http://www.hippos.fi/jalostus_ja_nayttelyt/yleista_jalostuksesta/kantakirjarodut/suomenhevonen/historia">http://www.hippos.fi/jalostus_ja_nayttelyt/yleista_jalostuksesta/kantaki...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Suomenhevonen on ainutlaatuinen rotu. Suomenhevonen on turvannut sota-aikaan miehistön selvitytymismahdollisuuksia.&nbsp; Sen rakenne, varmajalkaisuus, luonne, kestävyys, sitkeys, luonnon oloihin sopeutuminen ovat tehneet siitä Suomeen soveltuvan hevosen. Sen mukautuva luonne, palvelualttius ja rehtiys mahdollistavat käytön erilaiseen hevostoimintaan esimerkiksi koulu-, este-, kenttä-, ravi-, vaellus-, matka-, metsätyö-, terapia- ja vikellystoimintaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Miten suomenhevosen arvostus lisääntyy?</p><p><a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/hevoset/artikkeli-1.221257" title="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/hevoset/artikkeli-1.221257">https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/hevoset/artikkeli-1.221257</a></p><p>&nbsp;</p><p>Suomenhevonen tarvitsee puolesta puhujia, se tarvitsee puolesta toimijoita. Tarvitaan rotua tukevia kampanjoita, taloudellista tukea&nbsp;suomenhevosjalostus- ja kasvatustoimintaan. Suomessa on runsaasti&nbsp; eri suomenhevosoreja ja tammoja. Tammojen ja varsinkin orien huoltajat markkinoivat laadukkaitaan oreja. Hevosharrastajilla ja -yrittäjillä on hienoja, laadukkaita tammoja myös jalostuskäyttöön. Annetaan suomenhevostammoille ja -oreille mahdollisuus.&nbsp;</p><p>Myös harrastustoimintaan tarvitaan suomenhevosia. Moni ratsastuskouluharrastaja toivoo enemmän suomenhevosia ratsastuskoulukäyttöön.</p><p>Tarvitaan enemmän suomenhevoslähtöjä muun muassa tammalähdöt. Suomenhevonen on kokenut monessa hevoslajissa alasajoa kilpailulähtöjen vähentämisenä. Hevosalan yrittäjät ja -harrastajat lyövät lappua luukulle mahdottoman edessä.</p><p>Tarvitaan palkintosummien selkeää korottamista. Monen hevosalayrittäjän toimeentulo koostuu myös palkintosummista. Myös hevosharrastajat kustantavat lähtöjään palkintosummilla. Monen yrittäjän ja harrastajan hevoset jäävät talliin ilman mahdollisuutta vähäisenkään taloudelliseen tukeen.</p><p>Suomenhevosrodun alkuperäisrotuavustukset ja muita suomenhevostoiminnan tukia jäädytettiin vuonna 2017. Tämä on ollut monelle hevosalalla toimijalle kestämätön tilanne ja suomenhevoset on ohjattu viimeiselle matkalle.</p><p>Nostetaan suomenhevonen suomenhevoselle kuuluvaan arvostukseen. Suomenhevonen vientituotteeksi!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ypäjän Hevosopisto ilmoitti suomenhevostensa luopumisesta. Asian järjettömyys saavutti laajan julkisuuden. 

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hevosurheilu-hevosopisto-luopuu-suomenhevosistaan-tyontekija-jos-tyyli-on-tama-niin-kylla-hirvittaa/7122942#gs.5FnK_WE

 

Muutama päivä uutisen jälkeen Ypäjän Hevosopisto muutti hiukan linjaansa ja uutisoi. 

"Ypäjän hevosopisto ei ole luopumassa kaikista suomenhevosistaan, vaan valmennuskeskuksen hevoskantaa uudistetaan paremmin tarpeisiin sopivaksi."

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/hevoset/artikkeli-1.320194?fbclid=IwAR1SLfUAqylOT1HfNsXXLVRw4erm6obWOJ2eIPQae3lkqMcPOlIvvwRybeU

Ypäjän Hevosopiston hallituksen puheenjohtaja Tomas Stenius muutti lausuntoaan suomenhevosen arvottomuudesta runsaan julkisen paheksunnan myötä. Stenius oli sitä mieltä, että urheilijoiden koulutukseen suomenhevonen ei sovi. 

Vuonna 2017 Ypäjän Hevosopistolle esitettiin toive, että se säilyttäisi erisukuisia suomenhevosia toiminnassaan. Toivetta ei ole kuultu.


Vuonna 2017 suomenhevonen julistetaan Suomen Kansallishevoseksi

Raviurheilussa tapahtuu paljon mm. Apassin ja Vieskerin saavutusten myötä. Myös suomenhevosratsujalostus kehittyy.

2006
Kuninkuusravien suosio kasvaa. Yleisömäärä Forssan kuninkuusraveissa on 
jo lähes 60 000 henkeä. Muutama vuosi aiemmin Viesker alittaa ensimmäisenä 1.20 -rajan kilometriajalla 1.19,9. Siitä tulee suomenhevosten ensimmäinen superjuoksija. Superjuoksijoiksi kutsutaan suomenhevosia, jotka ovat alittaneet rajan 1.20.
Suomenratsujen kuninkaalliset järjestetään ensimmäistä kertaa. Kiinnostus suomenhevosen ratsastus- ja harrastekäyttöön kasvaa.

1995 
Euroopan unioni määrittelee suomenhevosen alkuperäisroduksi.


1993
Suomen työhevosseura ry perustetaan ja muutama vuosi aiemmin Suomenhevosliitto ry perustetaan.

1984
Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee suomenhevosen alkuperäisroduksi.

1971
Suomenhevoselle muodostetaan neljä jalostussuuntaa: työhevonen, juoksija, ratsu- ja pienhevonen.

Vuosina 1940-1956 suomenhevosten kasvatus ja määrä huipussaan. Vuonna 1950 suomenhevosia oli 410 000.
Jälleenrakentamisen aikakautena sotien jälkeen suomenhevonen oli korvaamaton apu niin maa- ja metsätaloudessa kuin kuljetustehtävissäkin.


1970
Suora ry perustetaan edistämään suomenhevosen ratsukäyttöä.


1939-1945 
Sota-aikana suomenhevonen varmisti armeijan liikkuvuuden. Hevoset kuljettivat niin ruoan, ammukset ja muut tarvikkeet, lääkkeet ja postin sotatantereella. Suomenhevoset kuljettivat myös haavoittuneet ja kaatuneet sotilaat.

1909
Suomen Hevosjalostusliittojen Keskushallinto perustetaan.

1907 
Kansallinen herääminen on taustavoimana puhtaan suomalaisen hevosrodun kehittämiselle.

Järjestelmällinen jalostustyö ja suomenhevosen jalostaminen puhtaana rotuna käynnistyy. Päätös koko maan käsittävän kantakirjan perustamisesta astuu voimaan. Ensimmäisenä kantakirjaan merkitään ori Ukonpoika. 

http://www.hippos.fi/jalostus_ja_nayttelyt/yleista_jalostuksesta/kantakirjarodut/suomenhevonen/historia

 

 

Suomenhevonen on ainutlaatuinen rotu. Suomenhevonen on turvannut sota-aikaan miehistön selvitytymismahdollisuuksia.  Sen rakenne, varmajalkaisuus, luonne, kestävyys, sitkeys, luonnon oloihin sopeutuminen ovat tehneet siitä Suomeen soveltuvan hevosen. Sen mukautuva luonne, palvelualttius ja rehtiys mahdollistavat käytön erilaiseen hevostoimintaan esimerkiksi koulu-, este-, kenttä-, ravi-, vaellus-, matka-, metsätyö-, terapia- ja vikellystoimintaan.

 

Miten suomenhevosen arvostus lisääntyy?

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/hevoset/artikkeli-1.221257

 

Suomenhevonen tarvitsee puolesta puhujia, se tarvitsee puolesta toimijoita. Tarvitaan rotua tukevia kampanjoita, taloudellista tukea suomenhevosjalostus- ja kasvatustoimintaan. Suomessa on runsaasti  eri suomenhevosoreja ja tammoja. Tammojen ja varsinkin orien huoltajat markkinoivat laadukkaitaan oreja. Hevosharrastajilla ja -yrittäjillä on hienoja, laadukkaita tammoja myös jalostuskäyttöön. Annetaan suomenhevostammoille ja -oreille mahdollisuus. 

Myös harrastustoimintaan tarvitaan suomenhevosia. Moni ratsastuskouluharrastaja toivoo enemmän suomenhevosia ratsastuskoulukäyttöön.

Tarvitaan enemmän suomenhevoslähtöjä muun muassa tammalähdöt. Suomenhevonen on kokenut monessa hevoslajissa alasajoa kilpailulähtöjen vähentämisenä. Hevosalan yrittäjät ja -harrastajat lyövät lappua luukulle mahdottoman edessä.

Tarvitaan palkintosummien selkeää korottamista. Monen hevosalayrittäjän toimeentulo koostuu myös palkintosummista. Myös hevosharrastajat kustantavat lähtöjään palkintosummilla. Monen yrittäjän ja harrastajan hevoset jäävät talliin ilman mahdollisuutta vähäisenkään taloudelliseen tukeen.

Suomenhevosrodun alkuperäisrotuavustukset ja muita suomenhevostoiminnan tukia jäädytettiin vuonna 2017. Tämä on ollut monelle hevosalalla toimijalle kestämätön tilanne ja suomenhevoset on ohjattu viimeiselle matkalle.

Nostetaan suomenhevonen suomenhevoselle kuuluvaan arvostukseen. Suomenhevonen vientituotteeksi!

 

 

 

 

 

 

]]>
2 http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263126-upea-suomenhevosemme-vientituotteeksi#comments Arvostus Hevostalous Tuet ja avustukset Vienti Thu, 25 Oct 2018 09:52:09 +0000 Mervi Eskelinen http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263126-upea-suomenhevosemme-vientituotteeksi
Ruokaketjun selvitysmies Karhinen: Tuote on hyvä http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260883-ruokaketjun-selvitysmies-karhinen-tuote-on-hyva <p>Ruokaketjua selvittämään asetettu Reijo Karhinen kertoo, että kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että tuote on hyvä toteamalla: &quot;Meillä on hyvä tuote. Kukaan ei ole moittinut suomalaista ruokaa tai kyseenalaistanut sen laatua.&quot; Minä taidan olla sitten harvoja erimielisiä vaikkakin vain osittain. Voisin helpommin olla samaa mieltä siitä, että raaka-aineet ovat hyviä ja laadukkaita. Kun sitten aletaan puhua tuotteesta, joksi ennemmin käsitän jo ruoan, aletaan mielestäni olla erityisesti vientiä ajatellen huterammalla pohjalla.</p><p><strong>Suomenkin vienti nousee, mutta Ruotsi porskuttaa kaukana edellä</strong></p><p>Rakas naapurimaamme Ruotsihan hakkaa meidät elintarvikeviennissä mennen tullen ja jälleen tullaan suomalaisten viennin perusongelmiin: brändäys, myynti, markkinointi ja asiakkaiden tarpeiden sekä kohdemarkkinan tunteminen. Jo kymmenen vuotta sitten markkinoinnin dosentti Petri Ollila totesi kärjistäen:</p><p>&quot;<em>Kun ruotsalainen elintarvikevienti, ylpeänä omasta alkuperästään, lähtee ottamaan selvää, millaiset tietyn kohdemarkkinan asiakkaiden tarpeet ovat, suomalaiset vielä miettivät kotona keskenään, miten opettaa kohdemaiden kuluttajat ymmärtämään suomalaisen ruuan arvon.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Tuntuu joskus, että suomalaiset elintarvikeviennin edistäjät tekevät mitä vain sen sijasta, että välttyisivät kiinnostumasta vientimarkkinoiden kohdeasiakkaiden elämästä ja elinpiiristä, kulttuurista ja käyttäytymisestä elintarvikkeiden kuluttajina. Tämän sijasta mietitään koti-oloissa biologisperäisiä kikkoja myynnin aikaansaamiseksi.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Suomalaisten elintarvikkeiden puhtauden todistamiseksi uhrattiin 15 vuotta sitten suuria summia. Väitteelle löydettiin jonkin verran pohjaakin. Paikkansapitävyydestä huolimatta väittämä Suomen kaltaisen kaukomaan puhtaudesta, vaikkapa saksalaisille, tulkitaan helposti väitteeksi omassa tutussa ympäristössä tuotetun ruuan epäpuhtaudesta.</em>&quot;</p><p>Onko tässä oikein mikään kymmenen vuoden aikana muuttunut. Erityisesti alkoholin osalta on, esimerkiksi Napue Gin ja muut ovat tehneet hyvää työtä. Suuressa mittakaavassa ttilanne on mielestäni ennallaan. Olisin katsonut mielelläni varsinaisen Karhisen väliraportin, mutta jostain syystä en löydä sitä millään. Päädyin katsomaan sitten viime vuonna valmistuneen ruokapoliittisen selonteon. Kun sen toimenpide-ehdotuksia katselen, niin emme ole menneet yhtään eteenpäin. Koko selonteko on kuin THL:n suositukset lähtien kaikesta muusta kuin asiakkaan tarpeista ja ruoan kannalta olennaisista seikoista kuten maku ja mieltymykset.</p><p>Petri Ollila kertoi myös kuinka mainitun puhtausprojektin jälkeen on yritetty panostaa mm. keveyteen, lisäaineettomuuteen ja funktionaalisuuteen. On puhuttu &rdquo;järkiruuasta&rdquo;, aivan kuin ihmiset nauttisivat ruokaa vain järkisyistä.</p><p><strong>Esimerkkinä Valion haasteet</strong></p><p>Yhtenä suurimpana Venäjän pakotteiden kärsijänä on ollut Valio, jolla on ollut merkittäviä haasteita. Valio on maitotilallisten omistama ja sopimusten mukaan se vastaanottaa kaiken maidon tuottajilta. Kun Venäjän vienti tyrehtyi, piti sen keksiä minne tuo maito laitetaan. Ratkaisuna on ollut tehdä siitä maitojauhetta vientiin, mistä ei synny juurikaan katetta ja pahimmillaan valmistaminen sekä vienti on jopa tappiollista. Tavalliseen tapaan toimiva yritys vähentäisi ostamansa maidon määrää, mutta Valio ei voi näin tehdä.</p><p>Maidottomat tuotteet myös lisääntyvät ja kaupan hyllyille ovat ilmaantuneet kaura-, manteli-, kookos- ja soijamaidot. Näiden osuus on kasvanut kymmeneen prosenttiin tuoteryhmästä ja uusien tuotteiden myötä määrä on kasvussa. Valio on nyt tehnyt kaurajuoman, mutta tässäkin ruotsalainen Oatly valtaa maailmanmarkkinoita hurjalla vauhdilla. Brändäystä ja mainontaa sekä panostuksia katsoessa se ei ole mikään ihme.</p><p>Omistusrakenne ja pieni koko myös aiheuttavat sen, että Valion omat mahdollisuudet kasvaa ovat rajalliset. Suurimmat meijerit ja tuottajat ovat tehneet erilaisia yritysjärjestelyjä Euroopassa ja brändeillä on valtava merkitys. Valio on pysytellyt poissa tällaisista järjestelyistä, jolloin se on jäänyt pieneksi paikalliseksi toimijaksi. Valion brändit ovat vahvoja oikeastaan vain Suomessa joskin ne tunnetaan jossain määrin myös Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä - se riitä ja sen tuominen tunnetuksi laajemmin vaatisi paljon työtä. Tätä työtä Valio ei saa tehtyä nykyisellä kannattavuudellla ja panostuksilla liiketoimintamallinsa tuomilla rajoitteilla.</p><p>Kun pohditaan elintarviketjua on hyvä huomata, että elintarviketeollisuuden suurimpia pelureita on osuuskuntien omistuksessa. Valion lisäksi vaikkapa Atrian sekä HKScanin suurimmat omistajat ovat osuuskuntia, mikä luo samankaltaisia haasteita toimintaan, yritysjärjestelyihin ja kumppanuuksiin. Näillä yrityksillä on yhtenä tavoitteenaan maksimoida raaka-aineen käyttö eli tilallisilta ostettu määrä. Tuottajien kannalta hienoa asia, mutta aiheuttaa hankaluuksia liiketaloudellisesti järkevimpien toimenpiteiden suhteen.</p><p><strong>Kauppa olisi saatava maksamaan enemmän tuottajalle, mutta työtä tehtävä muutoinkin</strong></p><p>Vaikkapa eettisyys, puhtaus ja terveellisyys ovat tärkeitä asioita. Ne ovat kuitenkin ulkomailla vaikeasti perusteltavia ja todistettavia - lisäksi ihmisillä on yleensä kaikkialla usko oman maan tuotantoon. Maku ja kuluttajien tarpeet sekä mieltymykset ovat edelleen avainasemassa. Emme me voi lähteä pienenä maan opettamaan muita syömään jotain. Oma lukunsa on sitten riittääkö näile puheille katetta. Itseäni harmittaa erityisesti Keskustan toimesta vesitetty eläinsuojelulaki, joka olisi voinut tuoda sellaiset säännöt, että olisimme voineet rinta rottingilla kertoa olevamme maailman eettisimpiä tuottajia.&nbsp; Nyt näin ei tapahdu.</p><p>A-studiossa maitotilallinen ehdotti kaupalle ratkaisuksi, että otetaan pois kaupasta ulkomaiset tuotemerkit ja myydään suomalaista. Ei tällainen lähestyminen nykyisessä kansainvälistyneessä maailmassa ja erilaisten ruokatrendien virratessa onnistu. Vaikkapa juustoissa kuluttaja haluaa parmesaaninsa, manchegonsa tai gruyerensä kaupasta. Joku kulinaristi totesi, että lasten lähtiessä joku päivä kotona ensimmäisenä lentää se oltermannikimpale jääkaapista roskiin. Ja joo, on Valiolla hyviäksi juustoja toisenlaiseen makuunkin, mutta suuntaus on ollut bulkkia kohti.</p><p>Vaikkapa itämainen keittiö on ollut nousussa vuosia. Jos poistettaisiin ulkomaiset vaihtoehdot ja siellä olisi vain vaikkapa Atrian versioita itämaisista ruoista valmisruoka-altaassa, niin aika karua olisi. Sen verran kuraa nuo useimmiten ovat. Valmispizzojen pakastealtaasta pois Grandiosat ja Dr Oetkerit, niin alkaa valikoima olla aika vähissä.</p><p>On hyvä olla ylpeä raaka-aineistaan ja tuotteistaan, mutta sen ei saa antaa sumentaa kokonaisuutta. Meillä on kaikilla osa-alueilla tehtävää siinä, että suomalaisen ruoan menekki ja arvostus nousee. Nyt suhtaudutaan kuin muut eivät sitä vaan ymmärtäisi ja meidän tehtävämme on valistaa heitä.</p><p>Onko tuote siis kunnossa? Minusta ei, mitä itse olet mieltä?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ruokaketjua selvittämään asetettu Reijo Karhinen kertoo, että kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että tuote on hyvä toteamalla: "Meillä on hyvä tuote. Kukaan ei ole moittinut suomalaista ruokaa tai kyseenalaistanut sen laatua." Minä taidan olla sitten harvoja erimielisiä vaikkakin vain osittain. Voisin helpommin olla samaa mieltä siitä, että raaka-aineet ovat hyviä ja laadukkaita. Kun sitten aletaan puhua tuotteesta, joksi ennemmin käsitän jo ruoan, aletaan mielestäni olla erityisesti vientiä ajatellen huterammalla pohjalla.

Suomenkin vienti nousee, mutta Ruotsi porskuttaa kaukana edellä

Rakas naapurimaamme Ruotsihan hakkaa meidät elintarvikeviennissä mennen tullen ja jälleen tullaan suomalaisten viennin perusongelmiin: brändäys, myynti, markkinointi ja asiakkaiden tarpeiden sekä kohdemarkkinan tunteminen. Jo kymmenen vuotta sitten markkinoinnin dosentti Petri Ollila totesi kärjistäen:

"Kun ruotsalainen elintarvikevienti, ylpeänä omasta alkuperästään, lähtee ottamaan selvää, millaiset tietyn kohdemarkkinan asiakkaiden tarpeet ovat, suomalaiset vielä miettivät kotona keskenään, miten opettaa kohdemaiden kuluttajat ymmärtämään suomalaisen ruuan arvon."

"Tuntuu joskus, että suomalaiset elintarvikeviennin edistäjät tekevät mitä vain sen sijasta, että välttyisivät kiinnostumasta vientimarkkinoiden kohdeasiakkaiden elämästä ja elinpiiristä, kulttuurista ja käyttäytymisestä elintarvikkeiden kuluttajina. Tämän sijasta mietitään koti-oloissa biologisperäisiä kikkoja myynnin aikaansaamiseksi."

"Suomalaisten elintarvikkeiden puhtauden todistamiseksi uhrattiin 15 vuotta sitten suuria summia. Väitteelle löydettiin jonkin verran pohjaakin. Paikkansapitävyydestä huolimatta väittämä Suomen kaltaisen kaukomaan puhtaudesta, vaikkapa saksalaisille, tulkitaan helposti väitteeksi omassa tutussa ympäristössä tuotetun ruuan epäpuhtaudesta."

Onko tässä oikein mikään kymmenen vuoden aikana muuttunut. Erityisesti alkoholin osalta on, esimerkiksi Napue Gin ja muut ovat tehneet hyvää työtä. Suuressa mittakaavassa ttilanne on mielestäni ennallaan. Olisin katsonut mielelläni varsinaisen Karhisen väliraportin, mutta jostain syystä en löydä sitä millään. Päädyin katsomaan sitten viime vuonna valmistuneen ruokapoliittisen selonteon. Kun sen toimenpide-ehdotuksia katselen, niin emme ole menneet yhtään eteenpäin. Koko selonteko on kuin THL:n suositukset lähtien kaikesta muusta kuin asiakkaan tarpeista ja ruoan kannalta olennaisista seikoista kuten maku ja mieltymykset.

Petri Ollila kertoi myös kuinka mainitun puhtausprojektin jälkeen on yritetty panostaa mm. keveyteen, lisäaineettomuuteen ja funktionaalisuuteen. On puhuttu ”järkiruuasta”, aivan kuin ihmiset nauttisivat ruokaa vain järkisyistä.

Esimerkkinä Valion haasteet

Yhtenä suurimpana Venäjän pakotteiden kärsijänä on ollut Valio, jolla on ollut merkittäviä haasteita. Valio on maitotilallisten omistama ja sopimusten mukaan se vastaanottaa kaiken maidon tuottajilta. Kun Venäjän vienti tyrehtyi, piti sen keksiä minne tuo maito laitetaan. Ratkaisuna on ollut tehdä siitä maitojauhetta vientiin, mistä ei synny juurikaan katetta ja pahimmillaan valmistaminen sekä vienti on jopa tappiollista. Tavalliseen tapaan toimiva yritys vähentäisi ostamansa maidon määrää, mutta Valio ei voi näin tehdä.

Maidottomat tuotteet myös lisääntyvät ja kaupan hyllyille ovat ilmaantuneet kaura-, manteli-, kookos- ja soijamaidot. Näiden osuus on kasvanut kymmeneen prosenttiin tuoteryhmästä ja uusien tuotteiden myötä määrä on kasvussa. Valio on nyt tehnyt kaurajuoman, mutta tässäkin ruotsalainen Oatly valtaa maailmanmarkkinoita hurjalla vauhdilla. Brändäystä ja mainontaa sekä panostuksia katsoessa se ei ole mikään ihme.

Omistusrakenne ja pieni koko myös aiheuttavat sen, että Valion omat mahdollisuudet kasvaa ovat rajalliset. Suurimmat meijerit ja tuottajat ovat tehneet erilaisia yritysjärjestelyjä Euroopassa ja brändeillä on valtava merkitys. Valio on pysytellyt poissa tällaisista järjestelyistä, jolloin se on jäänyt pieneksi paikalliseksi toimijaksi. Valion brändit ovat vahvoja oikeastaan vain Suomessa joskin ne tunnetaan jossain määrin myös Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä - se riitä ja sen tuominen tunnetuksi laajemmin vaatisi paljon työtä. Tätä työtä Valio ei saa tehtyä nykyisellä kannattavuudellla ja panostuksilla liiketoimintamallinsa tuomilla rajoitteilla.

Kun pohditaan elintarviketjua on hyvä huomata, että elintarviketeollisuuden suurimpia pelureita on osuuskuntien omistuksessa. Valion lisäksi vaikkapa Atrian sekä HKScanin suurimmat omistajat ovat osuuskuntia, mikä luo samankaltaisia haasteita toimintaan, yritysjärjestelyihin ja kumppanuuksiin. Näillä yrityksillä on yhtenä tavoitteenaan maksimoida raaka-aineen käyttö eli tilallisilta ostettu määrä. Tuottajien kannalta hienoa asia, mutta aiheuttaa hankaluuksia liiketaloudellisesti järkevimpien toimenpiteiden suhteen.

Kauppa olisi saatava maksamaan enemmän tuottajalle, mutta työtä tehtävä muutoinkin

Vaikkapa eettisyys, puhtaus ja terveellisyys ovat tärkeitä asioita. Ne ovat kuitenkin ulkomailla vaikeasti perusteltavia ja todistettavia - lisäksi ihmisillä on yleensä kaikkialla usko oman maan tuotantoon. Maku ja kuluttajien tarpeet sekä mieltymykset ovat edelleen avainasemassa. Emme me voi lähteä pienenä maan opettamaan muita syömään jotain. Oma lukunsa on sitten riittääkö näile puheille katetta. Itseäni harmittaa erityisesti Keskustan toimesta vesitetty eläinsuojelulaki, joka olisi voinut tuoda sellaiset säännöt, että olisimme voineet rinta rottingilla kertoa olevamme maailman eettisimpiä tuottajia.  Nyt näin ei tapahdu.

A-studiossa maitotilallinen ehdotti kaupalle ratkaisuksi, että otetaan pois kaupasta ulkomaiset tuotemerkit ja myydään suomalaista. Ei tällainen lähestyminen nykyisessä kansainvälistyneessä maailmassa ja erilaisten ruokatrendien virratessa onnistu. Vaikkapa juustoissa kuluttaja haluaa parmesaaninsa, manchegonsa tai gruyerensä kaupasta. Joku kulinaristi totesi, että lasten lähtiessä joku päivä kotona ensimmäisenä lentää se oltermannikimpale jääkaapista roskiin. Ja joo, on Valiolla hyviäksi juustoja toisenlaiseen makuunkin, mutta suuntaus on ollut bulkkia kohti.

Vaikkapa itämainen keittiö on ollut nousussa vuosia. Jos poistettaisiin ulkomaiset vaihtoehdot ja siellä olisi vain vaikkapa Atrian versioita itämaisista ruoista valmisruoka-altaassa, niin aika karua olisi. Sen verran kuraa nuo useimmiten ovat. Valmispizzojen pakastealtaasta pois Grandiosat ja Dr Oetkerit, niin alkaa valikoima olla aika vähissä.

On hyvä olla ylpeä raaka-aineistaan ja tuotteistaan, mutta sen ei saa antaa sumentaa kokonaisuutta. Meillä on kaikilla osa-alueilla tehtävää siinä, että suomalaisen ruoan menekki ja arvostus nousee. Nyt suhtaudutaan kuin muut eivät sitä vaan ymmärtäisi ja meidän tehtävämme on valistaa heitä.

Onko tuote siis kunnossa? Minusta ei, mitä itse olet mieltä?

 

]]>
30 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260883-ruokaketjun-selvitysmies-karhinen-tuote-on-hyva#comments Elintarviketeollisuus Elintarviketuotanto Innovaatiot ja brändit Maatalouspolitiikka Vienti Wed, 12 Sep 2018 13:40:25 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260883-ruokaketjun-selvitysmies-karhinen-tuote-on-hyva
Annetaan suomalaisuuden kuolla http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252046-annetaan-suomalaisuuden-kuolla <p>Suomessa asuva amerikkalainen kollegani väitti joskus tosissaan, että 200 vuoden päästä suomenkieli on kuollut kokonaan.</p><p>Sanoin hänelle jyrkästi ei.&nbsp;&nbsp;</p><p>Entä jos olinkin väärässä?&nbsp;</p><p>Itse asiassa löimme asiasta leikillisesti vetoa. Se kumpi häviää, ostaa toiselle 200 vuoden päästä viskipullon.</p><p>Me suomalaiset häpeämme tarpeettomasti omia vahvuuksiamme. Eräs varsin hyvin englantia puhuva puolituttu kyseli vastikään, että kun hänellä on pikapuolin englannissa useampi tilaisuus, joissa pitää puhua, hän haluaa oppia englannin lausumisen mahdollisimman hyvin.&nbsp;</p><p>Suomen suosituimpiin juontajiin ja puhujiin kuuluva kanadalaislähtöinen André Noel Chaker on puolestaan rakentanut osan vahvuudestaan juuri sen varaan, että hän puhuu hyvää suomea, mutta lausuu sitä hieman hassusti. Kalifornian kuvernööriksikin päässyt Arnold Schwarzenegger lausuu edelleenkin englantiaan saksalaisella korostuksella. Puhumattakaan ranskalaisista, jotka tunnistaa kaikkialla söpöstä englannistaan.</p><p>Kyse ei ole vain kielestä, vaan siihen liitetyistä mielikuvista.</p><p>Suomessa on pidemmän aikaa vaalittu ajatusta, että sitä parempi mitä vähemmän maailmalla kuljettaessa olemme suomalaisia.. Yritämme koulia itsestämme maailmankansalaisia ilman persoonallisuuta. Yritämme luoda keskinkertaisuutta, jollaista ei ole. Keskimääräinen maailmankansalainen on hajuton ja mauton, koska hänestä on poistettu kaikki oman kulttuurin mukanaantuoma persoonallisuus.</p><p>Uskommeko me siihen, että muuttamalla oman kulttuurimme ketään ärsyttämättömäksi, kaikille istuvaksi, tulemme menestymään kansainvälisessä kilpailussa?</p><p>Entä jos se onkin niin, että meidän pitää panostaa vielä vahvemmin omiin persoonallisiin ja joidenkin mielestä jopa hassuihin tapoihin?</p><p>Suuressa maailmassa kun usein hukkuu massaan jos yrittää olla liikaa massan kaltainen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa asuva amerikkalainen kollegani väitti joskus tosissaan, että 200 vuoden päästä suomenkieli on kuollut kokonaan.

Sanoin hänelle jyrkästi ei.  

Entä jos olinkin väärässä? 

Itse asiassa löimme asiasta leikillisesti vetoa. Se kumpi häviää, ostaa toiselle 200 vuoden päästä viskipullon.

Me suomalaiset häpeämme tarpeettomasti omia vahvuuksiamme. Eräs varsin hyvin englantia puhuva puolituttu kyseli vastikään, että kun hänellä on pikapuolin englannissa useampi tilaisuus, joissa pitää puhua, hän haluaa oppia englannin lausumisen mahdollisimman hyvin. 

Suomen suosituimpiin juontajiin ja puhujiin kuuluva kanadalaislähtöinen André Noel Chaker on puolestaan rakentanut osan vahvuudestaan juuri sen varaan, että hän puhuu hyvää suomea, mutta lausuu sitä hieman hassusti. Kalifornian kuvernööriksikin päässyt Arnold Schwarzenegger lausuu edelleenkin englantiaan saksalaisella korostuksella. Puhumattakaan ranskalaisista, jotka tunnistaa kaikkialla söpöstä englannistaan.

Kyse ei ole vain kielestä, vaan siihen liitetyistä mielikuvista.

Suomessa on pidemmän aikaa vaalittu ajatusta, että sitä parempi mitä vähemmän maailmalla kuljettaessa olemme suomalaisia.. Yritämme koulia itsestämme maailmankansalaisia ilman persoonallisuuta. Yritämme luoda keskinkertaisuutta, jollaista ei ole. Keskimääräinen maailmankansalainen on hajuton ja mauton, koska hänestä on poistettu kaikki oman kulttuurin mukanaantuoma persoonallisuus.

Uskommeko me siihen, että muuttamalla oman kulttuurimme ketään ärsyttämättömäksi, kaikille istuvaksi, tulemme menestymään kansainvälisessä kilpailussa?

Entä jos se onkin niin, että meidän pitää panostaa vielä vahvemmin omiin persoonallisiin ja joidenkin mielestä jopa hassuihin tapoihin?

Suuressa maailmassa kun usein hukkuu massaan jos yrittää olla liikaa massan kaltainen.

]]>
18 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252046-annetaan-suomalaisuuden-kuolla#comments Kotimaa kulttuurinmuutos Vienti Sat, 10 Mar 2018 07:10:45 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252046-annetaan-suomalaisuuden-kuolla
Kokoomus köyhdyttää Suomen ja on turvallisuuspoliittinen uhka. http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248452-kokoomus-koyhdyttaa-suomen-ja-on-turvallisuuspoliitinen-uhka <p>Kokoomuksen talousosaaminen on heikkoa.&nbsp; Tähän päätelmään on helppo yhtyä, kun tietää puolueen idelogian ja käytännön. Sehän on kaiken keskittämistä. Puolue köyhdyttää maaseutua , että kaupunkeja.</p><p>1)&nbsp; Euro on Suomen avoimelle taloudelle ollut myrkkyä viimeiset 8-10 vuotta. Vaihtotase on ollut vuosikausia negatiivinen ja viennin pieni osuus on köyhdyttänyt Suomea, julkistataloutta. Kun metsäteollisuuden osuus viennistä on yli 20 prosenttia, eikä se euro-oloissa ole päässyt kukoistamaan, eikä elättämään riittävästi maaseutua että pääkaupunkiseutuakaan, niin leikkaus- eli köyhdyttämislinja jatkuu.&nbsp;</p><p>2) Pääkaupunkiseutu köyhtyy suurilla liikennejärjestelyillä. Länsimetron kustannukset lienevät noin1 miljardin luokkaa, josta puolet tuli valtion yhteisestä kukkarosta ja paikalliselle taholle tulee lähes toinen puoli. Ei ihme , että pääkaupunkiseutujen ihmisiä rasittaa kova rakentaminen.&nbsp;</p><p>Paavon Väyrysen kirjasta&nbsp; Suomen linja &quot;Äskettäin myrskyn kaatama puu keskeytti metroliikenteen. Tässä yhteydessä ihmeteltiin, kuinka matkustajien turvallisuus aiotaan taata suunnitteilla olevissa automatisoidussa metrojunissa. Kalliilla automatisoinnilla pyritään lakkauttamaan muutama työpaikka. Vaurailla suurkaupungeilla on rahaa järjettömiin investointeihin, kun valtio niitä vielä tukee.&quot;</p><p>&quot; Samaan aikaan koko Pohjois-Suomelle elintärkeä Seinäjokoen ja Oulun välinen rautatien peruskorjausta on totetettu hitaasti ja mitättömin määrärahoin.&quot;</p><p>3) Puolue aloitti natottamisen perusteettomalla nato-optiolla Vanhasen hallituksen aikana. Suomen rajoilla on ollut rauhallista EU aikanakin. Se, että puolueelle Venäjä, Venäjä , Venäjä on mörkö perustuu kuvitteluun, joka on nyt sitten johtanut isäntämaasopimukseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksen talousosaaminen on heikkoa.  Tähän päätelmään on helppo yhtyä, kun tietää puolueen idelogian ja käytännön. Sehän on kaiken keskittämistä. Puolue köyhdyttää maaseutua , että kaupunkeja.

1)  Euro on Suomen avoimelle taloudelle ollut myrkkyä viimeiset 8-10 vuotta. Vaihtotase on ollut vuosikausia negatiivinen ja viennin pieni osuus on köyhdyttänyt Suomea, julkistataloutta. Kun metsäteollisuuden osuus viennistä on yli 20 prosenttia, eikä se euro-oloissa ole päässyt kukoistamaan, eikä elättämään riittävästi maaseutua että pääkaupunkiseutuakaan, niin leikkaus- eli köyhdyttämislinja jatkuu. 

2) Pääkaupunkiseutu köyhtyy suurilla liikennejärjestelyillä. Länsimetron kustannukset lienevät noin1 miljardin luokkaa, josta puolet tuli valtion yhteisestä kukkarosta ja paikalliselle taholle tulee lähes toinen puoli. Ei ihme , että pääkaupunkiseutujen ihmisiä rasittaa kova rakentaminen. 

Paavon Väyrysen kirjasta  Suomen linja "Äskettäin myrskyn kaatama puu keskeytti metroliikenteen. Tässä yhteydessä ihmeteltiin, kuinka matkustajien turvallisuus aiotaan taata suunnitteilla olevissa automatisoidussa metrojunissa. Kalliilla automatisoinnilla pyritään lakkauttamaan muutama työpaikka. Vaurailla suurkaupungeilla on rahaa järjettömiin investointeihin, kun valtio niitä vielä tukee."

" Samaan aikaan koko Pohjois-Suomelle elintärkeä Seinäjokoen ja Oulun välinen rautatien peruskorjausta on totetettu hitaasti ja mitättömin määrärahoin."

3) Puolue aloitti natottamisen perusteettomalla nato-optiolla Vanhasen hallituksen aikana. Suomen rajoilla on ollut rauhallista EU aikanakin. Se, että puolueelle Venäjä, Venäjä , Venäjä on mörkö perustuu kuvitteluun, joka on nyt sitten johtanut isäntämaasopimukseen.

]]>
14 http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248452-kokoomus-koyhdyttaa-suomen-ja-on-turvallisuuspoliitinen-uhka#comments Euro Keskittäminen Valinnanvapaus Vienti Mon, 01 Jan 2018 06:09:00 +0000 Pauli Pitkänen http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248452-kokoomus-koyhdyttaa-suomen-ja-on-turvallisuuspoliitinen-uhka
Euro hajotkoon http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245131-euro-hajoitkoon <p>Päämisterimme on esittänyt lehtitietojen mukaan,että virkamiehiä on Suomessa kymmeniätuhansia liikaa, jota ei yksityinen sektori voi elättää. Totta onkin se. että virkamiehet palvelevat itsenäisen Suomen kansalaisia ja luovat puitteitä yhteiskunnan muuta toimintaa varten.</p> <p>Perusteluja väitteelle on myös oikaistu. Julkisen sektorin korkeaan 58 %:n bruttokansantuotteesta on laskettu eläkevaroja, mikä ei anna totuuden mukaista kuvaa. Virkamiehiä on vuonna 2012 oli 24% työntekijöistä ja kansantalouden arvonlisäykseen suhteutettuna 20 %, eli tehostamisen tarvetta olisi tuo 4 prosenttiyksikköä, vaikka maamme virkakunta edustaa Eurooppalaista huippua.</p> <p>Taustallahan on Suomen kohdalla heikon kilpailukyvyn omaava yhteisvaluutta, joka ei / heikentää suomalaista kilpailukykyä kansainvälisessä kilpailussa. Päätöksen ovat tehteen politikot ja nykyinen hallitus on sen siunannut.</p> <p>Yhteisvaluutta näivettää suomalaista taloudenhoitoa, siis euro hajotkoon.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Päämisterimme on esittänyt lehtitietojen mukaan,että virkamiehiä on Suomessa kymmeniätuhansia liikaa, jota ei yksityinen sektori voi elättää. Totta onkin se. että virkamiehet palvelevat itsenäisen Suomen kansalaisia ja luovat puitteitä yhteiskunnan muuta toimintaa varten.

Perusteluja väitteelle on myös oikaistu. Julkisen sektorin korkeaan 58 %:n bruttokansantuotteesta on laskettu eläkevaroja, mikä ei anna totuuden mukaista kuvaa. Virkamiehiä on vuonna 2012 oli 24% työntekijöistä ja kansantalouden arvonlisäykseen suhteutettuna 20 %, eli tehostamisen tarvetta olisi tuo 4 prosenttiyksikköä, vaikka maamme virkakunta edustaa Eurooppalaista huippua.

Taustallahan on Suomen kohdalla heikon kilpailukyvyn omaava yhteisvaluutta, joka ei / heikentää suomalaista kilpailukykyä kansainvälisessä kilpailussa. Päätöksen ovat tehteen politikot ja nykyinen hallitus on sen siunannut.

Yhteisvaluutta näivettää suomalaista taloudenhoitoa, siis euro hajotkoon.

 

]]>
31 http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245131-euro-hajoitkoon#comments Tehokkuus Valtion talous Vienti Virkamiehet Sat, 28 Oct 2017 06:03:59 +0000 Pauli Pitkänen http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245131-euro-hajoitkoon
TL;DR; Mihin keskittyä, mikä on tärkeää, ja raha http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242275-tldr-mihin-keskittya-mika-on-tarkeaa-ja-raha <p>Koska en syntynyt varakkaaksi, joudun huolehtimaan pääoman kasvusta itsenäisesti, ja myös tuottavuudesta itsenäisesti - ja näihin johtavan kulttuurin löytämisestä itsenäisesti, koska peruskoulu ei sitä antanut, ja kasvoin ilman sellaista kulttuuria. Kun sitten tulee ajatus nauttia elämästä, niin huomaan, miten pusken syrjemmälle useimpia haluamiani asioita, koska niissä ei ole taloudellisesti mitään järkeä, ja ne uhraisivat kaiken sen, minkä varaan hauras elämä rakentuu. Mutta mielenkiintoista on, että jos niitä ei ole, niin mitä elämä sitten on? Jokainen varmasti on miettinyt edes kerran tätä asiaa suhteessa karkkeihin, olueen, matkailuun, isompiin asuntoihin, ulkona syömiseen jne. Jos pidättäytyy kaikesta, säästää kyllä, mutta mitä se säästetty elämä on arvoltaan enää? Haluanko todella elää nuoruuteni ilman belgialaista tuoppia kädessäni vain koska pääoman lait sanoo niin? Varsinkin, kun tiedän, että sen tuopin hinta terassilla on ainoastaan 70-lukulaisen hallituksemme verollinen päähänpinttymä enemmän kuin taloudellinen realiteetti?</p><p>Mutta ei tässä kirjoituksessa kyse ole pienistä kulutuspäätöksistä, vaan isoista päätöksistä, tai suuremmista elämän linjauksista. Esimerkiksi minä haluaisin tehdä elämässä seuraavia asioita:</p><p>- Ajaa driftingiä (renkaat ja huollot yms. yli 10ke/vuosi)</p><p>- Lentää tehokasta lentokonetta (maksaa jotain biljoonia)</p><p>- Parisuhde viisaan, välittävän naisen kanssa (ajallisesti iso)</p><p>- Asua jossain, missä minulla on vapaat kädet muokata tonttia mieluisaksi (mahdoton/elämäntapana kallis)</p><p>Mitä yhteistä näillä on? Ne ovat kaikkia tappiollisia hankkeita. Joko tappiollisia euromääräisesti, tai sitten ajallisesti, ja aika on rahaa. Oma kykeneväisyyteni tuotantoon asumiskulujen ja syömisen jälkeen &quot;munkkina eläen&quot; on aivan maksimina 16000e/vuosi. Voisin siis varmasti ostaa AE86 Corollan ja painaa hanaa Ahvenistolle ja saada iloa elämään, mutta ajaisin itseäni kohti konkurssia pitkässä juoksussa, joten en vain tee sitä. Jos mikään muuttuisi taloudellisesti ja työllisesti, en olisi varautunut. Tämä veisi minut vielä yhä kauemmas muista tavoitteista kuten lentäminen tai perhe. Voisinko tehdä kaikki nämä virtuaalisesti? Kyllä. Voisin ostaa ratin ja pleikkarin ja ajaa Gran Turismoa, mutta ei se ole sama asia. Ei polkupyöräsimulaattori ole sama kuin itse polkupyörällä trail-ajaminen, mikä onkin ihan hyvä harraste budjettielämää ajatellen. Tietysti se on yksi vaihtoehto kustannustehokkaaseen harrastamiseen, kuten vaikka Minecraft sen sijaan, että oikeasti maatilalla rakentaisi omaa taloaan ja pihaansa. Mutta tuntuu hieman surulliselta luopua unelmista vain kapitalismin takia. Ei edes ole taloudellisesti järkevää luoda perhettä, vaan se sisältää paljon pitkäaikaisia kustannusvastuita, joita ei kannata ennen ekaa miljoonansa välttämättä ottaa.&nbsp;</p><p>Vuosituotannon nostaminen ja pääoman kerryttäminen muodostuu primääriksi tehtäväksi. Tämähän on globaali kapitalistinen järjestelmä. En tiedä miksi se kesti niin kauan tajuta - ehkä kun ei peruskoulu ja lukio kertonut siitä mitään hyödyllistä, ja yliopistokin oli yllättävän vaisu aiheesta. Kun pääoma on takana, se mahdollistaa kaiken. Siksi haluan ajaa politiikkaa, joka antaa mahdollisimman monelle mahdollisimman paljon koulutusta, tietoa, työmahdollisuuksia ja verollisesti järjestelmän, jossa tämä olisi mahdollista jokaiselle työtätekevälle, myös pätkätyöläisille, jotka keikkuvat kelan ja palkkakuitin välillä. Kelatukien ei pitäisi nollata ihmisten kapitaalin edistystä, vaan osingot vain vähentää tuista, pääoman pysyessä sijoitettuna, jos sijoitus on sertifioitu valtion toimesta, esim. indeksiosuudet, suuret kotimaiset yritykset jne.&nbsp;</p><p>Mutta siinäkin on mielenkiintoinen ristiriita: jos jokainen toimisi täysin kapitalistisesti ja optimaalisesti, ja haluaisi elää osingoilla lentäen Messerschmittejä ja juoden valkkaria vaahtokylvyssä lattarinaisen seurassa, niin kuka sitten tekisi oikeasti työt enää maailmassa? Vastaus on usein automaatio, mutta itse mekaanista kunnossapitoa nuorena, ja myöhemmin vaativaa insinöörityötä tehneenä voin todeta, että ei minkäänlainen kone korvaa kumpaakaan näistäkään tehtävistä kymmeniin vuosiin, koska työ ei ole matemaattisesti niin määritellyssä ympäristössä, että se olisi mahdollista. Mikään kone ei myöskään tule tekemään putkiremppaa automaattisesti, koska useasta rakennuksesta tuskin on edes koneen ymmärtämässä muodossa piirustuksia. Jotta koneet voisivat automatisoida kaiken, olisi kaikki tehtaat, viemärit, liikennevalot yms. suunniteltava siten, että automaatiohuolto on mahdollista. Sellaiseen suureen työhön ei kukaan yksittäinen taho rupea, joten unohda koko juttu.&nbsp;</p><p>Eli todellinen vastaus on, että jos kaikki sijoittaisivat, niin arvostus sijoituksissa nousisi merkittävästi, ja silloin tuottoprosentti laskee ennakoidusta 7% ensin 6%, sitten 5%, ja lopulta ollaan tyytyväisiä jos saadaan 1-4% tuottoa. Tämä on tulossa, sillä nollakorkojen ansiosta rahaa virtaa sijoituksiin koko ajan enemmän. On vaikea uskoa indeksisijoituksen jatkavan sitä tahtia, mitä se on historiassa jatkanut ehkä 70-luvulta tähän asti.&nbsp;</p><p>Sen sijaan tulevaisuus on rent-seekingiä, eli pyrkimys omistaa asioita, joita ihmiset eivät vaan kertakaikkiaan voi välttää, ja omistaa ne siten, että lain turvin niitä on pakko käyttää vaihtoehdottomasti, ja että muut sijoittajat eivät pääse vesittämään tuottoja tuomalla omaa kapitaaliaan sisään. Valtion tehdessä huonoimpia kauppoja ikinä, on helppo löytää tällaisia: Digita ja Caruna olisi täydellisiä sijoituksia meille tyhmille työläisillekin. Toista ei voi välttää mediamaksun takia, ja toista ei voi välttää alueellisen monopolinsa vuoksi. Ainut keino olisi lopettaa televisiolähetykset pariksi vuodeksi Suomessa, ja muuttaa Carunan alueen asukkaat sähköomavaraisiksi. Kenelle nämä myytiin? No molemmat First State Investmentsille, eli Australiassa tahkoamassa 10-20% vuosituottoa pääomalleen. Ja voitte kuvitella, jos se pääoma on vivutettu 50%, niin tuotto on käytännössä tuplat tuosta omalle pääomalle, eli jopa 40% voittoa per vuosi voi tulla, että Suomi myi oman lähetysmonopolinsa ja asensi mediamaksun kansalle. Tuollaista et saa indeksistä mitenkään. Et voi vivuttaa indeksisijoitusta kaikkien talouden myrskyjen armoilla, kun indeksit putoo aina sen 60% kun vähän yskitään FEDin toimistolla. Mutta miten kävi Digitan osakkeiden 2008-2009? Ei mihinkään - osingot rullaa vaan - normaalisti. Eli ei muuta kuin lisää vipua vaan, kun kyllä kansa maksaa kun laki määrää.</p><p>Olisi ollut helppoa, jos meillä olisi todellinen oikeistohallitus, niin tehdä julkinen pörssianti Helsingin indeksiin Carunasta ja Digitasta. Markkinat olisivat määritelleet jokaisen osakkeen hinnan tästä ei-volatiilista tulonlähteestä, jossa pitkät sopimuskaudet ja monopoliasema takaa bisneksen. Valtio olisi saanut moninkertaisen hinnan myymistään osuuksista, ja voinut itsekin säilyttää osan. Peruseinari voisi ostaa sähkön siirtoverkkoaan, ja saada ne osingot itselleen, jos epäilee olevansa muuten monopolin uhri. Mutta miksi näin ei tehty? En tiedä pitäisikö epäillä korruptiota, vai kiristääkö joku Suomea, ettemme saa valtiolle lainaa, ellemme yksityistä privaattiholdareille pilkkahintaan keskeistä infraamme? Ja miksi sanon oikeistohallitus, eikö meillä ole sellainen muka? Minä uskon, että oikeistoa emme ole nähneetkään. Oikeisto kertoisi meille läpinäkyvästi jo vuotta ennen miksi Caruna myydään ja pitäisi siitä käsittämättömästi lehdistötilaisuuksia ja neuvonantoja miten tehdä se kokonaistaloudellisesti, jos on pakko, ja miksi on pakko - painostetaanko meitä? Ihmiset pitävät oikeistona mitä ihmeellisimpiä asioita kuten kokoomusta ja persuja. Minulle oikeisto on läpinäkyvyyttä ja kapitalismia, sekä sen ymmärrystä ja hyödyntämistä siellä, missä se on hyödynnettävissä, sekä tuhlauksen vähentämistä ja valtion redusoimista niihin asioihin, joita kukaan muu ei tekisi, ja myös ihmisten pitäminen töissä hyvällä kertoimella, eikä 10% työttömyydellä täyttämässä toiveikkaita lippulappuja samalla kun puolen Suomea infra rapistuu. Itse uskon, että oikeistolaisuus yhdistettynä valtion kustantamaan koulutukseen ja terveydenhuoltoon, sekä sosiaaliturvaan, on ainut köyhän rikkaaksi nostava ideologia - kunhan pääomaa ja sen virtausta oikeaan kohteeseen kunnioitetaan, ymmärretään ja kannustetaan lapsesta asti jo ekaluokalta opettaen, niin julmasti ja raadollisesti kertoen koko 1900-luvun totuus pääomista kuin voi. Valtiojohtoisuus, byrokratia, pakottaminen eläkejärjestelmään (joka ei toimi) ja tuhlaaminen turhuuksiin on minulle vasemmistolaisuutta, ja sitä ovat lähes kaikki puolueet, jotka shiftaavat kymmenen euron takuueläkkeitä, kun todellinen pihvi olisi perustulon lanseeraaminen, veroremontti ja eläkeiän poisto käsitteenä, sillä ihmiset voivat perustulon ja omien säästöjen turvin koordinoida perusturvansa vanhuuden varalle helposti. Nämä nykyiset rakenteet pitävät köyhänkin köyhänä, jos köyhänkin pitää maksaa veroissa kaikkea teattereista uimahalleihin, ansiosidonnaisiin, sopeutumiseläkkeisiin, leskeneläkkeisiin, yritystukiin ja verovähennyksiin AY-liikkeille, kotitalous- ja kilometrivähennykset jne. - palkasta ei jää mitään, ja kaikki menee kuluihin - eikä köyhä välttämättä edes käy teatterissa, katso televisiota, tai elä 65-vuotiaaksi asti - vaan haluaa ainoastaan sen edullisen vuokra-asunnon läheltä hyväpalkkaisia töitä, ja nostaa vuosittain nettoarvoaan kohti kaakkoa - pois köyhyydestä. Se onnistuu, kun on riittävästi koulutusta ja terveydenhuoltoa, perusvarmuutta elämästä, ja vientisektorilla edellytykset tuotantoon, kunhan paikallinen ansiotaso on riittävän alhainen kansainvälisesti. Eikä valmiiksi köyhä varmasti halua 1700e/kk bruttotuloistaan maksaa veroa kehitysapuun, turvapaikkoihin tai YLE:n porvallisia televisiolähetyksiä. Eivätkä nämä ole tehtäväkriittisiä asioita valtiollekaan, paitsi yksi radiokanava ilmoitusasioita varten. Loput voi hoitaa netissä, ja suurimman osan yksityisin varoin. Jokainen varakas voi ihan itse lahjoittaa rahaa jonnekin kankkulan kaivoon, mutta on tyhmää, että köyhiltä viedään rahaa, että he voisivat tukea muita köyhiä. Kuka tahansa nettoarvoltaan alle, sanotaan 400000 euroa, on teknisesti edelleen köyhä, ja volatiili, täysin omien ansioidensa ja terveytensä varassa. Sen alla olevien ei pitäisi joutua maksamaan mistään turhasta hömpötyksestä mitään veroja, vaan kaikki maksetut verot menisivät puolustukseen, järjestykseen, pääoman turvaamiseen, koulutukseen, terveyteen, hammasterveyteen (!), minimisosiaaliturvaan ja edullisen elämän edellytyksiin: infra, asuminen, ruoka ja energia. Joku voi sanoa sitä sosialismiksi eikä oikeistoksi, mutta minulle tehtäväkriittinen valtio on oikeistoa, ja unelmissa kieriminen verorahoilla ja velaksi vasemmistoa. Ja kyllä, olen ainut kun käyttää sanaa tehtäväkriittinen, mutta minulle se on hieno sana, joka tiivistää kysymyksen: tarvitaanko tätä turvallisen, vakaan ja hyvän valtion, sekä työläisen, opiskelijan ja työttömän kannalta hyvän arjen pyöritykseen, kyllä vai ei? Surkuhupaisinta, että osittain tässä perustehtävässä nimenomaan epäonnistutaan. Kategorisesti työttömiäkään ei pitäisi olla, vaan valtiolla pitäisi olla selvä näkemys ja dataa mihin kouluttautua, joten työttömien pitäisi virrata uudelleenkoulutukseen aina tarvittaessa, ja sitten kohti uusia haasteita. Silti, työmarkkinatuki on ikuinen, mutta opintotuki on 50 kk tai jotain, ja sitten velaksi. Käsittämätön arvovalinta.&nbsp;</p><p>Todella toivoisin, että meillä olisi eduskunnassa ainakin yksi puolue, joka ajattelee tavallisen ihmisen kassavirtaa ja mahdollisuuksia vaurastua. Peruskoulun, lukion ja yliopistojen tulisi myös valmentaa tähän. Meillä pitäisi olla parempi sijoittamisen kulttuuri. Nordnet ja Seligson ihan hyviä, mutta meillä ei ole lafkaa kuten Vanguard amerikassa, tai 401k:ta, ja muita vastaavia tilejä. Meidän maassa on vain yksi ETF, ja vain yksi REIT. Onneksi meillä on parempi osinkoverotuksen kulttuuri kuin Saksassa tai Ranskassa. Mutta meidän pitäisi olla siinäkin enemmän kuin ruotsalaiset, jossa on mahdollisuus tiliin, jolla osingoista ei makseta veroa, mutta kokonaisvarallisuudesta menee varallisuusveroa jotain prosentin kymmenyksiä. Tällöin voit ostaa niillä UPM osingoilla lisää sitä samaa osaketta ilman välistävetoa, ja lumipallottaa kohti tavoitemäärää. Ilmarisen eläkerahastossa käytännössä näin tehdäänkin - et vain voi hallita sitä, ja maksat Ilmarisen johtajalle jotain 50ke/kk palkkaa siitä, ja et saa rahoja könttänä itsellesi, jos vaikka todettaisiin syöpä ja olisi vuosi jäljellä. Todella kiitollista muutenkaan maksaa pakolla eläkettä, jos et voi varmuudella edes tietää eläväsi niin pitkälle, mutta kerrytetty eläke ei ole kuitenkaan perittävissäkään. Kun taas jos itse pumppaisit nettoarvoasi osinkoverottomalla arvo-osuustilillä, niin voi valita eläkeiän koska vain pääset tavoitteeseesi, ja sen lisäksi kaikki on perittävissä.</p><p><strong>Miten minä tämän toteuttaisin</strong></p><p>No, ensiksi perustulo 400-700e/kk, ei asumistukia, erityistilanteisssa toimeentulotukea, mutta useimmille siis ei. Tasavero 40-50% ansiotuloista. Esim. tienaat 2 tonnia, saat tonnin ja 700 perustuloa, eli 1700 - ihan sama tilanne kuin ennekin. Maltilliset lukukausimaksut, tyyliin tonni vuodessa, joten opiskella saa niin paljon kuin haluaa, mutta nimellinen hinta on estämässä turhaa kouluttautumista jollekin typerille aloille. Jokaiselle kansalaiselle jo syntymästään asti arvo-osuustili, jonka sisällä osingot verottomia, ja josta maksetaan 0.15% varallisuusveroa ekan 10k jälkeen, ja pääomatuloveroa 30%, kun voittoja lunastetaan käyttelytilille. Tämän voisi siirtää halutessaan toiselle toimijalle, jos kansalaispankki ei pysty tarjoamaan koko maailman ETF:iä yms. Tämän jälkeen kuka tahansa idiootti voi kuukausisäästää jo ekoista kesätyövuosistaan ETF:iin kuten Vanguardin Total World, jossa on jotain 7000 firmaa sisällä. Näistä olisi tietysti peruskoulussa jo tiukkaa analyysiä, excelöintiä ATK-tunnilla ja niin poispäin, yhteiskuntaopin, ja pitkän matematiikan hybriditunnilla tai jotain. Joka tapauksessa, sieltä maailmanindeksistä tulee keskimäärin 4% arvonnousu ja 2% osingot, jotka uudelleensijoittaessa olisivat verottomia. Näin työväen ei tarvitse ostaa asuntoa tehdäkseen hyvää tuottoa, säilyttäen liikkuvuutensa työn perässä ja asettaen asuntorakennuttamisen riskin jollekin muulle, ja myöskään perustuloa ei oteta pois kriisissä, joten pääomia ei tarvitse myydä välttämättä heti lamassa, vaan ne voi holdia yli. Näin ollen ihminen voi eläköityä kun on joku 500e/kk perustulo ja joku 700e/kk pääomatulo, jotka alkavat kantamaan elämää. 2% tuotolla verojen jälkeen tämä on 600k sijoitusta. 35 vuoden työuralla, 6% kasvulla tämä vaatii vajaa 6000e/vuosi säästämistä. Käytännössä ihmiset pakotettuna Ilmarisen kautta säästävät jo tämän verran, mutta eivät vaan koskaan saa puolta miljoonaansa itselleen, elleivät elä 90-vuotiaiksi. Koska tässä vaihtoehtoisessa mallissa Ilmarinen olisi vapaaehtoinen käytäntö, niin työvoimaa saisi edullisemmin, kun työnantajapuolen ansiosidonnaiset eläke- ja työttömyyskassamaksut jäisivät pois, mikä olisi vaikuttava askel kohti vientitilausten saamista ylipäätään, mistä se alkuperäinen dollari tulee. Lisäksi ei haittaa kuolla vähän aikaisemmin, ainakin lapset saa sitten loput varoista, ja jokainen sukupolvi on onnistuneesti rikkaampi kuin edeltävänsä. On parempi periä 600ke tuottavaa osakepääomaa hajautettuna koko maailmalle, kuin joku &#39;65 rakennettu omakotitalo Jämsästä, mikä on nähnyt lapsiperheen riemut, ja odottaa kattoremonttia. Sillä asuntojenhan hinnat menevät aivan täysin synkkaan sen kanssa, mikä on alueen ansiotaso. Jolloin kysymys on, mistä ansiot tulevat? Ulkomaiselta pääomalta. No omista ulkomaista pääomaa sitten, niin rahasi tulevat suoraan lähteeltä, etkä luota siihen, että omakotitalosi on rakennettu maailman työvoimapoliittiseen keskukseen 100% varmuudella.</p><p><strong>Mikä on tämän ajatusmallin oikeutus?</strong></p><p>Mutta myös herää kysymys, että miksi keräisi pääomaa tai yrittäisi vaikuttaa? Miksi ei vain ottaa riskillä asuntolainaa, tehdä 3 lasta huolimatta avioliittojen volatiliteetista pitkällä aikavälillä, ja miksi ei vain tuhlata kaikkea rahaa mihin ikinä? Meillä on vain yksi elämä. Ehkä luonteeni on vain sellainen, että vaikka nauttisin kovasti jostain tai se kiehtoisi minua, arkailen lähteä siihen, jos se on riskialtista, tai en ymmärrä koko kuviota vielä. Pidän neutraalista varmasta elämästä, joka hitaasti, kuin linuxin kernelipäivitykset, etenee kohti paremmuutta sen sijaan, että tekisin radikaalin muutoksen, ja uskoisin tulevaan, joka voi olla täysin umpikuja ideologisesti.</p><p>On myös kutsumus muuttaa maailma, ja ratkaista nämä haasteet mitä itse koen. Eräs sanonta menee, että se ei ole harvinaista, jos se sattuu sinulle. En siis voi olla ainut, joka miettii sitä, että voi saada perheen, tai voi ajaa rallia, tai voi säästää ja sijoittaa, mutta ei voisi tehdä kaikkea kolmea samaan aikaan kovinkaan helposti. Tai jos haluan veneen tai kesämökin tai maatilan, niin tosiaan yhden voit valita ehkä, ja sittenkin otat jo riskiä taloudellisesti. Samaan aikaan voi jopa olla kateellinen historiallisille ihmisille, kun toisessa maailmansodassa joku jenkkien hävittäjälentäjä sai lentää 2000 hv motti edessä työkseen joka päivä. Sellainen kokemus maksaa nykyään satoja tuhansia euroja. Ydäri vihollisen kylään, ja omakotitaloa rakentamaan kohti 50-lukua, sekä fissiovoimalat tulille.&nbsp;Onhan se nykyäänkin mahdollista tavallaan työn kautta hakea jonkinlaista hauskaa elämään, jos vaikka pääsee ilmavoimiin, mutta nuorempana ei vain ollut lukiosta ulos rullattua niin tavoitteellinen ja viisas, kuin nykyään. Ja nimenomaan&nbsp;<em>pääseekö</em>. Nykyään ihminen on sellaista ylijäämää kaikkialla, että paikkoja ei vain ole ihmisille, mikä on päivänselvää pakolaiskriisistä. Kun kaikki firmat, maat, metsät, pellot ja vesistöt on joku iso entiteetti ominut, niin niillä tehdään juuri se tuotanto mitä markkinat kaipaa, ja juuri ne työpaikat on tarjolla mitä on, ja siihen ei joku kouluttautumaton kaveri pohjois-afrikasta voi sanoa mitään, paitsi tarttua hikiseen AK-kivääriinsä. Perusteemana pakolaiskriisissäkin on käytännön työttömyys ja näköalattomuus - juuri jotenkin ne samat asiat, jotka vaivaavat myös ihan eurooppalaista politiikkaa. Ja jos 70-luvulla vielä ihmiset pystyivät kierimään kansakoulusta alamäkeen juovuksissa tehtaan porteille ja pääsemään töihin kunhan pysyi pystyssä, niin se kertoo jotain niistä ajoista. Eivät ne ihmiset superihmisiä olleet, heitä oli vain vähemmän, ja talousjärjestelmä inasen verran erilainen - vähemmän kansainvälistä hirttosilmukkaa, eli rent-seekingiä, tai sitovia sopimusosapuolia, paitsi YYA. <em>Silmukka kiristyy koko ajan, siihen pitäisi reagoida kansakuntana siirtämällä se silmukka jonkun toisen kaulalle kiristymään. Osta se silmukka pois.</em></p><p><strong>No mitä sitten pitäisi tehdä?</strong></p><p>Suomen talous, ja sitä kautta tavallisen ihmisen talous, perustuu puhtaasti vientiin. Parturit, tarjoilijat, lääkärit, poliisit ja palomestarit eivät tätä maata yksin kanna, eikä sellainen työllisyys riitä ainoana työnä velaksi pumppaamallakaan. Ovathan ne kuitenkin tärkeä tukitoiminto toimivalle yhteiskunnalle, <em>sillä</em>&nbsp;<em>ilman toimivaa sisäistä järjestystä ei vientiä voi olla</em>. Ja mikä sen paremmin pitää järjestystä, kuin yhtenäinen vahva kulttuuri ja koulutus, sekä hyvät palvelut. Koulutuksesta ei kannata leikata, ellet halua naapurisi olevan idiootti. Ihminen toimii sitä optimaalisemmin niin opiskelijana ja työntekijänä kuin mitä hänen elämänsä on huoletonta ja turvallista. Näkymätöntä pääomaa, jolle ei mielestäni anneta tarpeeksi arvoa, mutta menemällä jonnekin ulkomaille, missä bussikuskit istuvat panssarilasin takana, rikkaat rakentavat omakotitalon ympärilleen kalliita muureja ja portteja, niin jokainen intuitiivisesti tajuaa, että ei tämä kovin tehokasta arkea voi olla kenellekään.</p><p>Maailmaa hallitsee IMF, BIS, isot pankit, isot valtiot, ja iso pääoma. Yksittäinen insinööri voi visioida vaikka mitä tulevaisuuskuvia ja innovaatioita, mutta totuus on, että insinööri tekee ja tuottaa juuri sitä, mitä asiakas tilaa. Jokainen voi nähdä arkkitehtuurista ja tuotannosta tämän: teemme luksusristeilijöitä ulkomaille, mutta rumaa halpaa kaupunkikuvaa itsellemme. Ennen kuin kontrolloit pääomaa, ja myös politiikkaa, et voi insinöörinä määrätä millainen maailmasta tulee. Ei, vaikka miten derivoisit tuotettasi ja mainostaisit sitä. Jokainen varmasti myös tuntee työssään pääoman merkityksen, kun jos työskentelee&nbsp;hotellissa, jossa hänellä ei ole varaa nukkua, tai valmistaa autoja, joihin hänellä ei koskaan ole järkevästi varaa elämässään, niin mitä järkeä siinä on? Siinä on järkeä,<em> kunhan&nbsp;liikut eteenpäin nettoarvossa.</em> Niin kauan kun se on vientiä, ja niin kauan kun vienti on koordinoitu effortti riistää pääoman suhteellinen osuus takaisin Suomelle niiltä, jotka ne luksuristeilijät ja urheiluautot tilasi. Mutta siihen ruljanssiin ei pidä kenenkään ryhtyä, että tekee näitäkin töitä vain &quot;tehdäkseen töitä&quot; ja ollakseen &quot;työllistetty&quot; kuin mikäkin maalaispuolueen käpy-initiative. <em>Työ joka pitää vain elossa, mutta ei tuota vähintään 30-40% ylijäämää, on lähes turhaa työtä</em>. Kehitysmaat, joissa ulkomainen pääoma rullaa t-paitoja nollapalkalla ulos, on esimerkki tästä. Korruptoitunut ja sekava tyhmä hallitus ei pysty resursoimaan mitään nettohyötyä ja tulosta tästä toiminnasta kotimaalleen, ja ikuinen t-paita työmaa lähinnä odottaa tekijäänsä. Totta kai ihmiset haluavat sieltä pois.&nbsp;<em>Ja varmasti kaikki on samaa mieltä, että Suomesta ei haluta sellaista maata, josta me haluamme pois.</em></p><p>Helpoiten tämä nettohyödyn vetäminen onnistuu omalla valuutalla. Tärkeintä on, että vientituote maksaa sinulle dollareina tai jonain vahvana valuuttana, mutta sisäinen taloutesi pyörii esim. markkoina, jolloin saat jo yhden merkittävän työkalun sisäisen kustannusrakenteen säätämiseen. Mutta se ei voi olla ainut työkalu:</p><p><em>Ja tässä nämä Digitat, Carunat, Destiat, katsastuslaitokset, asumiskulut yms. astuvat kuvioon: sisäinen talousrakenteesi pitää olla mahdollisimman kustannustehokas, jotta asuessasi ja tehdessäsi työtä, et maksa toiminnastasi voittoa ulkomaille.</em></p><p>Toisin sanoen, kun suomalainen menee töihin, asuu, vetää vessan, katsoo televisiota, käyttää internettiä, käy koulua, käy sairaalassa, kuolee, hankkii ajokortin, uusii passin jne. jne. Kaikki sisäinen toiminta pitää virittää niin tehokkaaksi kuin mahdollista. Usein minulta kysytään, miksi välitän siitä, että passi on 5-vuotinen, eikä 20-vuotinen kuten minä sen asettaisin. Koska se maksaa sisäisiä kuluja uusiessa joka kerta. Meillä on virastoja, työmiehiä sen eteen, eikä niillä ole mitään pieniä palkkoja, mutta koko toiminta on oikeasti pelkkää kuluerää. Näitähän on myös TE-toimisto, Trafi, Valvira, Tehy, verohallinto... Siksi lakikirjan pitäisi lyhyempi ja sääntöjen selkeämmät, ja virastojen automatisoidumpia, enemmän serverisalin tyyppisiä. Mutta täytyyhän sen merimerkin joku laittaa toki paikalleen.</p><p>Tällä hetkellä meillä voi olla niin, että ihminen ajaa partaansa, ja sähköstä meneekin rahat ulkomaille. Meillä voi ihminen asua SATO:lla vuokralla, ja vuokra menee ulkomaille, pahimmillaan valtion velkana ottamina asumistukina. Ja jo tylsyyteen asti mainittu mediamaksu on kuin alleviivaus siitä, kuinka lyhytnäköistä hallintomme voi olla. Eli tarvitaan puolue, joka osaa laskea koko työläisen kassavirran ennen ja jälkeen kuin se tulee työläiselle. Tarvitsemme valtion vuokra-asuntoja lähelle työpaikkoja, jotta ihmisten ei tarvitse matkustaa töihin, ja jotta vuokraan menisi vähemmän rahaa. Tarvitsemme niin edulliset elinkustannukset, että työmme halpenee. Sitten saamme enemmän vientidiilejä puhtaasti hinnalla, sekä sillä, että olemme <em>siitä huolimatta</em> laadukas ja korkeakoulutettu, korkean pääomaturvan maa.</p><p>Ei siis voida elää niin, että saamme x määrän dollaria viennistä, mutta toisaalla otamme velkaa, ja lähetämme x määrän dollareita ulos, koska kävimme töissä ja asuimme, ja söimme. Dollarit ulos lähetetään öljystä, raaka-aineista tai lisensseistä, joita tarvitsimme vientiin. Tietysti isojen yritysten palloteltavana asia ei ole näin yksinkertainen mikkihiirianalogia, varsinkin, kun monet isot korporaatiot sisäisillä lainoilla pesevät rahansa Suomen toiminnasta ilman veroja ulkomaille. Mutta yleisesti ajatuksena kansainvälisen valuutan virta pitää olla kotiinpäin, jossa me sitten käytetään se ostaaksemme osuuksia ulkomaiden varallisuudesta ja tuottavasta tekemisestä. Suomen valtion, ja suomalaisten yhtenäinen nettoarvo on se mikä ratkaisee. Valtio ei osaa sijoittaa, mutta ajattele asia niin, että miten elinkustannusten ja palkan erotus Suomessa parhaiten muuntuisi sijoitukseksi firmoihin kuten Yara International, Monsanto, Nestle, Microsoft jne. -- tämä siis sen sijaan, että työläisemme lähinnä omistavat oman betonikuutionsa näinä päivinä, jos sitäkään.</p><p><em>Haluat olla se maa, jossa mediaanipalkkaisen työläisen kuukaudessa käteen jäävä rahan määrä dollareina mitattuna on vuokran ja elinkulujen jälkeen maailman suurin absoluuttisesti - silloin olet arvokas maa työntekijälle, ja silloin olet puolustamisen arvoinen, vaikka se veisikin vuoden nuoruudesta. </em></p><p>Tietysti tässä pitää ottaa huomioon säästöt edullisesta koulutuksesta ja terveydenhuollosta, joiden arvon huomioiden Suomi on jo yksi maailman parhaita maita, koska elämää ei ole pakko aloittaa opintoveloissa maksaen 10000e/vuosi terveysvakuutusta. Mutta moni muu maa kykenee tähän myös.</p><p>Eli suomalaisten jatkuva prosenttisen osuuden kasvu maailman avainpelaajista pitäisi olla päätavoite meidän viennissämme, hyvän arjen lisäksi. Kohdennettu kapitalistinen effortti olla rent-seeker itse, eikä vuokranmaksaja maailmassa. Jos Suomi omistaisi 10% Monsantosta ja Nestlestä, niin mikä olisi meidän status kansainvälisesti? Olisiko perustulo joku ongelma enää? Voisin jopa oikeuttaa perintöverot, jos valtio pystyisi kohdennetusti ostamaan avainyrityksiä maailmalta, ja holdaamaan niitä ikuisesti. Sen sijaanhan se myy niitä, mikä ei motivoi kansalaista mihinkään. Sehän vain harmittaa, millainen työmaa odottaa, kun itse pääsee politiikkaan, jos äänestäjiä edes kiinnostaa.</p><p><strong>Ne ideat</strong></p><p>Oikeastaan halusin kirjoittaa tämän, koska minulla on muutama idea ollut tehokkaasta asumisesta ja liikenteestä, ja varmasti keksin poliittisia ideoita, mutta turhautuneisuus näiden työntämiseen maailmalle tulee siitä, että niitä ei kuitenkaan kukaan kuuntele, koska en ole rikas tai kuuluisa. &quot;I&#39;m just some guy.&quot; Lisäksi kuten aiemmin mainitsin, niin insinööri ei yksin voi muuttaa maailmaa. Lopulta on oltava pääoma ja lainsäädäntö puolella. Valtion kannattaisikin miettiä sitä, että estääkö lainsäädäntö kilpailukykyämme. Olen harvinaisen varma, että kyllä, se estää. Ja minä en ole varma yleensä mistään.</p><p>Esimerkiksi voimme kuvitella loft-asunnon, jossa pääkerros on 2.3m, välivälipohja 0.2m, yläparvi 2.1m, ja välipohja seuraavaan asuntoon 0.4m. Tällöin yhden kerroksen korkeus on 5m, ja se sisältää loft-asunnon kahdella matalalla huonetilalla, toinen noin noin keittiönkaapin yläkulmaan asti, ja toinen noin standardioven ylälistaan asti. Kun tavallinen asunto 2.6m huonekorkeudella vaatii 3m kerroskorkeuden, on kaksi kerrosta 6m korkeudeltaan. Mutta tällä loft-asunnolla voidaan 30m2 pinta-alalla tehdä 60m2 asunto käyttämällä 5m kerroskorkeutta, jossa vastaavalla pinta-alalla olisi 3m kerroskorkeudella 6m korkea talo. Toisin sanoen, per rakennettu metri taloa ylöspäin saadaan 20% hyöty (1/5) neliöissä, olettaen, että yläparven makuuhuone/lastenhuone -tiloissa ei ole tarvetta korkealle huonekorkeudelle. Kuitenkaan tällaista asuntoa ei saa rakentaa Suomen nykylainsäädännössä. Kyse ei ole insinööreistä - he kyllä laskee ja tekee teille sellaiset settien setit, että tehokkaampaa asumista ja olemista ei ole. Nämäkin asunnot voisivat suoraan olla toimistorakennuksen yläkerrassa, jolloin työmatka on pelkkä hissimatka alakerroksien toimistoille. Ja kaupungin asumisoikeusasuntoina näitä kämppiä voisi antaa jonotuksessa heille, joiden työpaikka on 5 km sisään asunnosta, jolloin prioriteetti on lyhyet työmatkat ja ekologinen kustannustehokas elintapa kaikille. Kuitenkin huomioiden sen, että asuntoa ei tarvitse itse omistaa, jos vaikka työt irtoaisikin välillä toiselta paikkakunnalta. Nykymaailmassa kilpailukyvyn kannalta tämän pitäisi olla selviö, ja iso omakotitalo epäjoustavasti keskellä metsää pitäisi olla hullujen luksusta. Mutta ihmiset eivät muuta vuokralle (koska se on rahan tuhlausta), ellei vuokrasummaansa voisi esim. 30% lyhentää pääomatulojen verotuksesta, koska omassa asunnossa voi asua verovapaasti, mutta ne UPM:n osingot maksavat veroa ennen kuin niillä maksetaan vuokraa. Tässäkin on parannusvaraa valtiolla miettiä, että mitä työläiset omistaa, miten ne liikkuu, ja miten heitä tuetaan kriisissä: pakotetaanko myymään UPM:t lamassa pilkkahintaan elovenan ostamisen takia, vai annettaisiinko heille toimeentulotuen ja osinkojen erotus, vähän kuin ei mummoa ajeta ulos omistusasunnostakaan, paitsi joskus ajavat.</p><p>Entä jos meillä olisi auto, joka painaa alle 600 kg, menee yli 90 km/h, syö 3l/100km bensaa, ja on äärimmäisen yksinkertainen ja ylläpidettävä, ja korin alaosat tehty kuttaperkasta tai jostain muovista, jotta ne eivät ruostu. Rajoitettu samaan vauhtiin kuin rekatkin, se olisi ajoneuvoveroton ja autoveroton kansanautoprojekti, joka korvaisi kaikki typerät hitaat mopoautot. Kaikki voisi ajaa samaa taloudellista ikuista väsynyttä 85 km/h jonoa, ja olla niin onnellisia kun säästää luontoa ja polttoainetta. Tällainen kulkupeli olisi taloudellisesti merkittävä vrt. ylikalliisiin yli 1000+ kg painaviin premium-autoihin, joiden ylläpito vie tuhansia euroja vuodessa, ja ostaminen on lähinnä status-symboli tyhjässä merkityksettömässä elämässä joillekin. Mutta valtio näkee tässäkin vaivaa, että autoihin pakotetaan ESP, ABS, airbagit jne. turvakorit ja kaikkea, minkä vuoksi autoista tulee vaan raskaampia ja kalliimpia ylläpitää. Loremo-projekti tuli ja meni, ja meillä on kevyet K-autot harvinaisuus tai kielletty milloin mistäkin. Jostain syystä emme osaa ajatella minimalistisesti autoista.</p><p>Autoilu on muutenkin tyhmää. Miksi suomalaisilla työpaikoilla jaetaan ilmainen parkkipaikka, vaikka työ olisi keskustassa, mutta ei ilmaista bussilippua paikallisliikenteeseen, joka kaiken lisäksi onkin verollinen etu vaikka parkkipaikat ei? Kyllähän se parkkipaikka on arvoltaan enemmän kuin paikallisliikenteen vuosilippu. Vaan on yritykselle epäedullista tarjota puolelle tekijöistä parkkipaikka ja toiselle puolelle vielä liput, joten en itsekään yrityksenä näin tekisi, koska no, kaikki edeltävä. Tämä olisi helppo ratkaista tekemällä nyt alkuun edes parkkipaikkaeduista verollisia, ja subventoimalla vuosilippuja, sekä poistamalla autoista vuosimaksuja. Tai jos kaupunki rohkaistuisi ja tarjoaisi kampanjana, että jokainen autopaikasta luopunut työntekijä asemakaava-alueella saa sponssattuna julkisen liikenteen vuosilipun kaupungilta. Elämäntapamuutos nyt! Tai jotain sellaista. Mutta ei mitään kollektiivista efforttia lopettaa autoilua. Ainut mitä keksitään on ruuhkamaksut, jolloin saadaan lisää ylläpidettävää rautaa, virastoja, jätkiä norkoilemaan jonkun systeemin parissa, ja maksamaan metsäbiljoonia taas veronmaksajalle, ja tekemään yhdestä lyhyestä heitosta rautatieasemalle merkittävän kalliin, vaikka 95% autoista ruuhkassa on työmatkalaisia, joita odottaa ilmainen parkkipaikka, ja loput kaupunkiintulijat maksavat kyllä parkkipaikastaan, jota olisi ihan helppo verottaa maksuja nostamalla. Perusongelmahan on, että autonomistajat sitoutuvat ajoneuvoveron ja vakuutusmaksun muodossa autoiluun, eikä lisävuosikustannus joukkoliikennelipusta maistu. Tämä kollektiivinen tyhmyys johtaa siihen, että jokaiseen kaupunkiin on jono autoja aamusta, ja jono autoja iltapäivästä pois, vaikka olisi kaikille taloudellisempaa tulla bussilla, mutta polttoaine on halvempaa kuin bussilla tuleminen, jos parkkipaikka on ilmainen, ja paikallisliikenteen vuosilipusta ei voi vähentää edes vuosittaista ajoneuvoveroaan. Autot tuo saasteita, nastarenkaat rouhii tien pilalle, ja moottoritierampit maksavat taas jotain biljoonia rakentaa, ja ovat 90% ajasta ihan tyhjiä. Autoilun kikut alas ja mukut ylös. Kiinteät verot pois ja polttoaineeseen, ja sähköautot tulille. Ei suomalainen 200k kaupunki mitään ruuhkamaksuja tarvitse.</p><p><strong>Jaksaa jaksaa..</strong></p><p>Olisi hienoa löytää joku muu tekemään politiikkaa minun puolesta, koska minulla on muutakin tekemistä. Välillä vaikea uskoa tavallaan, että ketään kiinnostaa. Vaikka meillä on ihan hienoja puolueita jo varmaan 2, niin visionäärejä on hyvin vähän, ja kuka niitä sitten äänestäisi? Sen sijaan lyhyesti ajattelevia, kaikki periaatteet myyviä ihmisiä, jotka takertuvat pieniin asioihin ja häviävät pääoman taistelun pitkällä aikavälillä, on joka paikassa. Useimmiten jopa ihan tarkoituksella, kunhan itse hyötyvät siinä sivussa yksityishenkilöinä - eivät nämä päättäjät köyhiä ole, vaikka maa olisikin. Jos vaikka kirjoitan, että voi leikata mun puolesta YLE:stä, kehitysavusta, yritystuista jne, niin ei se tarkoita, että ne kaikki leikataan täysin. Se tarkoittaa, että kannattaa tietää mistä maksaa ja kuinka paljon, ja millä tarkoitusperillä - ja kuka maksaa. Pitääkö sen alle mediaanipalkkaisen työntekijän oikeasti maksaa kaikkia risteilylaivojen tukia ja teatteritukia veroissaan? Kyllä vai ei? Mielestäni jokaiselle pitäisi olla Kreikkaa tuijottaen jo selvää, että tarvittaessa troikka tekee päätökset puolestamme, ja koko maa riutuu jossain ikuisessa konkurssissa vuosikymmeniä. Voihan ihan hyvin olla, että kehitysapukin olisi 600+ milj. sijaan vain 50 miljoonaa, ja tuulivoimatuki olisi 100 milj. tuennan sijaan vaikka miljoonan panostus vuodessa jonkinlaisena tuotekehityksenä. Mutta on sekin jotain. Meidän pitäisi oikeastaan tarjota lainapohjaista tukea, koska niin pankitkin tekevät rahaa, eikä pankki ole tyhmä. Vuosikymmeniä myöhemmin, kun Suomi on oikeasti vauras valtio, niin niitä tukia voidaan maksaa kaikkiin suuntiin ihan eri tavalla, jopa miljardeja, helposti. Mutta on hölmöä velaksi tukea yhtä sun toista, kun oma ote taloudesta on niin heikko, että ei voi varmuuskertoimella sanoa, ettei koskaan tämä maa olisi kerjuulla.</p><p>Alustuksessa puhuin jotain kulttuuristani, ja miten minulla ei ole alunperin mitään kulttuuria pääomasta, politiikasta tai yhteiskunnasta. Peruskoulun tyhjä anti näihin asioihin on jälkikäteen ajateltuna aika uskomaton ohikatse järjestelmän suunnittelijoilta. Mutta ehkä se on liian nuori ikä, ehkä ei. Voisiko olla kansakunta niin koulutettu, että he uivat pääoman maailmassa kuin kala vedessä? Elämässä on muuten se jännä ominaisuus, että jokainen jonka tapaa, opettaa jotain uutta. Ei pitäisi koskaan juuttua paikalleen, vaan aina tavata uusia ihmisiä. Muuten tekee itselleen vain ahtaamman kuoren, ja ei voi kehittyä. Ja missään muussa asiassa en tunne sitä asiaa niin vahvasti, kuin kulttuurissa ja ajattelussa. Jokin pala puuttuu vielä, mutta ei se koskaan valmistu. Pitäisi varmaan matkustaa enemmän, mutta se olisi tuhlausta. Toisaalta kulttuuri voi olla rikkautta, jota ei ymmärrä vielä.</p><p>&nbsp;</p><p>PS. Yli 4400 sanaa on aika pitkä, eikä ihmiset jaksa tällaista tolstoita lukea. Vapaavuoroon tämän piti mennä pohdintona, mutta puheenvuoroksi sekin meni kaikesta yhteiskunnallisuudesta johtuen. Menköön historiaan taas jonkinlaisena soihtuna, jos jotakuta vaikka kiinnostaisi. Mun piti oikeastaan mennä Prismaan ostamaan ruokaa, eikä käyttää koko päivää maailman korjaamiseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koska en syntynyt varakkaaksi, joudun huolehtimaan pääoman kasvusta itsenäisesti, ja myös tuottavuudesta itsenäisesti - ja näihin johtavan kulttuurin löytämisestä itsenäisesti, koska peruskoulu ei sitä antanut, ja kasvoin ilman sellaista kulttuuria. Kun sitten tulee ajatus nauttia elämästä, niin huomaan, miten pusken syrjemmälle useimpia haluamiani asioita, koska niissä ei ole taloudellisesti mitään järkeä, ja ne uhraisivat kaiken sen, minkä varaan hauras elämä rakentuu. Mutta mielenkiintoista on, että jos niitä ei ole, niin mitä elämä sitten on? Jokainen varmasti on miettinyt edes kerran tätä asiaa suhteessa karkkeihin, olueen, matkailuun, isompiin asuntoihin, ulkona syömiseen jne. Jos pidättäytyy kaikesta, säästää kyllä, mutta mitä se säästetty elämä on arvoltaan enää? Haluanko todella elää nuoruuteni ilman belgialaista tuoppia kädessäni vain koska pääoman lait sanoo niin? Varsinkin, kun tiedän, että sen tuopin hinta terassilla on ainoastaan 70-lukulaisen hallituksemme verollinen päähänpinttymä enemmän kuin taloudellinen realiteetti?

Mutta ei tässä kirjoituksessa kyse ole pienistä kulutuspäätöksistä, vaan isoista päätöksistä, tai suuremmista elämän linjauksista. Esimerkiksi minä haluaisin tehdä elämässä seuraavia asioita:

- Ajaa driftingiä (renkaat ja huollot yms. yli 10ke/vuosi)

- Lentää tehokasta lentokonetta (maksaa jotain biljoonia)

- Parisuhde viisaan, välittävän naisen kanssa (ajallisesti iso)

- Asua jossain, missä minulla on vapaat kädet muokata tonttia mieluisaksi (mahdoton/elämäntapana kallis)

Mitä yhteistä näillä on? Ne ovat kaikkia tappiollisia hankkeita. Joko tappiollisia euromääräisesti, tai sitten ajallisesti, ja aika on rahaa. Oma kykeneväisyyteni tuotantoon asumiskulujen ja syömisen jälkeen "munkkina eläen" on aivan maksimina 16000e/vuosi. Voisin siis varmasti ostaa AE86 Corollan ja painaa hanaa Ahvenistolle ja saada iloa elämään, mutta ajaisin itseäni kohti konkurssia pitkässä juoksussa, joten en vain tee sitä. Jos mikään muuttuisi taloudellisesti ja työllisesti, en olisi varautunut. Tämä veisi minut vielä yhä kauemmas muista tavoitteista kuten lentäminen tai perhe. Voisinko tehdä kaikki nämä virtuaalisesti? Kyllä. Voisin ostaa ratin ja pleikkarin ja ajaa Gran Turismoa, mutta ei se ole sama asia. Ei polkupyöräsimulaattori ole sama kuin itse polkupyörällä trail-ajaminen, mikä onkin ihan hyvä harraste budjettielämää ajatellen. Tietysti se on yksi vaihtoehto kustannustehokkaaseen harrastamiseen, kuten vaikka Minecraft sen sijaan, että oikeasti maatilalla rakentaisi omaa taloaan ja pihaansa. Mutta tuntuu hieman surulliselta luopua unelmista vain kapitalismin takia. Ei edes ole taloudellisesti järkevää luoda perhettä, vaan se sisältää paljon pitkäaikaisia kustannusvastuita, joita ei kannata ennen ekaa miljoonansa välttämättä ottaa. 

Vuosituotannon nostaminen ja pääoman kerryttäminen muodostuu primääriksi tehtäväksi. Tämähän on globaali kapitalistinen järjestelmä. En tiedä miksi se kesti niin kauan tajuta - ehkä kun ei peruskoulu ja lukio kertonut siitä mitään hyödyllistä, ja yliopistokin oli yllättävän vaisu aiheesta. Kun pääoma on takana, se mahdollistaa kaiken. Siksi haluan ajaa politiikkaa, joka antaa mahdollisimman monelle mahdollisimman paljon koulutusta, tietoa, työmahdollisuuksia ja verollisesti järjestelmän, jossa tämä olisi mahdollista jokaiselle työtätekevälle, myös pätkätyöläisille, jotka keikkuvat kelan ja palkkakuitin välillä. Kelatukien ei pitäisi nollata ihmisten kapitaalin edistystä, vaan osingot vain vähentää tuista, pääoman pysyessä sijoitettuna, jos sijoitus on sertifioitu valtion toimesta, esim. indeksiosuudet, suuret kotimaiset yritykset jne. 

Mutta siinäkin on mielenkiintoinen ristiriita: jos jokainen toimisi täysin kapitalistisesti ja optimaalisesti, ja haluaisi elää osingoilla lentäen Messerschmittejä ja juoden valkkaria vaahtokylvyssä lattarinaisen seurassa, niin kuka sitten tekisi oikeasti työt enää maailmassa? Vastaus on usein automaatio, mutta itse mekaanista kunnossapitoa nuorena, ja myöhemmin vaativaa insinöörityötä tehneenä voin todeta, että ei minkäänlainen kone korvaa kumpaakaan näistäkään tehtävistä kymmeniin vuosiin, koska työ ei ole matemaattisesti niin määritellyssä ympäristössä, että se olisi mahdollista. Mikään kone ei myöskään tule tekemään putkiremppaa automaattisesti, koska useasta rakennuksesta tuskin on edes koneen ymmärtämässä muodossa piirustuksia. Jotta koneet voisivat automatisoida kaiken, olisi kaikki tehtaat, viemärit, liikennevalot yms. suunniteltava siten, että automaatiohuolto on mahdollista. Sellaiseen suureen työhön ei kukaan yksittäinen taho rupea, joten unohda koko juttu. 

Eli todellinen vastaus on, että jos kaikki sijoittaisivat, niin arvostus sijoituksissa nousisi merkittävästi, ja silloin tuottoprosentti laskee ennakoidusta 7% ensin 6%, sitten 5%, ja lopulta ollaan tyytyväisiä jos saadaan 1-4% tuottoa. Tämä on tulossa, sillä nollakorkojen ansiosta rahaa virtaa sijoituksiin koko ajan enemmän. On vaikea uskoa indeksisijoituksen jatkavan sitä tahtia, mitä se on historiassa jatkanut ehkä 70-luvulta tähän asti. 

Sen sijaan tulevaisuus on rent-seekingiä, eli pyrkimys omistaa asioita, joita ihmiset eivät vaan kertakaikkiaan voi välttää, ja omistaa ne siten, että lain turvin niitä on pakko käyttää vaihtoehdottomasti, ja että muut sijoittajat eivät pääse vesittämään tuottoja tuomalla omaa kapitaaliaan sisään. Valtion tehdessä huonoimpia kauppoja ikinä, on helppo löytää tällaisia: Digita ja Caruna olisi täydellisiä sijoituksia meille tyhmille työläisillekin. Toista ei voi välttää mediamaksun takia, ja toista ei voi välttää alueellisen monopolinsa vuoksi. Ainut keino olisi lopettaa televisiolähetykset pariksi vuodeksi Suomessa, ja muuttaa Carunan alueen asukkaat sähköomavaraisiksi. Kenelle nämä myytiin? No molemmat First State Investmentsille, eli Australiassa tahkoamassa 10-20% vuosituottoa pääomalleen. Ja voitte kuvitella, jos se pääoma on vivutettu 50%, niin tuotto on käytännössä tuplat tuosta omalle pääomalle, eli jopa 40% voittoa per vuosi voi tulla, että Suomi myi oman lähetysmonopolinsa ja asensi mediamaksun kansalle. Tuollaista et saa indeksistä mitenkään. Et voi vivuttaa indeksisijoitusta kaikkien talouden myrskyjen armoilla, kun indeksit putoo aina sen 60% kun vähän yskitään FEDin toimistolla. Mutta miten kävi Digitan osakkeiden 2008-2009? Ei mihinkään - osingot rullaa vaan - normaalisti. Eli ei muuta kuin lisää vipua vaan, kun kyllä kansa maksaa kun laki määrää.

Olisi ollut helppoa, jos meillä olisi todellinen oikeistohallitus, niin tehdä julkinen pörssianti Helsingin indeksiin Carunasta ja Digitasta. Markkinat olisivat määritelleet jokaisen osakkeen hinnan tästä ei-volatiilista tulonlähteestä, jossa pitkät sopimuskaudet ja monopoliasema takaa bisneksen. Valtio olisi saanut moninkertaisen hinnan myymistään osuuksista, ja voinut itsekin säilyttää osan. Peruseinari voisi ostaa sähkön siirtoverkkoaan, ja saada ne osingot itselleen, jos epäilee olevansa muuten monopolin uhri. Mutta miksi näin ei tehty? En tiedä pitäisikö epäillä korruptiota, vai kiristääkö joku Suomea, ettemme saa valtiolle lainaa, ellemme yksityistä privaattiholdareille pilkkahintaan keskeistä infraamme? Ja miksi sanon oikeistohallitus, eikö meillä ole sellainen muka? Minä uskon, että oikeistoa emme ole nähneetkään. Oikeisto kertoisi meille läpinäkyvästi jo vuotta ennen miksi Caruna myydään ja pitäisi siitä käsittämättömästi lehdistötilaisuuksia ja neuvonantoja miten tehdä se kokonaistaloudellisesti, jos on pakko, ja miksi on pakko - painostetaanko meitä? Ihmiset pitävät oikeistona mitä ihmeellisimpiä asioita kuten kokoomusta ja persuja. Minulle oikeisto on läpinäkyvyyttä ja kapitalismia, sekä sen ymmärrystä ja hyödyntämistä siellä, missä se on hyödynnettävissä, sekä tuhlauksen vähentämistä ja valtion redusoimista niihin asioihin, joita kukaan muu ei tekisi, ja myös ihmisten pitäminen töissä hyvällä kertoimella, eikä 10% työttömyydellä täyttämässä toiveikkaita lippulappuja samalla kun puolen Suomea infra rapistuu. Itse uskon, että oikeistolaisuus yhdistettynä valtion kustantamaan koulutukseen ja terveydenhuoltoon, sekä sosiaaliturvaan, on ainut köyhän rikkaaksi nostava ideologia - kunhan pääomaa ja sen virtausta oikeaan kohteeseen kunnioitetaan, ymmärretään ja kannustetaan lapsesta asti jo ekaluokalta opettaen, niin julmasti ja raadollisesti kertoen koko 1900-luvun totuus pääomista kuin voi. Valtiojohtoisuus, byrokratia, pakottaminen eläkejärjestelmään (joka ei toimi) ja tuhlaaminen turhuuksiin on minulle vasemmistolaisuutta, ja sitä ovat lähes kaikki puolueet, jotka shiftaavat kymmenen euron takuueläkkeitä, kun todellinen pihvi olisi perustulon lanseeraaminen, veroremontti ja eläkeiän poisto käsitteenä, sillä ihmiset voivat perustulon ja omien säästöjen turvin koordinoida perusturvansa vanhuuden varalle helposti. Nämä nykyiset rakenteet pitävät köyhänkin köyhänä, jos köyhänkin pitää maksaa veroissa kaikkea teattereista uimahalleihin, ansiosidonnaisiin, sopeutumiseläkkeisiin, leskeneläkkeisiin, yritystukiin ja verovähennyksiin AY-liikkeille, kotitalous- ja kilometrivähennykset jne. - palkasta ei jää mitään, ja kaikki menee kuluihin - eikä köyhä välttämättä edes käy teatterissa, katso televisiota, tai elä 65-vuotiaaksi asti - vaan haluaa ainoastaan sen edullisen vuokra-asunnon läheltä hyväpalkkaisia töitä, ja nostaa vuosittain nettoarvoaan kohti kaakkoa - pois köyhyydestä. Se onnistuu, kun on riittävästi koulutusta ja terveydenhuoltoa, perusvarmuutta elämästä, ja vientisektorilla edellytykset tuotantoon, kunhan paikallinen ansiotaso on riittävän alhainen kansainvälisesti. Eikä valmiiksi köyhä varmasti halua 1700e/kk bruttotuloistaan maksaa veroa kehitysapuun, turvapaikkoihin tai YLE:n porvallisia televisiolähetyksiä. Eivätkä nämä ole tehtäväkriittisiä asioita valtiollekaan, paitsi yksi radiokanava ilmoitusasioita varten. Loput voi hoitaa netissä, ja suurimman osan yksityisin varoin. Jokainen varakas voi ihan itse lahjoittaa rahaa jonnekin kankkulan kaivoon, mutta on tyhmää, että köyhiltä viedään rahaa, että he voisivat tukea muita köyhiä. Kuka tahansa nettoarvoltaan alle, sanotaan 400000 euroa, on teknisesti edelleen köyhä, ja volatiili, täysin omien ansioidensa ja terveytensä varassa. Sen alla olevien ei pitäisi joutua maksamaan mistään turhasta hömpötyksestä mitään veroja, vaan kaikki maksetut verot menisivät puolustukseen, järjestykseen, pääoman turvaamiseen, koulutukseen, terveyteen, hammasterveyteen (!), minimisosiaaliturvaan ja edullisen elämän edellytyksiin: infra, asuminen, ruoka ja energia. Joku voi sanoa sitä sosialismiksi eikä oikeistoksi, mutta minulle tehtäväkriittinen valtio on oikeistoa, ja unelmissa kieriminen verorahoilla ja velaksi vasemmistoa. Ja kyllä, olen ainut kun käyttää sanaa tehtäväkriittinen, mutta minulle se on hieno sana, joka tiivistää kysymyksen: tarvitaanko tätä turvallisen, vakaan ja hyvän valtion, sekä työläisen, opiskelijan ja työttömän kannalta hyvän arjen pyöritykseen, kyllä vai ei? Surkuhupaisinta, että osittain tässä perustehtävässä nimenomaan epäonnistutaan. Kategorisesti työttömiäkään ei pitäisi olla, vaan valtiolla pitäisi olla selvä näkemys ja dataa mihin kouluttautua, joten työttömien pitäisi virrata uudelleenkoulutukseen aina tarvittaessa, ja sitten kohti uusia haasteita. Silti, työmarkkinatuki on ikuinen, mutta opintotuki on 50 kk tai jotain, ja sitten velaksi. Käsittämätön arvovalinta. 

Todella toivoisin, että meillä olisi eduskunnassa ainakin yksi puolue, joka ajattelee tavallisen ihmisen kassavirtaa ja mahdollisuuksia vaurastua. Peruskoulun, lukion ja yliopistojen tulisi myös valmentaa tähän. Meillä pitäisi olla parempi sijoittamisen kulttuuri. Nordnet ja Seligson ihan hyviä, mutta meillä ei ole lafkaa kuten Vanguard amerikassa, tai 401k:ta, ja muita vastaavia tilejä. Meidän maassa on vain yksi ETF, ja vain yksi REIT. Onneksi meillä on parempi osinkoverotuksen kulttuuri kuin Saksassa tai Ranskassa. Mutta meidän pitäisi olla siinäkin enemmän kuin ruotsalaiset, jossa on mahdollisuus tiliin, jolla osingoista ei makseta veroa, mutta kokonaisvarallisuudesta menee varallisuusveroa jotain prosentin kymmenyksiä. Tällöin voit ostaa niillä UPM osingoilla lisää sitä samaa osaketta ilman välistävetoa, ja lumipallottaa kohti tavoitemäärää. Ilmarisen eläkerahastossa käytännössä näin tehdäänkin - et vain voi hallita sitä, ja maksat Ilmarisen johtajalle jotain 50ke/kk palkkaa siitä, ja et saa rahoja könttänä itsellesi, jos vaikka todettaisiin syöpä ja olisi vuosi jäljellä. Todella kiitollista muutenkaan maksaa pakolla eläkettä, jos et voi varmuudella edes tietää eläväsi niin pitkälle, mutta kerrytetty eläke ei ole kuitenkaan perittävissäkään. Kun taas jos itse pumppaisit nettoarvoasi osinkoverottomalla arvo-osuustilillä, niin voi valita eläkeiän koska vain pääset tavoitteeseesi, ja sen lisäksi kaikki on perittävissä.

Miten minä tämän toteuttaisin

No, ensiksi perustulo 400-700e/kk, ei asumistukia, erityistilanteisssa toimeentulotukea, mutta useimmille siis ei. Tasavero 40-50% ansiotuloista. Esim. tienaat 2 tonnia, saat tonnin ja 700 perustuloa, eli 1700 - ihan sama tilanne kuin ennekin. Maltilliset lukukausimaksut, tyyliin tonni vuodessa, joten opiskella saa niin paljon kuin haluaa, mutta nimellinen hinta on estämässä turhaa kouluttautumista jollekin typerille aloille. Jokaiselle kansalaiselle jo syntymästään asti arvo-osuustili, jonka sisällä osingot verottomia, ja josta maksetaan 0.15% varallisuusveroa ekan 10k jälkeen, ja pääomatuloveroa 30%, kun voittoja lunastetaan käyttelytilille. Tämän voisi siirtää halutessaan toiselle toimijalle, jos kansalaispankki ei pysty tarjoamaan koko maailman ETF:iä yms. Tämän jälkeen kuka tahansa idiootti voi kuukausisäästää jo ekoista kesätyövuosistaan ETF:iin kuten Vanguardin Total World, jossa on jotain 7000 firmaa sisällä. Näistä olisi tietysti peruskoulussa jo tiukkaa analyysiä, excelöintiä ATK-tunnilla ja niin poispäin, yhteiskuntaopin, ja pitkän matematiikan hybriditunnilla tai jotain. Joka tapauksessa, sieltä maailmanindeksistä tulee keskimäärin 4% arvonnousu ja 2% osingot, jotka uudelleensijoittaessa olisivat verottomia. Näin työväen ei tarvitse ostaa asuntoa tehdäkseen hyvää tuottoa, säilyttäen liikkuvuutensa työn perässä ja asettaen asuntorakennuttamisen riskin jollekin muulle, ja myöskään perustuloa ei oteta pois kriisissä, joten pääomia ei tarvitse myydä välttämättä heti lamassa, vaan ne voi holdia yli. Näin ollen ihminen voi eläköityä kun on joku 500e/kk perustulo ja joku 700e/kk pääomatulo, jotka alkavat kantamaan elämää. 2% tuotolla verojen jälkeen tämä on 600k sijoitusta. 35 vuoden työuralla, 6% kasvulla tämä vaatii vajaa 6000e/vuosi säästämistä. Käytännössä ihmiset pakotettuna Ilmarisen kautta säästävät jo tämän verran, mutta eivät vaan koskaan saa puolta miljoonaansa itselleen, elleivät elä 90-vuotiaiksi. Koska tässä vaihtoehtoisessa mallissa Ilmarinen olisi vapaaehtoinen käytäntö, niin työvoimaa saisi edullisemmin, kun työnantajapuolen ansiosidonnaiset eläke- ja työttömyyskassamaksut jäisivät pois, mikä olisi vaikuttava askel kohti vientitilausten saamista ylipäätään, mistä se alkuperäinen dollari tulee. Lisäksi ei haittaa kuolla vähän aikaisemmin, ainakin lapset saa sitten loput varoista, ja jokainen sukupolvi on onnistuneesti rikkaampi kuin edeltävänsä. On parempi periä 600ke tuottavaa osakepääomaa hajautettuna koko maailmalle, kuin joku '65 rakennettu omakotitalo Jämsästä, mikä on nähnyt lapsiperheen riemut, ja odottaa kattoremonttia. Sillä asuntojenhan hinnat menevät aivan täysin synkkaan sen kanssa, mikä on alueen ansiotaso. Jolloin kysymys on, mistä ansiot tulevat? Ulkomaiselta pääomalta. No omista ulkomaista pääomaa sitten, niin rahasi tulevat suoraan lähteeltä, etkä luota siihen, että omakotitalosi on rakennettu maailman työvoimapoliittiseen keskukseen 100% varmuudella.

Mikä on tämän ajatusmallin oikeutus?

Mutta myös herää kysymys, että miksi keräisi pääomaa tai yrittäisi vaikuttaa? Miksi ei vain ottaa riskillä asuntolainaa, tehdä 3 lasta huolimatta avioliittojen volatiliteetista pitkällä aikavälillä, ja miksi ei vain tuhlata kaikkea rahaa mihin ikinä? Meillä on vain yksi elämä. Ehkä luonteeni on vain sellainen, että vaikka nauttisin kovasti jostain tai se kiehtoisi minua, arkailen lähteä siihen, jos se on riskialtista, tai en ymmärrä koko kuviota vielä. Pidän neutraalista varmasta elämästä, joka hitaasti, kuin linuxin kernelipäivitykset, etenee kohti paremmuutta sen sijaan, että tekisin radikaalin muutoksen, ja uskoisin tulevaan, joka voi olla täysin umpikuja ideologisesti.

On myös kutsumus muuttaa maailma, ja ratkaista nämä haasteet mitä itse koen. Eräs sanonta menee, että se ei ole harvinaista, jos se sattuu sinulle. En siis voi olla ainut, joka miettii sitä, että voi saada perheen, tai voi ajaa rallia, tai voi säästää ja sijoittaa, mutta ei voisi tehdä kaikkea kolmea samaan aikaan kovinkaan helposti. Tai jos haluan veneen tai kesämökin tai maatilan, niin tosiaan yhden voit valita ehkä, ja sittenkin otat jo riskiä taloudellisesti. Samaan aikaan voi jopa olla kateellinen historiallisille ihmisille, kun toisessa maailmansodassa joku jenkkien hävittäjälentäjä sai lentää 2000 hv motti edessä työkseen joka päivä. Sellainen kokemus maksaa nykyään satoja tuhansia euroja. Ydäri vihollisen kylään, ja omakotitaloa rakentamaan kohti 50-lukua, sekä fissiovoimalat tulille. Onhan se nykyäänkin mahdollista tavallaan työn kautta hakea jonkinlaista hauskaa elämään, jos vaikka pääsee ilmavoimiin, mutta nuorempana ei vain ollut lukiosta ulos rullattua niin tavoitteellinen ja viisas, kuin nykyään. Ja nimenomaan pääseekö. Nykyään ihminen on sellaista ylijäämää kaikkialla, että paikkoja ei vain ole ihmisille, mikä on päivänselvää pakolaiskriisistä. Kun kaikki firmat, maat, metsät, pellot ja vesistöt on joku iso entiteetti ominut, niin niillä tehdään juuri se tuotanto mitä markkinat kaipaa, ja juuri ne työpaikat on tarjolla mitä on, ja siihen ei joku kouluttautumaton kaveri pohjois-afrikasta voi sanoa mitään, paitsi tarttua hikiseen AK-kivääriinsä. Perusteemana pakolaiskriisissäkin on käytännön työttömyys ja näköalattomuus - juuri jotenkin ne samat asiat, jotka vaivaavat myös ihan eurooppalaista politiikkaa. Ja jos 70-luvulla vielä ihmiset pystyivät kierimään kansakoulusta alamäkeen juovuksissa tehtaan porteille ja pääsemään töihin kunhan pysyi pystyssä, niin se kertoo jotain niistä ajoista. Eivät ne ihmiset superihmisiä olleet, heitä oli vain vähemmän, ja talousjärjestelmä inasen verran erilainen - vähemmän kansainvälistä hirttosilmukkaa, eli rent-seekingiä, tai sitovia sopimusosapuolia, paitsi YYA. Silmukka kiristyy koko ajan, siihen pitäisi reagoida kansakuntana siirtämällä se silmukka jonkun toisen kaulalle kiristymään. Osta se silmukka pois.

No mitä sitten pitäisi tehdä?

Suomen talous, ja sitä kautta tavallisen ihmisen talous, perustuu puhtaasti vientiin. Parturit, tarjoilijat, lääkärit, poliisit ja palomestarit eivät tätä maata yksin kanna, eikä sellainen työllisyys riitä ainoana työnä velaksi pumppaamallakaan. Ovathan ne kuitenkin tärkeä tukitoiminto toimivalle yhteiskunnalle, sillä ilman toimivaa sisäistä järjestystä ei vientiä voi olla. Ja mikä sen paremmin pitää järjestystä, kuin yhtenäinen vahva kulttuuri ja koulutus, sekä hyvät palvelut. Koulutuksesta ei kannata leikata, ellet halua naapurisi olevan idiootti. Ihminen toimii sitä optimaalisemmin niin opiskelijana ja työntekijänä kuin mitä hänen elämänsä on huoletonta ja turvallista. Näkymätöntä pääomaa, jolle ei mielestäni anneta tarpeeksi arvoa, mutta menemällä jonnekin ulkomaille, missä bussikuskit istuvat panssarilasin takana, rikkaat rakentavat omakotitalon ympärilleen kalliita muureja ja portteja, niin jokainen intuitiivisesti tajuaa, että ei tämä kovin tehokasta arkea voi olla kenellekään.

Maailmaa hallitsee IMF, BIS, isot pankit, isot valtiot, ja iso pääoma. Yksittäinen insinööri voi visioida vaikka mitä tulevaisuuskuvia ja innovaatioita, mutta totuus on, että insinööri tekee ja tuottaa juuri sitä, mitä asiakas tilaa. Jokainen voi nähdä arkkitehtuurista ja tuotannosta tämän: teemme luksusristeilijöitä ulkomaille, mutta rumaa halpaa kaupunkikuvaa itsellemme. Ennen kuin kontrolloit pääomaa, ja myös politiikkaa, et voi insinöörinä määrätä millainen maailmasta tulee. Ei, vaikka miten derivoisit tuotettasi ja mainostaisit sitä. Jokainen varmasti myös tuntee työssään pääoman merkityksen, kun jos työskentelee hotellissa, jossa hänellä ei ole varaa nukkua, tai valmistaa autoja, joihin hänellä ei koskaan ole järkevästi varaa elämässään, niin mitä järkeä siinä on? Siinä on järkeä, kunhan liikut eteenpäin nettoarvossa. Niin kauan kun se on vientiä, ja niin kauan kun vienti on koordinoitu effortti riistää pääoman suhteellinen osuus takaisin Suomelle niiltä, jotka ne luksuristeilijät ja urheiluautot tilasi. Mutta siihen ruljanssiin ei pidä kenenkään ryhtyä, että tekee näitäkin töitä vain "tehdäkseen töitä" ja ollakseen "työllistetty" kuin mikäkin maalaispuolueen käpy-initiative. Työ joka pitää vain elossa, mutta ei tuota vähintään 30-40% ylijäämää, on lähes turhaa työtä. Kehitysmaat, joissa ulkomainen pääoma rullaa t-paitoja nollapalkalla ulos, on esimerkki tästä. Korruptoitunut ja sekava tyhmä hallitus ei pysty resursoimaan mitään nettohyötyä ja tulosta tästä toiminnasta kotimaalleen, ja ikuinen t-paita työmaa lähinnä odottaa tekijäänsä. Totta kai ihmiset haluavat sieltä pois. Ja varmasti kaikki on samaa mieltä, että Suomesta ei haluta sellaista maata, josta me haluamme pois.

Helpoiten tämä nettohyödyn vetäminen onnistuu omalla valuutalla. Tärkeintä on, että vientituote maksaa sinulle dollareina tai jonain vahvana valuuttana, mutta sisäinen taloutesi pyörii esim. markkoina, jolloin saat jo yhden merkittävän työkalun sisäisen kustannusrakenteen säätämiseen. Mutta se ei voi olla ainut työkalu:

Ja tässä nämä Digitat, Carunat, Destiat, katsastuslaitokset, asumiskulut yms. astuvat kuvioon: sisäinen talousrakenteesi pitää olla mahdollisimman kustannustehokas, jotta asuessasi ja tehdessäsi työtä, et maksa toiminnastasi voittoa ulkomaille.

Toisin sanoen, kun suomalainen menee töihin, asuu, vetää vessan, katsoo televisiota, käyttää internettiä, käy koulua, käy sairaalassa, kuolee, hankkii ajokortin, uusii passin jne. jne. Kaikki sisäinen toiminta pitää virittää niin tehokkaaksi kuin mahdollista. Usein minulta kysytään, miksi välitän siitä, että passi on 5-vuotinen, eikä 20-vuotinen kuten minä sen asettaisin. Koska se maksaa sisäisiä kuluja uusiessa joka kerta. Meillä on virastoja, työmiehiä sen eteen, eikä niillä ole mitään pieniä palkkoja, mutta koko toiminta on oikeasti pelkkää kuluerää. Näitähän on myös TE-toimisto, Trafi, Valvira, Tehy, verohallinto... Siksi lakikirjan pitäisi lyhyempi ja sääntöjen selkeämmät, ja virastojen automatisoidumpia, enemmän serverisalin tyyppisiä. Mutta täytyyhän sen merimerkin joku laittaa toki paikalleen.

Tällä hetkellä meillä voi olla niin, että ihminen ajaa partaansa, ja sähköstä meneekin rahat ulkomaille. Meillä voi ihminen asua SATO:lla vuokralla, ja vuokra menee ulkomaille, pahimmillaan valtion velkana ottamina asumistukina. Ja jo tylsyyteen asti mainittu mediamaksu on kuin alleviivaus siitä, kuinka lyhytnäköistä hallintomme voi olla. Eli tarvitaan puolue, joka osaa laskea koko työläisen kassavirran ennen ja jälkeen kuin se tulee työläiselle. Tarvitsemme valtion vuokra-asuntoja lähelle työpaikkoja, jotta ihmisten ei tarvitse matkustaa töihin, ja jotta vuokraan menisi vähemmän rahaa. Tarvitsemme niin edulliset elinkustannukset, että työmme halpenee. Sitten saamme enemmän vientidiilejä puhtaasti hinnalla, sekä sillä, että olemme siitä huolimatta laadukas ja korkeakoulutettu, korkean pääomaturvan maa.

Ei siis voida elää niin, että saamme x määrän dollaria viennistä, mutta toisaalla otamme velkaa, ja lähetämme x määrän dollareita ulos, koska kävimme töissä ja asuimme, ja söimme. Dollarit ulos lähetetään öljystä, raaka-aineista tai lisensseistä, joita tarvitsimme vientiin. Tietysti isojen yritysten palloteltavana asia ei ole näin yksinkertainen mikkihiirianalogia, varsinkin, kun monet isot korporaatiot sisäisillä lainoilla pesevät rahansa Suomen toiminnasta ilman veroja ulkomaille. Mutta yleisesti ajatuksena kansainvälisen valuutan virta pitää olla kotiinpäin, jossa me sitten käytetään se ostaaksemme osuuksia ulkomaiden varallisuudesta ja tuottavasta tekemisestä. Suomen valtion, ja suomalaisten yhtenäinen nettoarvo on se mikä ratkaisee. Valtio ei osaa sijoittaa, mutta ajattele asia niin, että miten elinkustannusten ja palkan erotus Suomessa parhaiten muuntuisi sijoitukseksi firmoihin kuten Yara International, Monsanto, Nestle, Microsoft jne. -- tämä siis sen sijaan, että työläisemme lähinnä omistavat oman betonikuutionsa näinä päivinä, jos sitäkään.

Haluat olla se maa, jossa mediaanipalkkaisen työläisen kuukaudessa käteen jäävä rahan määrä dollareina mitattuna on vuokran ja elinkulujen jälkeen maailman suurin absoluuttisesti - silloin olet arvokas maa työntekijälle, ja silloin olet puolustamisen arvoinen, vaikka se veisikin vuoden nuoruudesta.

Tietysti tässä pitää ottaa huomioon säästöt edullisesta koulutuksesta ja terveydenhuollosta, joiden arvon huomioiden Suomi on jo yksi maailman parhaita maita, koska elämää ei ole pakko aloittaa opintoveloissa maksaen 10000e/vuosi terveysvakuutusta. Mutta moni muu maa kykenee tähän myös.

Eli suomalaisten jatkuva prosenttisen osuuden kasvu maailman avainpelaajista pitäisi olla päätavoite meidän viennissämme, hyvän arjen lisäksi. Kohdennettu kapitalistinen effortti olla rent-seeker itse, eikä vuokranmaksaja maailmassa. Jos Suomi omistaisi 10% Monsantosta ja Nestlestä, niin mikä olisi meidän status kansainvälisesti? Olisiko perustulo joku ongelma enää? Voisin jopa oikeuttaa perintöverot, jos valtio pystyisi kohdennetusti ostamaan avainyrityksiä maailmalta, ja holdaamaan niitä ikuisesti. Sen sijaanhan se myy niitä, mikä ei motivoi kansalaista mihinkään. Sehän vain harmittaa, millainen työmaa odottaa, kun itse pääsee politiikkaan, jos äänestäjiä edes kiinnostaa.

Ne ideat

Oikeastaan halusin kirjoittaa tämän, koska minulla on muutama idea ollut tehokkaasta asumisesta ja liikenteestä, ja varmasti keksin poliittisia ideoita, mutta turhautuneisuus näiden työntämiseen maailmalle tulee siitä, että niitä ei kuitenkaan kukaan kuuntele, koska en ole rikas tai kuuluisa. "I'm just some guy." Lisäksi kuten aiemmin mainitsin, niin insinööri ei yksin voi muuttaa maailmaa. Lopulta on oltava pääoma ja lainsäädäntö puolella. Valtion kannattaisikin miettiä sitä, että estääkö lainsäädäntö kilpailukykyämme. Olen harvinaisen varma, että kyllä, se estää. Ja minä en ole varma yleensä mistään.

Esimerkiksi voimme kuvitella loft-asunnon, jossa pääkerros on 2.3m, välivälipohja 0.2m, yläparvi 2.1m, ja välipohja seuraavaan asuntoon 0.4m. Tällöin yhden kerroksen korkeus on 5m, ja se sisältää loft-asunnon kahdella matalalla huonetilalla, toinen noin noin keittiönkaapin yläkulmaan asti, ja toinen noin standardioven ylälistaan asti. Kun tavallinen asunto 2.6m huonekorkeudella vaatii 3m kerroskorkeuden, on kaksi kerrosta 6m korkeudeltaan. Mutta tällä loft-asunnolla voidaan 30m2 pinta-alalla tehdä 60m2 asunto käyttämällä 5m kerroskorkeutta, jossa vastaavalla pinta-alalla olisi 3m kerroskorkeudella 6m korkea talo. Toisin sanoen, per rakennettu metri taloa ylöspäin saadaan 20% hyöty (1/5) neliöissä, olettaen, että yläparven makuuhuone/lastenhuone -tiloissa ei ole tarvetta korkealle huonekorkeudelle. Kuitenkaan tällaista asuntoa ei saa rakentaa Suomen nykylainsäädännössä. Kyse ei ole insinööreistä - he kyllä laskee ja tekee teille sellaiset settien setit, että tehokkaampaa asumista ja olemista ei ole. Nämäkin asunnot voisivat suoraan olla toimistorakennuksen yläkerrassa, jolloin työmatka on pelkkä hissimatka alakerroksien toimistoille. Ja kaupungin asumisoikeusasuntoina näitä kämppiä voisi antaa jonotuksessa heille, joiden työpaikka on 5 km sisään asunnosta, jolloin prioriteetti on lyhyet työmatkat ja ekologinen kustannustehokas elintapa kaikille. Kuitenkin huomioiden sen, että asuntoa ei tarvitse itse omistaa, jos vaikka työt irtoaisikin välillä toiselta paikkakunnalta. Nykymaailmassa kilpailukyvyn kannalta tämän pitäisi olla selviö, ja iso omakotitalo epäjoustavasti keskellä metsää pitäisi olla hullujen luksusta. Mutta ihmiset eivät muuta vuokralle (koska se on rahan tuhlausta), ellei vuokrasummaansa voisi esim. 30% lyhentää pääomatulojen verotuksesta, koska omassa asunnossa voi asua verovapaasti, mutta ne UPM:n osingot maksavat veroa ennen kuin niillä maksetaan vuokraa. Tässäkin on parannusvaraa valtiolla miettiä, että mitä työläiset omistaa, miten ne liikkuu, ja miten heitä tuetaan kriisissä: pakotetaanko myymään UPM:t lamassa pilkkahintaan elovenan ostamisen takia, vai annettaisiinko heille toimeentulotuen ja osinkojen erotus, vähän kuin ei mummoa ajeta ulos omistusasunnostakaan, paitsi joskus ajavat.

Entä jos meillä olisi auto, joka painaa alle 600 kg, menee yli 90 km/h, syö 3l/100km bensaa, ja on äärimmäisen yksinkertainen ja ylläpidettävä, ja korin alaosat tehty kuttaperkasta tai jostain muovista, jotta ne eivät ruostu. Rajoitettu samaan vauhtiin kuin rekatkin, se olisi ajoneuvoveroton ja autoveroton kansanautoprojekti, joka korvaisi kaikki typerät hitaat mopoautot. Kaikki voisi ajaa samaa taloudellista ikuista väsynyttä 85 km/h jonoa, ja olla niin onnellisia kun säästää luontoa ja polttoainetta. Tällainen kulkupeli olisi taloudellisesti merkittävä vrt. ylikalliisiin yli 1000+ kg painaviin premium-autoihin, joiden ylläpito vie tuhansia euroja vuodessa, ja ostaminen on lähinnä status-symboli tyhjässä merkityksettömässä elämässä joillekin. Mutta valtio näkee tässäkin vaivaa, että autoihin pakotetaan ESP, ABS, airbagit jne. turvakorit ja kaikkea, minkä vuoksi autoista tulee vaan raskaampia ja kalliimpia ylläpitää. Loremo-projekti tuli ja meni, ja meillä on kevyet K-autot harvinaisuus tai kielletty milloin mistäkin. Jostain syystä emme osaa ajatella minimalistisesti autoista.

Autoilu on muutenkin tyhmää. Miksi suomalaisilla työpaikoilla jaetaan ilmainen parkkipaikka, vaikka työ olisi keskustassa, mutta ei ilmaista bussilippua paikallisliikenteeseen, joka kaiken lisäksi onkin verollinen etu vaikka parkkipaikat ei? Kyllähän se parkkipaikka on arvoltaan enemmän kuin paikallisliikenteen vuosilippu. Vaan on yritykselle epäedullista tarjota puolelle tekijöistä parkkipaikka ja toiselle puolelle vielä liput, joten en itsekään yrityksenä näin tekisi, koska no, kaikki edeltävä. Tämä olisi helppo ratkaista tekemällä nyt alkuun edes parkkipaikkaeduista verollisia, ja subventoimalla vuosilippuja, sekä poistamalla autoista vuosimaksuja. Tai jos kaupunki rohkaistuisi ja tarjoaisi kampanjana, että jokainen autopaikasta luopunut työntekijä asemakaava-alueella saa sponssattuna julkisen liikenteen vuosilipun kaupungilta. Elämäntapamuutos nyt! Tai jotain sellaista. Mutta ei mitään kollektiivista efforttia lopettaa autoilua. Ainut mitä keksitään on ruuhkamaksut, jolloin saadaan lisää ylläpidettävää rautaa, virastoja, jätkiä norkoilemaan jonkun systeemin parissa, ja maksamaan metsäbiljoonia taas veronmaksajalle, ja tekemään yhdestä lyhyestä heitosta rautatieasemalle merkittävän kalliin, vaikka 95% autoista ruuhkassa on työmatkalaisia, joita odottaa ilmainen parkkipaikka, ja loput kaupunkiintulijat maksavat kyllä parkkipaikastaan, jota olisi ihan helppo verottaa maksuja nostamalla. Perusongelmahan on, että autonomistajat sitoutuvat ajoneuvoveron ja vakuutusmaksun muodossa autoiluun, eikä lisävuosikustannus joukkoliikennelipusta maistu. Tämä kollektiivinen tyhmyys johtaa siihen, että jokaiseen kaupunkiin on jono autoja aamusta, ja jono autoja iltapäivästä pois, vaikka olisi kaikille taloudellisempaa tulla bussilla, mutta polttoaine on halvempaa kuin bussilla tuleminen, jos parkkipaikka on ilmainen, ja paikallisliikenteen vuosilipusta ei voi vähentää edes vuosittaista ajoneuvoveroaan. Autot tuo saasteita, nastarenkaat rouhii tien pilalle, ja moottoritierampit maksavat taas jotain biljoonia rakentaa, ja ovat 90% ajasta ihan tyhjiä. Autoilun kikut alas ja mukut ylös. Kiinteät verot pois ja polttoaineeseen, ja sähköautot tulille. Ei suomalainen 200k kaupunki mitään ruuhkamaksuja tarvitse.

Jaksaa jaksaa..

Olisi hienoa löytää joku muu tekemään politiikkaa minun puolesta, koska minulla on muutakin tekemistä. Välillä vaikea uskoa tavallaan, että ketään kiinnostaa. Vaikka meillä on ihan hienoja puolueita jo varmaan 2, niin visionäärejä on hyvin vähän, ja kuka niitä sitten äänestäisi? Sen sijaan lyhyesti ajattelevia, kaikki periaatteet myyviä ihmisiä, jotka takertuvat pieniin asioihin ja häviävät pääoman taistelun pitkällä aikavälillä, on joka paikassa. Useimmiten jopa ihan tarkoituksella, kunhan itse hyötyvät siinä sivussa yksityishenkilöinä - eivät nämä päättäjät köyhiä ole, vaikka maa olisikin. Jos vaikka kirjoitan, että voi leikata mun puolesta YLE:stä, kehitysavusta, yritystuista jne, niin ei se tarkoita, että ne kaikki leikataan täysin. Se tarkoittaa, että kannattaa tietää mistä maksaa ja kuinka paljon, ja millä tarkoitusperillä - ja kuka maksaa. Pitääkö sen alle mediaanipalkkaisen työntekijän oikeasti maksaa kaikkia risteilylaivojen tukia ja teatteritukia veroissaan? Kyllä vai ei? Mielestäni jokaiselle pitäisi olla Kreikkaa tuijottaen jo selvää, että tarvittaessa troikka tekee päätökset puolestamme, ja koko maa riutuu jossain ikuisessa konkurssissa vuosikymmeniä. Voihan ihan hyvin olla, että kehitysapukin olisi 600+ milj. sijaan vain 50 miljoonaa, ja tuulivoimatuki olisi 100 milj. tuennan sijaan vaikka miljoonan panostus vuodessa jonkinlaisena tuotekehityksenä. Mutta on sekin jotain. Meidän pitäisi oikeastaan tarjota lainapohjaista tukea, koska niin pankitkin tekevät rahaa, eikä pankki ole tyhmä. Vuosikymmeniä myöhemmin, kun Suomi on oikeasti vauras valtio, niin niitä tukia voidaan maksaa kaikkiin suuntiin ihan eri tavalla, jopa miljardeja, helposti. Mutta on hölmöä velaksi tukea yhtä sun toista, kun oma ote taloudesta on niin heikko, että ei voi varmuuskertoimella sanoa, ettei koskaan tämä maa olisi kerjuulla.

Alustuksessa puhuin jotain kulttuuristani, ja miten minulla ei ole alunperin mitään kulttuuria pääomasta, politiikasta tai yhteiskunnasta. Peruskoulun tyhjä anti näihin asioihin on jälkikäteen ajateltuna aika uskomaton ohikatse järjestelmän suunnittelijoilta. Mutta ehkä se on liian nuori ikä, ehkä ei. Voisiko olla kansakunta niin koulutettu, että he uivat pääoman maailmassa kuin kala vedessä? Elämässä on muuten se jännä ominaisuus, että jokainen jonka tapaa, opettaa jotain uutta. Ei pitäisi koskaan juuttua paikalleen, vaan aina tavata uusia ihmisiä. Muuten tekee itselleen vain ahtaamman kuoren, ja ei voi kehittyä. Ja missään muussa asiassa en tunne sitä asiaa niin vahvasti, kuin kulttuurissa ja ajattelussa. Jokin pala puuttuu vielä, mutta ei se koskaan valmistu. Pitäisi varmaan matkustaa enemmän, mutta se olisi tuhlausta. Toisaalta kulttuuri voi olla rikkautta, jota ei ymmärrä vielä.

 

PS. Yli 4400 sanaa on aika pitkä, eikä ihmiset jaksa tällaista tolstoita lukea. Vapaavuoroon tämän piti mennä pohdintona, mutta puheenvuoroksi sekin meni kaikesta yhteiskunnallisuudesta johtuen. Menköön historiaan taas jonkinlaisena soihtuna, jos jotakuta vaikka kiinnostaisi. Mun piti oikeastaan mennä Prismaan ostamaan ruokaa, eikä käyttää koko päivää maailman korjaamiseen.

]]>
9 http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242275-tldr-mihin-keskittya-mika-on-tarkeaa-ja-raha#comments #talous Elämänarvot Vienti Sat, 02 Sep 2017 14:44:20 +0000 Juho Salo http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242275-tldr-mihin-keskittya-mika-on-tarkeaa-ja-raha
Puhdas vesi - kansallisaarre http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240539-puhdas-vesi-kansallisaarre <p>Puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys. Se on kansallisaarre, jonka arvoa emme valitettavasti täysin ymmärrä. Maamme rajojen ulkopuolella puhtaan veden arvostus&nbsp;sen sijaan&nbsp;on&nbsp;huomattavasti selkeämpi. Pullotetulla vedellä on suuret markkinat Euroopassa, Aasiassa, Intiassa ja Saudi-Arabiassa.&nbsp;Näissä paikoissa laadukkaasta ja puhtaasta vedestä ollaan valmiita maksamaan meistä, puhtaaseen hanaveteen tottuneista suomalaisista, pökerryttäviltä tuntuvia summia.&nbsp;Pakattua vettä myydään maailmalla noin 200 miljardin dollarin arvosta vuodessa ja ennusteiden mukaan summa olisi vuonna 2020 jopa 280 miljardia dollaria.&nbsp;&nbsp;</p><p>Suomalainen&nbsp;vesiosaaminen&nbsp;voisi ottaa tästä kakusta oman palansa. Suomalaisen&nbsp;puhtaan&nbsp;veden brändäys sekä vienninedistäminen kuitenkin&nbsp;takkuavat,&nbsp;ja veden tuottajia rangaistaan kotimaassa epäreilulla verotuksella. Suomi on ainoa EU-jäsenmaa, jossa kerätään valmisteveroa pullotetusta vedestä. Tämä vääristää kilpailua ja kohdistuu epäloogisesti veteen, jossa ei ole sokeria.&nbsp;Virvoitusjuomavero (valmistevero) haittaa vahvojen kotimarkkinoiden kehittymistä. Tällä on merkitystä myös sen suhteen, kuinka firmat voivat panostaa puolestaan ulkomaanvientiin.</p><p>On absurdia, että veroton vesijohto- tai lähdevesi muuttuu verolliseksi, kun se laitetaan pulloon. Virvoitusjuomaveron (0,11 euroa per litra) ja arvolisäveron jälkeen tuotteesta peritään vielä juomapakkausvero (0,51 euroa per litra), jolloin suurin osa tuotteen hinnasta muodostuu veroista. Olen jo aiemmin eduskuntatyössäni&nbsp;nostanut esille tämän Euroopassa ainutlaatuisen veron järjettömyyden. Kysyin vuonna 2015 kirjallisella kysymyksellä valtiovarainministeriöltä, miksi luonnonvettä verotetaan Suomessa,&nbsp;ja miten Suomen vesielinkeinoa aiotaan edistää. Ministeriön vastauksessa todettiin tuolloin, että sokeria sisältävien virvoitusjuomien veroa korotettiin vuoden 2014 alusta 0,22 euroa per litra, mutta sokerittomien juomien vero säilytettiin entisellään 0,11 euroa per litra. Tätä korotuksesta pidättäytymistä&nbsp;pidettiin riittävänä kädenojennuksena suomalaiselle pullotetun veden tuotannolle. Siihen ei otettu kantaa, miksi tätä veroa ei kanneta missään muualla.</p><p>Suomessa myydään vuosittain noin sata miljoonaa litraa pullotettua vettä. Pääosa tästä on kivennäisvesiä, koska laadukasta vettä saa hanasta. Tullin tilastojen mukaan Suomeen kuitenkin tuotiin vuonna 2016 yli 20 miljoona litraa pullotettua vettä ja vastaavasti vietiin vaivaiset 1,5 miljoonaa litraa. Suurin osa Suomeen tuodusta vedestä on Saksasta tuotua vichyä. Mielestäni on lähes rikollista, että vesi, joka meillä on Unescon tekemän Wold Water Development Report-tutkimuksen mukaan maailman parhainta, häviää kaupallisesti tuontivedelle.&nbsp;</p><p>Ilman ylimääräistä virvoitusjuomaverotaakkaa ja oikein markkinoituna suomalaisella vedellä olisi valtavaa&nbsp;vientipotentiaalia. Kasvava vientiteollisuus&nbsp;voisi luoda Suomeen&nbsp;myös kipeästi&nbsp;tarvittavia uusia työpaikkoja. Lähi-idässä vettä pidetään jo yhtä arvokkaana luonnonvarana kuin öljy.&nbsp;Toisin kuin öljy, vesi ei&nbsp;meiltä ainakaan&nbsp;lopu. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan uutta pohjavettä muodostuu Suomessa 5,4 miljoona kuutiota vuorokaudessa,&nbsp;joten meillä on käsillämme kultakimpale, jonka potentiaalia emme ole vielä täysin ymmärtäneet.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys. Se on kansallisaarre, jonka arvoa emme valitettavasti täysin ymmärrä. Maamme rajojen ulkopuolella puhtaan veden arvostus sen sijaan on huomattavasti selkeämpi. Pullotetulla vedellä on suuret markkinat Euroopassa, Aasiassa, Intiassa ja Saudi-Arabiassa. Näissä paikoissa laadukkaasta ja puhtaasta vedestä ollaan valmiita maksamaan meistä, puhtaaseen hanaveteen tottuneista suomalaisista, pökerryttäviltä tuntuvia summia. Pakattua vettä myydään maailmalla noin 200 miljardin dollarin arvosta vuodessa ja ennusteiden mukaan summa olisi vuonna 2020 jopa 280 miljardia dollaria.  

Suomalainen vesiosaaminen voisi ottaa tästä kakusta oman palansa. Suomalaisen puhtaan veden brändäys sekä vienninedistäminen kuitenkin takkuavat, ja veden tuottajia rangaistaan kotimaassa epäreilulla verotuksella. Suomi on ainoa EU-jäsenmaa, jossa kerätään valmisteveroa pullotetusta vedestä. Tämä vääristää kilpailua ja kohdistuu epäloogisesti veteen, jossa ei ole sokeria. Virvoitusjuomavero (valmistevero) haittaa vahvojen kotimarkkinoiden kehittymistä. Tällä on merkitystä myös sen suhteen, kuinka firmat voivat panostaa puolestaan ulkomaanvientiin.

On absurdia, että veroton vesijohto- tai lähdevesi muuttuu verolliseksi, kun se laitetaan pulloon. Virvoitusjuomaveron (0,11 euroa per litra) ja arvolisäveron jälkeen tuotteesta peritään vielä juomapakkausvero (0,51 euroa per litra), jolloin suurin osa tuotteen hinnasta muodostuu veroista. Olen jo aiemmin eduskuntatyössäni nostanut esille tämän Euroopassa ainutlaatuisen veron järjettömyyden. Kysyin vuonna 2015 kirjallisella kysymyksellä valtiovarainministeriöltä, miksi luonnonvettä verotetaan Suomessa, ja miten Suomen vesielinkeinoa aiotaan edistää. Ministeriön vastauksessa todettiin tuolloin, että sokeria sisältävien virvoitusjuomien veroa korotettiin vuoden 2014 alusta 0,22 euroa per litra, mutta sokerittomien juomien vero säilytettiin entisellään 0,11 euroa per litra. Tätä korotuksesta pidättäytymistä pidettiin riittävänä kädenojennuksena suomalaiselle pullotetun veden tuotannolle. Siihen ei otettu kantaa, miksi tätä veroa ei kanneta missään muualla.

Suomessa myydään vuosittain noin sata miljoonaa litraa pullotettua vettä. Pääosa tästä on kivennäisvesiä, koska laadukasta vettä saa hanasta. Tullin tilastojen mukaan Suomeen kuitenkin tuotiin vuonna 2016 yli 20 miljoona litraa pullotettua vettä ja vastaavasti vietiin vaivaiset 1,5 miljoonaa litraa. Suurin osa Suomeen tuodusta vedestä on Saksasta tuotua vichyä. Mielestäni on lähes rikollista, että vesi, joka meillä on Unescon tekemän Wold Water Development Report-tutkimuksen mukaan maailman parhainta, häviää kaupallisesti tuontivedelle. 

Ilman ylimääräistä virvoitusjuomaverotaakkaa ja oikein markkinoituna suomalaisella vedellä olisi valtavaa vientipotentiaalia. Kasvava vientiteollisuus voisi luoda Suomeen myös kipeästi tarvittavia uusia työpaikkoja. Lähi-idässä vettä pidetään jo yhtä arvokkaana luonnonvarana kuin öljy. Toisin kuin öljy, vesi ei meiltä ainakaan lopu. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan uutta pohjavettä muodostuu Suomessa 5,4 miljoona kuutiota vuorokaudessa, joten meillä on käsillämme kultakimpale, jonka potentiaalia emme ole vielä täysin ymmärtäneet. 

]]>
26 http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240539-puhdas-vesi-kansallisaarre#comments Bändäys Suomi Vesi Vienti Thu, 27 Jul 2017 05:16:01 +0000 Jaana Pelkonen http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240539-puhdas-vesi-kansallisaarre
Kenelle metsiemme marjat kuuluvat? http://margaretablafield.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239876-kenelle-metsiemme-marjat-kuuluvat <p>Taas on alkanut jokavuotinen keskustelu metsämarjojen poiminnasta ja joidenkin firmojen jokamiehenoikeuksien sekä Thaimaasta tuotettujen marjanpoimijoiden hyväksikäytöstä - tai sanoisin pikemminkin väärinkäytöstä.</p><p>Li Andersson julkaisi facebookissa marjanpoimijoiden oikeuksia puolustava kantansa.</p><p><a href="https://www.facebook.com/lindrssn/?fref=nf&amp;pnref=story" title="https://www.facebook.com/lindrssn/?fref=nf&amp;pnref=story">https://www.facebook.com/lindrssn/?fref=nf&amp;pnref=story</a></p><p>Laitoin pari kommenttia pitkään keskusteluketjuun:</p><p>&nbsp;Kaupallisesti organisoitu metsien käyttö ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Tietenkään.</p><p>Jotkut juristit ovat tulkinneet pykälät niin, että metsiin voi viedä laumoittain kerääjiä ilman maanomistajan lupa. Monessa paikaassa varpujen repiminen on tuhonnut seuraavien vuosien sadot.&nbsp;</p><p>Marjoja tarvitsevat ravinnokseen ne joille Luonto on niitä tarkoittanut!<br />----<br />Tässä asiassa ei missään tapauksessa pidä matkia Ruotsin käytäntöä; se avaisi entistä suuremmat mahdollisuudet marsittaa poimijoiden armeijat toisten yrittäjien maille. Tai pitääkö Ruotsissa kysyä maanomistajan lupaa kaupalliseen marjanpoimintaan?</p><p>Ennen kaikkea luonnon suojelu on otettava huomioon. Marjoja on jätettävä myös niille, joille ne ovat elinehto.</p><p>Monelle suomalaisellekin marjojen ja sienten kerääminen on merkittävä lisäansio.</p><p>Suurin osa marjafirmojen tuotannosta viedään ulkomaille.</p><p>Oikeus metsiemme ravintorikkauksiin kuuluu&nbsp; lain mukaan jokamiehelle, muiden kanssa-eläjimme ohella.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Taas on alkanut jokavuotinen keskustelu metsämarjojen poiminnasta ja joidenkin firmojen jokamiehenoikeuksien sekä Thaimaasta tuotettujen marjanpoimijoiden hyväksikäytöstä - tai sanoisin pikemminkin väärinkäytöstä.

Li Andersson julkaisi facebookissa marjanpoimijoiden oikeuksia puolustava kantansa.

https://www.facebook.com/lindrssn/?fref=nf&pnref=story

Laitoin pari kommenttia pitkään keskusteluketjuun:

 Kaupallisesti organisoitu metsien käyttö ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Tietenkään.

Jotkut juristit ovat tulkinneet pykälät niin, että metsiin voi viedä laumoittain kerääjiä ilman maanomistajan lupa. Monessa paikaassa varpujen repiminen on tuhonnut seuraavien vuosien sadot. 

Marjoja tarvitsevat ravinnokseen ne joille Luonto on niitä tarkoittanut!
----
Tässä asiassa ei missään tapauksessa pidä matkia Ruotsin käytäntöä; se avaisi entistä suuremmat mahdollisuudet marsittaa poimijoiden armeijat toisten yrittäjien maille. Tai pitääkö Ruotsissa kysyä maanomistajan lupaa kaupalliseen marjanpoimintaan?

Ennen kaikkea luonnon suojelu on otettava huomioon. Marjoja on jätettävä myös niille, joille ne ovat elinehto.

Monelle suomalaisellekin marjojen ja sienten kerääminen on merkittävä lisäansio.

Suurin osa marjafirmojen tuotannosta viedään ulkomaille.

Oikeus metsiemme ravintorikkauksiin kuuluu  lain mukaan jokamiehelle, muiden kanssa-eläjimme ohella.

 

]]>
33 http://margaretablafield.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239876-kenelle-metsiemme-marjat-kuuluvat#comments Kaupallinen marjanpoimintaa Luonnon oikeus Luonnonsuojelu Orjatyötä Vienti Sun, 09 Jul 2017 07:19:11 +0000 Margareta Blåfield http://margaretablafield.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239876-kenelle-metsiemme-marjat-kuuluvat
Osakeomistuksen piilotuslaki eduskuntakäsittelyssä tänään! http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236455-osakeomistuksen-piilotuslaki-eduskuntakasittelyssa-tanaan <p>&nbsp;</p><p>Tänään tulee kohua ja kovaa vastustusta herättänyt ns. &quot;osakeomistuksen piilotuslaki&quot; eli hallintalaki ensimmäiseen eduskuntakäsittelyyn. Lain läpimeno on selvää. Tämä yksi hallituksen budjettiriihen &quot; on sovittu&quot; hedelmä, jossa perussuomalaiset ponnekkaasti antoivat periksi. Miksi? Aikanaan selviää kyseisen operaation hintalappu. Persujen uskottavuus laski ja hallituksen&nbsp; harjoittaman kokoomus- politiikan uskottavuus vastaavasti kasvoi. Samalla kuitenkin kansan luottamus SOS-hallitukseen laski jälleen .</p><p>Viennin ja matkailun tukemiseen myönnettiin budjettiriihessä vaivaiset 50 milj.euroa&nbsp; kahden vuoden ajaksi. Miksi ei enempää? Kotimaassa rakennusbuumi on huipussaan ja autokauppakin käy sutjakkaasti. Vaikea kuvitella siihen kasvua. Silti talouskasvu&nbsp; on vain 1.5%. Mistä muusta kuin viennistä siihen saataisiin lisää potkua? Tätä ei hallitus näytä haluavan . Ymmärrystä heillä taatusti&nbsp; on.</p><p>Ex pääministeri , ex presidenttiehdokas ja ex keskustan puheenjohtaja Esko Aho ehätti tulla julkisuuteen ja kehaista, että nyt olemme oikealla tiellä. Hän voisi täsmentää minne hänen osoittamansa oikea tie johtaa?</p><p>Pääministeri Sipilä on kerännyt joukon exjohtajia neuvonantajikseen: Esko Aho , Jorma Ollila, Olli- Pekka Heinonen, Paula Lehtomäki, Matti Vanhanen......Ollaanko uutta viiniä kaatamassa vanhoihin leileihin?</p><p>Jostain kumman syystä SOS-hallituksen reippaasti alkanut ratsastus kohti auringon nousua uhkaa kääntyä hallitsemattomaksi laukaksi kohti auringon laskua. Päätösten ja peruttujen päätösten määrä kasvaa. Mistä se lienee osoitus? Pääministerin prosessikaavioon on tullut solmusuma jo hallitustaipaleen puolessa välissä. Mikäli sama tahti jatkuu kuuluisa prosessikaavio&nbsp; ehtii ajautua kunnon Gordionin solmuun ennen varsinaisia eduskuntavaaleja. Pitänee varautua ennenaikaisiin vaalehin.</p><p>Suomi on saatava kuntoon&nbsp; ja nousuun. Siihen tarvitaan järeän kaliiberin panoksia, joihin nykyhallitus ei näytä pystyvän. Sori siitä.</p><p>Martti Issakainen</p><p>Huolestunut ja todellista muutosta kaipaava kansalainen.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Tänään tulee kohua ja kovaa vastustusta herättänyt ns. "osakeomistuksen piilotuslaki" eli hallintalaki ensimmäiseen eduskuntakäsittelyyn. Lain läpimeno on selvää. Tämä yksi hallituksen budjettiriihen " on sovittu" hedelmä, jossa perussuomalaiset ponnekkaasti antoivat periksi. Miksi? Aikanaan selviää kyseisen operaation hintalappu. Persujen uskottavuus laski ja hallituksen  harjoittaman kokoomus- politiikan uskottavuus vastaavasti kasvoi. Samalla kuitenkin kansan luottamus SOS-hallitukseen laski jälleen .

Viennin ja matkailun tukemiseen myönnettiin budjettiriihessä vaivaiset 50 milj.euroa  kahden vuoden ajaksi. Miksi ei enempää? Kotimaassa rakennusbuumi on huipussaan ja autokauppakin käy sutjakkaasti. Vaikea kuvitella siihen kasvua. Silti talouskasvu  on vain 1.5%. Mistä muusta kuin viennistä siihen saataisiin lisää potkua? Tätä ei hallitus näytä haluavan . Ymmärrystä heillä taatusti  on.

Ex pääministeri , ex presidenttiehdokas ja ex keskustan puheenjohtaja Esko Aho ehätti tulla julkisuuteen ja kehaista, että nyt olemme oikealla tiellä. Hän voisi täsmentää minne hänen osoittamansa oikea tie johtaa?

Pääministeri Sipilä on kerännyt joukon exjohtajia neuvonantajikseen: Esko Aho , Jorma Ollila, Olli- Pekka Heinonen, Paula Lehtomäki, Matti Vanhanen......Ollaanko uutta viiniä kaatamassa vanhoihin leileihin?

Jostain kumman syystä SOS-hallituksen reippaasti alkanut ratsastus kohti auringon nousua uhkaa kääntyä hallitsemattomaksi laukaksi kohti auringon laskua. Päätösten ja peruttujen päätösten määrä kasvaa. Mistä se lienee osoitus? Pääministerin prosessikaavioon on tullut solmusuma jo hallitustaipaleen puolessa välissä. Mikäli sama tahti jatkuu kuuluisa prosessikaavio  ehtii ajautua kunnon Gordionin solmuun ennen varsinaisia eduskuntavaaleja. Pitänee varautua ennenaikaisiin vaalehin.

Suomi on saatava kuntoon  ja nousuun. Siihen tarvitaan järeän kaliiberin panoksia, joihin nykyhallitus ei näytä pystyvän. Sori siitä.

Martti Issakainen

Huolestunut ja todellista muutosta kaipaava kansalainen.

 

]]>
18 http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236455-osakeomistuksen-piilotuslaki-eduskuntakasittelyssa-tanaan#comments Läpinäkyvyys Omaisuuden piilottelu Vienti Tue, 02 May 2017 04:59:08 +0000 Martti Issakainen http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236455-osakeomistuksen-piilotuslaki-eduskuntakasittelyssa-tanaan
Budjettiriihi, hallituksen kasvojen kohotus http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236325-budjettiriihi-hallituksen-kasvojen-kohotus <p>&nbsp;</p><p>Hallitus piti budjettiriihen, jossa kypsää viljaa ei puitu vaan kuivateltiin vanhaa. Näkyvin saavutus taisi olla kolmen uuden ministerin nimittäminen. Päätös , joka olisi pitänyt tehdä jo hallitusta&nbsp; muodostettaessa! Alunperin työ -ja oikeusministerin tehtävien antaminen yhdelle henkilölle oli suuri virhe. Jos maassa oli laskutavasta riippuen 350 000 - 400 000 työtöntä, josta yli 100 000 pitkäaikaisia, hallitusta muodostettaessa päätoiminen työministeri olisi ollut minimi. Mutta ei. Miksi?</p><p>Mitä muuta työllisyyttä parantavaa kuin uuden ministerin työhönotto hallitus teki? Muutamalta tuhannelta perheeltä päiväkotimaksujen poistamisen työllistävä vaikutus ei hetkauta eteen eikä taakse. Työllisyysongelma lakaistiin maton alle, josta se löytyy syksyllä uutta budjettia laadittaessa. Kustannuskello tikittää.</p><p>Ikiliikkuja hallintorekisterilaki sovittiin riihessä. Miksi? Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, muuten kokoomuksesta, kritisoi lain hyväksymistä talousvaliokunnassa. Hänen mielestään paineita tai vaatimusta EU:n komission taholta ei ollut. Suomi olisi aivan hyvin voinut jättää lain säätämättä. Minkä verran osakkeiden omistajatietojen piilottaminen ulkomaisiin rekistereihin mahtaa lisätä Suomen verotuloja puhumattakaan sen työllistävästä vaikutuksesta?</p><p>Jos hallitus luulee &quot;kasvojen kohotus&quot;-toimillaan - ja pikkunäpertelyllä saavansa maan asiat kuntoon, niin turhan pienissä kengissä hallitustaival jatkuu. Kohti ennen aikaisia vaaleja tällä menolla.</p><p>Hallituksen olisi pitänyt kääriä hihat ja ottaa työllistäminen tositoimien kohteeksi.</p><p>Tässä yksi ehdotus.&nbsp; Perhe- ja Pk- yritykset ovat suurin työllistäjä Suomessa. Hyvin monella pk-yrityksellä on hyviä vientikelpoisia tuotteita, mutta ei riittävästi käyttöpääomaa eikä osaavia vientihenkilöitä. Miksi tälle sektorille ei tehty mitään? Halpakorkoisilla lainoilla ( lähes 0%-korko) ja siihen liitettävällä työllistämisehdolla saisi vipinää aikaan nopeasti.</p><p>Tuuleen kyllä tukimiljoonia kylvetään, mutta ei oikeaan rahaa tuovaan PK-sektorin uusvientiin.</p><p>Onkohan niin, että hallituksen lähtölaskenta on alkanut? Siksi heppoisin eväin ja optimistisin kasvuodotuksin työ jatkuu. Kahden prosentinkaan kasvu ei vielä lisää työllisyyttä. Nyt veikkaillaan 1.5 % kasvua. Tällä menolla&nbsp; kaksi vuotta uusin vaaleihin on&nbsp; turhan pitkä aika. Työttömyyden hoitokustannukset lienevät&nbsp; vuositasolla 5-6 mrd.euroa.</p><p>Meikki ja hyväkään puuterointi ei poista kasvojen ryppyjä. Jäämme pettyneinä odottelemaan hallituksen syysriihtä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Hallitus piti budjettiriihen, jossa kypsää viljaa ei puitu vaan kuivateltiin vanhaa. Näkyvin saavutus taisi olla kolmen uuden ministerin nimittäminen. Päätös , joka olisi pitänyt tehdä jo hallitusta  muodostettaessa! Alunperin työ -ja oikeusministerin tehtävien antaminen yhdelle henkilölle oli suuri virhe. Jos maassa oli laskutavasta riippuen 350 000 - 400 000 työtöntä, josta yli 100 000 pitkäaikaisia, hallitusta muodostettaessa päätoiminen työministeri olisi ollut minimi. Mutta ei. Miksi?

Mitä muuta työllisyyttä parantavaa kuin uuden ministerin työhönotto hallitus teki? Muutamalta tuhannelta perheeltä päiväkotimaksujen poistamisen työllistävä vaikutus ei hetkauta eteen eikä taakse. Työllisyysongelma lakaistiin maton alle, josta se löytyy syksyllä uutta budjettia laadittaessa. Kustannuskello tikittää.

Ikiliikkuja hallintorekisterilaki sovittiin riihessä. Miksi? Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, muuten kokoomuksesta, kritisoi lain hyväksymistä talousvaliokunnassa. Hänen mielestään paineita tai vaatimusta EU:n komission taholta ei ollut. Suomi olisi aivan hyvin voinut jättää lain säätämättä. Minkä verran osakkeiden omistajatietojen piilottaminen ulkomaisiin rekistereihin mahtaa lisätä Suomen verotuloja puhumattakaan sen työllistävästä vaikutuksesta?

Jos hallitus luulee "kasvojen kohotus"-toimillaan - ja pikkunäpertelyllä saavansa maan asiat kuntoon, niin turhan pienissä kengissä hallitustaival jatkuu. Kohti ennen aikaisia vaaleja tällä menolla.

Hallituksen olisi pitänyt kääriä hihat ja ottaa työllistäminen tositoimien kohteeksi.

Tässä yksi ehdotus.  Perhe- ja Pk- yritykset ovat suurin työllistäjä Suomessa. Hyvin monella pk-yrityksellä on hyviä vientikelpoisia tuotteita, mutta ei riittävästi käyttöpääomaa eikä osaavia vientihenkilöitä. Miksi tälle sektorille ei tehty mitään? Halpakorkoisilla lainoilla ( lähes 0%-korko) ja siihen liitettävällä työllistämisehdolla saisi vipinää aikaan nopeasti.

Tuuleen kyllä tukimiljoonia kylvetään, mutta ei oikeaan rahaa tuovaan PK-sektorin uusvientiin.

Onkohan niin, että hallituksen lähtölaskenta on alkanut? Siksi heppoisin eväin ja optimistisin kasvuodotuksin työ jatkuu. Kahden prosentinkaan kasvu ei vielä lisää työllisyyttä. Nyt veikkaillaan 1.5 % kasvua. Tällä menolla  kaksi vuotta uusin vaaleihin on  turhan pitkä aika. Työttömyyden hoitokustannukset lienevät  vuositasolla 5-6 mrd.euroa.

Meikki ja hyväkään puuterointi ei poista kasvojen ryppyjä. Jäämme pettyneinä odottelemaan hallituksen syysriihtä.

 

]]>
3 http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236325-budjettiriihi-hallituksen-kasvojen-kohotus#comments Hallintorekisteri Työllistäminen Vienti Sat, 29 Apr 2017 10:30:20 +0000 Martti Issakainen http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236325-budjettiriihi-hallituksen-kasvojen-kohotus
Sopivat markkinat Suomen viennin lisäämiseen http://lassipensikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235657-sopivat-markkinat-suomen-viennin-lisaamiseen <ul><li><strong>Suuret vai pienet markkinat? Vai onko sittenkin kysymys sopivista markkinoista?</strong></li><li><strong>Gateway-konsepti on eduksi</strong></li><li><strong>Verkostoituminen ainut vaihtoehto Suomen viennille kilpailussa suuria vientimaita vastaan</strong></li></ul> <p><br />Kilpailu suurilla markkinoilla, jonne suomalaiset ensimmäiseksi ryntäävät, on erittäin kova. Varsinkin pienemmät ja keskisuuret yritykset jäävät helposti jalkoihin. Tässä on se dilemma; Suomen viennin kasvattamisessa tarvitaan kovasti myös pienten ja keskisuurten apua, eikö totta?</p> <p><br />Pienemmät maat ja markkinat sopeutuvat pienelle Suomelle useasti paremmin, vaikka näitä markkinoita ei pidetä lukratiivisina kokonsa puolesta. Käytännössä juuri pienissä maissa tärkeät kontaktit jopa hallitustasolle hoituvat nopeasti ja kaupankäynti käy meille suomalaisille luonnollisemmin. Suuret polkevat helposti myös hinnat ja ostavat erittäin suuria määriä.</p> <p><br />Viennistä puhutaan paljon, varsinkin myyntitaidoistamme. Kiteytettynä voin sanoa, että emme ole kauppiaskansaa! Hyviä tuotteita, mutta myynnissä olemme melko passiivisia. Kentällä pitää tapahtua paljon, että se muuttuu ja strategiassa, joista yksi on katse pienemmille markkinoille. Peru, Kolumbia ja Ecuador ovat yli sadan miljoonan kuluttajan markkinat, joten useimmalle suomalaisyritykselle mennään jo siinä kapasiteetin rajoille. Myyntityö on hoidettava hyvin alusta loppuun ja etsittävä markkinoita, joissa suuret vientimaat eivät ole kovin aktiivisia. Mielestäni tämä strategia on suomalaisille looginen vaihtoehto.</p> <p><br />Törmään samaan Suomea koskien neuvotellessani täkäläisten yritysten kanssa. Montako asukasta Suomessa on? 5.5 miljoonaa ja keskustelua aletaan kääntää Saksaan, Espanjaan jne. Puhun Suomesta mieluummin gatewayna Itämeren markkinoille ja porttina EU:hun. Se puree. Varsinkin kun kerron että olemme mutkattomia ja luotettavia, puhumme kieliä ja päätöksen teot ovat nopeita. Meiltä löytyy hightechiä, knowhow:ta ja koulutusta kun puhumme mitä Suomesta voi tuoda esim. tuotannon kehittämiseksi.</p> <p><br />Samanlainen gateway on Ecuador. B2B:ssä kontaktien määrä on vähäisempi, joka auttaa suomalaisia. Vienninedustamisresurssimme ovat rajalliset, jopa erittäin pienet vientivetureihin kuten Saksaan verrattuna ja suomalaisyritysten rahkeet loppuvat usein jo kapasiteettiin. Suurilta ja agressiivisilta viejiltä löytyy kokonaisratkaisuja projekteihin ja siihen tarvittava rahoitus. Me suomalaiset myymme osia projekteihin emmekä kokonaisuuksia, rahoituksesta ja riskinottamisesta puhumattakaan. Käytännössä on selvää kuka useimmiten projektit voittaa.&nbsp;</p> <p><br />&quot;Pienet maat tarjoavat käteensopivan ja kannattavan vaihtoehdon suomalaiselle vientikaupalle ja -teollisuudelle&quot;.</p> <p><br />Ekon. Lassi J Pensikkala</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
  • Suuret vai pienet markkinat? Vai onko sittenkin kysymys sopivista markkinoista?
  • Gateway-konsepti on eduksi
  • Verkostoituminen ainut vaihtoehto Suomen viennille kilpailussa suuria vientimaita vastaan

  • Kilpailu suurilla markkinoilla, jonne suomalaiset ensimmäiseksi ryntäävät, on erittäin kova. Varsinkin pienemmät ja keskisuuret yritykset jäävät helposti jalkoihin. Tässä on se dilemma; Suomen viennin kasvattamisessa tarvitaan kovasti myös pienten ja keskisuurten apua, eikö totta?


    Pienemmät maat ja markkinat sopeutuvat pienelle Suomelle useasti paremmin, vaikka näitä markkinoita ei pidetä lukratiivisina kokonsa puolesta. Käytännössä juuri pienissä maissa tärkeät kontaktit jopa hallitustasolle hoituvat nopeasti ja kaupankäynti käy meille suomalaisille luonnollisemmin. Suuret polkevat helposti myös hinnat ja ostavat erittäin suuria määriä.


    Viennistä puhutaan paljon, varsinkin myyntitaidoistamme. Kiteytettynä voin sanoa, että emme ole kauppiaskansaa! Hyviä tuotteita, mutta myynnissä olemme melko passiivisia. Kentällä pitää tapahtua paljon, että se muuttuu ja strategiassa, joista yksi on katse pienemmille markkinoille. Peru, Kolumbia ja Ecuador ovat yli sadan miljoonan kuluttajan markkinat, joten useimmalle suomalaisyritykselle mennään jo siinä kapasiteetin rajoille. Myyntityö on hoidettava hyvin alusta loppuun ja etsittävä markkinoita, joissa suuret vientimaat eivät ole kovin aktiivisia. Mielestäni tämä strategia on suomalaisille looginen vaihtoehto.


    Törmään samaan Suomea koskien neuvotellessani täkäläisten yritysten kanssa. Montako asukasta Suomessa on? 5.5 miljoonaa ja keskustelua aletaan kääntää Saksaan, Espanjaan jne. Puhun Suomesta mieluummin gatewayna Itämeren markkinoille ja porttina EU:hun. Se puree. Varsinkin kun kerron että olemme mutkattomia ja luotettavia, puhumme kieliä ja päätöksen teot ovat nopeita. Meiltä löytyy hightechiä, knowhow:ta ja koulutusta kun puhumme mitä Suomesta voi tuoda esim. tuotannon kehittämiseksi.


    Samanlainen gateway on Ecuador. B2B:ssä kontaktien määrä on vähäisempi, joka auttaa suomalaisia. Vienninedustamisresurssimme ovat rajalliset, jopa erittäin pienet vientivetureihin kuten Saksaan verrattuna ja suomalaisyritysten rahkeet loppuvat usein jo kapasiteettiin. Suurilta ja agressiivisilta viejiltä löytyy kokonaisratkaisuja projekteihin ja siihen tarvittava rahoitus. Me suomalaiset myymme osia projekteihin emmekä kokonaisuuksia, rahoituksesta ja riskinottamisesta puhumattakaan. Käytännössä on selvää kuka useimmiten projektit voittaa. 


    "Pienet maat tarjoavat käteensopivan ja kannattavan vaihtoehdon suomalaiselle vientikaupalle ja -teollisuudelle".


    Ekon. Lassi J Pensikkala

     

    ]]>
    2 http://lassipensikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235657-sopivat-markkinat-suomen-viennin-lisaamiseen#comments Business finland Etelä-Amerikka Suomen vienti Vienti Vientimarkkinointi Thu, 13 Apr 2017 18:14:49 +0000 Lassi J Pensikkala http://lassipensikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235657-sopivat-markkinat-suomen-viennin-lisaamiseen
    1:250 - Suomelle se tärkein suhdeluku - Kiinasta http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235052-1250-suomelle-se-tarkein-suhdeluku-kiinasta <p>Suomi elää maailmanpoliittisesti nyt näennäismediahuipulla. Kiinan presidentti <strong>Xi Jiping</strong>&nbsp;on meillä |*&nbsp;välimatkan krouvissaan matkalla Yhdysvaltoihin tapaamaan toista maailman navan osapuolta - presidentti <strong>Donald Trump</strong>&nbsp;ja hänen Floridan residenssi!</p><p>&nbsp;</p><p>[ ...<em>&nbsp;kansalainen Erkki, historiaa ja ulkopolitiikkaa tutkineena ihmettelee mediamme osin katkeran sävyistä West trolling periaatteen uutisointia maai</em><em>lman </em><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/05/kiina-on-jo-maailman-suurin.html"><em>suurimmasta taloudesta</em></a><em>&nbsp;(IMF 2015) -</em><em>&nbsp;Erkki ajattelee meille suomalaisille perinteellisellä kehäpuolustusperinteella, ettei ole aihetta puuttua muiden omiin sisäisiin asioihin - emme me voi valkoisena miehenä tuputtaa vajaan 20 prosentin maapalloväestöosuudella tapojamme, kulttuuriamme ja arvojamme</em>&nbsp;...</p><p>&nbsp;... <em>kansalainen Liisa perheenäitinä on selvittänyt itselleen, että Kiinassa perhearvot ovat yhteiskunnan huipulla, sillä veri on vettä sakeampaa ja lapset elämän suola, jotka sitten myöhemmin huolehtivat vanhempansa, ... näin ainakin systeemi on toiminut</em>.</p><p><em>Liisa tietää, että Suomeen saapui harvinainen naisten delegaatio Kiinasta jo vuosia sitten </em>|0<em>, arvon naiset tulivat Naisten Federaation (kolme maakuntaa) presidentin johdolla tutkimaan lännenmiehen naisten- ja lastenoikeuksia! </em>... ]</p><p>...</p><p>|* ~ <a href="http://yle.fi/uutiset/kiinan_presidentti_saapuu_helsinkiin__tutkija_suomelle_ollaan_nyt_varsin_kateellisia_euroopassa/9543974"><u>http://yle.fi/uutiset/kiinan_presidentti_saapuu_helsinkiin__tutkija_suomelle_ollaan_nyt_varsin_kateellisia_euroopassa/9543974</u></a>&nbsp;- Saapui jo.</p><p>&nbsp;</p><p>Tapahtumia tarkkaan seuranneet muistavat Suomen presidentti <strong>Sauli Niinistön</strong>&nbsp;olleen ensimmäisiä, ellei peräti ensimmäinen &ldquo;läntisen valtion päämies&rdquo;, jonka <em>presidentti</em>&nbsp;Xi otti vastaan Hainanin saarella 2013 |1&nbsp;- tämä yksityiskohta jäi medialtamme huomaamatta, kuten moni muukin hieno nyanssi, joilla Kiinassa on usein suuri käsitteellinen merkitys.</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>[</strong><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/03/kiinalainen-vuosisata-maailman-suurin.html"><strong>U</strong></a><strong>]</strong>&nbsp;Media uutisoi voimakkaasti jo vuoden 2014 lopulla Kiinan siirtyneen maailman suurimmaksi ja vaikuttavimmaksi taloudeksi &ndash; eikä vain siksi että Kiinassa on 1382 miljoonaa ihmistä &ndash; [IMF|1]. Edellisen kerran Kiina oli maailman mahti 1400 &ndash; luvun alkupuolella, keisari <strong>Zhu Di</strong>: n aikakautena |2.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Media on taajaan uutisoinut kiinalaisten lisääntyneestä sijoitus- ja pääomien siirto-operaatioista, missä kiinalaiset jakavat nyt maailman suurinta valuuttavarantoa takaisin, ainakin osin, lähtömaihinsa! Mitä tämä tarkoittaa? Ainakin lopulta rahavirtojen säätelyä - kiinalaisittain! &nbsp;</strong></p><p>&hellip;</p><p>|1&nbsp;~&nbsp;<a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/se-on-tapahtunut-kiinasta-tuli-maailman-suurin-talous-3467790">http://www.talouselama.fi/uutiset/se-on-tapahtunut-kiinasta-tuli-maailman-suurin-talous-3467790</a>&nbsp;&ndash;</p><p>&nbsp;</p><p>Samaan aikaan kiinalaiset ovat jo maailmalla enenevästi liikkuva matkailijajoukko. Suomi on saanut osansa &ndash; kiihtyvästi, erityisesti Lappiin. Lapin lumo, puhtaus, hiljaisuus (ainakin toistaiseksi) ja &rdquo;tyhjät tiet&rdquo; vetoavat kiinalaisiin. Kiina konsulttien pöydillä on jo työaihioina uusia suomalaisia maakuntia tuottamaan niille tunnettuutta Kiinassa.</p><p>Kiinalaisturistien perässä tulee kiinalaiset <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2009/06/kiinalaisten-kauppatavat-ja.html">liikemiehet</a>, jotka ostavat nyt tontteja rakentaakseen hotelleja, huviloita ja muita houkuttimia kansalaisilleen. On lähestymässä aika, jolloin kiinalaiset kippuraräystäät ilmestyvät lomakohteisiimme.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Tämän tekstin loppuosa löytyy täältä, jos on tarvetta lukea teksti loppuun</em>&nbsp;~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233170-kiinalainen-vuosisata-maailman-suurin-talous"><u>http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233170-kiinalainen-vuosisata-maailman-suurin-talous</u></a>&nbsp;-</p><p>...</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Huomioita mediastamme nyt vierailun alla - tarvittavin kommentein:</strong></p><p><strong>1.</strong></p><p>&ldquo;Kolmen miehen suhde&rdquo; ~ <a href="http://yle.fi/uutiset/kolmen_miehen_suhde_supervallan_johtajuuteen__trump_vaarantaa_xi_nousee_putin_vaatii/9547007"><u>http://yle.fi/uutiset/kolmen_miehen_suhde_supervallan_johtajuuteen__trump_vaarantaa_xi_nousee_putin_vaatii/9547007</u></a>&nbsp;-</p><p><em>Kommentti </em>- ... Erinomainen esimerkki mitä tarkoittaa uusi mediaa ja viestintää tarkoittava käsite - West trolling. Lännettynyt mediaa painaa yhä propagandisestisemmin Venäjää ja verhotummin Kiinaa. Maailmanapaisuus polarisoituu moninapaiseksi ja tämä kismittää lännenmiehen vajaata 18:sta prosentin maailmaosuutta&nbsp;-</p><p>&nbsp;</p><p><strong>2.</strong></p><p>Uhkaako suomettuminen? ~ <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005156389.html"><u>http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005156389.html</u></a>&nbsp;-</p><p><em>Kommentti </em>- ... &quot;<em>Menk</em><em>ää</em><em>&nbsp;ja rikastukaa</em>&quot; - <strong>Deng</strong><strong>&nbsp;Xiaoping</strong>, joka aloitti nykyisen Kiinan uuden kurssin. 1:250, tämä&nbsp;on se suhde, joka meidän täytyy muistaa. Aikanaan pr. Niinistö&nbsp;oli ensimmäinen lännen valtiojohtaja, jonka Xi otti vastaan presidenttinä. Kiinalaiset kauppamiehet yli 50 vuoden takaa muistavat, että&nbsp;juuri suomalaiset kauppamiehet myivät käytetyn paperikoneen käytettynä&nbsp;-</p><p>&nbsp;</p><p><strong>3.</strong></p><p>Mistä Suomi rohkenee puhua? ~ <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005156116.html"><u>http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005156116.html</u></a>&nbsp;-</p><p><em>Kommentti </em>- ... Huolehtikaamme omien ongelmiemme kuntoon laittamisesta&nbsp;-</p><p>&nbsp;</p><p><strong>4.</strong></p><p>Tuulahdus Neuvostoliiton ajoilta ~ <a href="http://yle.fi/uutiset/analyysi_suomen_ja_kiinan_ystavyys_on_kuin_tuulahdus_neuvostoliiton_ajoilta/9544791"><u>http://yle.fi/uutiset/analyysi_suomen_ja_kiinan_ystavyys_on_kuin_tuulahdus_neuvostoliiton_ajoilta/9544791</u></a>&nbsp;-</p><p><em>Kommentti </em>- ... Näyttää West trolling jylyävän tässäkin, eikä niinkään manipulaationa, vaan propagandana. Palaamme aiheeseen myöhemmin avaavalla artikkelilla mitä Kiina, kiinalaisuus, sinologia ja uuskungfutselaisuus todella merkitsevät&nbsp;-</p><p>&nbsp;</p><p><strong>5.</strong></p><p>Presidentti Xi:n sopraanorouva ~ <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005154848.html"><u>http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005154848.html</u></a>&nbsp;-</p><p><em>Kommentti</em>&nbsp;- ... Keltainen asu - keisareiden keltainen&nbsp;- esiintymisasuna ... . Kiinan valtahuipulla on tänään seitsemän miestä, aiemmin oli yhdeksän - hekin miehiä, usein insinöörejä. Näinkö kahden vähennys merkitsee jossain vaiheessa naisen/ kahden naisen nostoa istuvaan politbyrooseen?!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Yhteenveto</strong></p><p>Kiina on todetusti maailma suurin talous, kuten IMF sen laskelmillaan ostovoimakorjaukset huomioon ottaen on jo analysoinut. Kiina on myös&nbsp;mediamme mukaan <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/05/velkaantunut-lannenmies-nakee-velkaisen.html">velkaantunut</a>&nbsp;valtavasti,&nbsp;jopa kiihtyvästi. Se miksi lännenmiehen media unohtaa sanoa, että velka on kotikutoista ja todellisuudessa Kiina ei ole velkaa ulkomaille - päinvastoin ulkomaat ovat velkaa Kiinalle, suurimpana Yhdysvallat.</p><p>...</p><p><em>Suomen Pankki - BOFIT ~</em>&nbsp;[<a href="https://www.facebook.com/first.ilkka/media_set?set=a.10153923655932364.1073741994.660652363&amp;type=3">LINK1</a>][<a href="https://www.facebook.com/first.ilkka/media_set?set=a.10153926300062364.1073741995.660652363&amp;type=3">LINK2</a>] <em>- Seminaari joulukuulta 2016, jossa esiteltiin BOFIT - näkemyksiä Kiinan taloudesta, huomisesta ja myös Kiinan kotimaisesta eli sisäisestä juan-määreisestä velasta</em>.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miksi presidentti Xi tuli Suomeen?</strong></p><p>Syy on selvähkö, Kiina haluaa&nbsp;liittyä <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/02/an-pohjoinen-ulottuvuus-miksi-kiina.html">Arktiseen Neuvostoon</a>, lisäksi Kiina edelleen kunnioittaa oivallustamme tunnustaa nykyinen Kiina yhtenä ensimmäisistä länsimaista, jo pian 1949 jälkeen. Lisäksi kiinalaiset muistavat meidän metsäosaamisemme, kun Kiinan omia metsiä laitettiin kasvun poluille. Kiina ei hakkaa omia metsiä liikennepolttoaineiksi eikä selluloosan raaka-aineeksi!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kiinaa kiinnostaa lisäksi suhteemme ja tietomme Venäjästä</strong></p><p>Kiina tietää tarkoin kuinka menestyimme sodassamme Neuvostoliittoa kohtaan - ja yllättäen kiinalainen johtoelin tietää erityisen tarkoin mitä merkitsi Neuvostoliiton - generalissimus <strong>Josif Stalinin</strong>&nbsp;poikkeuksellinen asenne Suomea ja suomalaisuutta kohtaan.</p><p>Aikanaan Kiinan ja Neuvostoliiton suhde oli parhaimmillaan <strong>Mao Tsetungin</strong>&nbsp;ja Josif Stalinin valtakaudella! Mao on edelleen ainoa henkilö Kiinan setelirahassa.</p><p>Huhutaan, että presidentti Xi saa puhemiehen arvoaseman - ollen ensimmäinen Kiinan johtomies sitten Maon, joka saisi käyttöönsä sen arvokkaimman tittelin! Onko Kiina avautumassa <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2012/10/kiinalainen-harppaus-uuskungfutselaisuus.html">uuskungfutselaisuuden</a>&nbsp;myötä huomioivien&nbsp;&ldquo;<em>keisareiden aikakauteen</em>&rdquo;, kun on aika luopua perinteellisestä kommunismin mantrasta - jää vielä nähtäväksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä nyt?</strong></p><p>Meillä odotetaan vesi kielellä kiinalaisia pääomia. Kiinalaiset matkailijat tuovat nyt paljon valuuttavarantojaan - myös Suomeen, mutta lähinna muualle. Kiinalaiset sijoittavat paljon samoja valuuttoja maailmalle, nyt myös Suomeen.</p><p>Kiinan valuuttavaranto on vähentynyt noin 900 miljardin USD:n verran, sen ollen lukuna suuri, esimerkiksi meidän Suomen valtion budjetti on luokkaa vajaa 60 miljardia USD.</p><p>Kiinan valuuttavaranto on joutunut nyt Kiinan Keskushallinnon tarkkailuun ja saadun tiedon mukaan yli 100 miljoonan USD investoinnin ulkomaille vaatisivat asianomaisen ministeriön ulosvientiluvan --- isku meille, ei ole, sillä taitavat kiinakonsultit rakentavat investointiaihiot aina alle 100 miljoonan USD:n - tarvittaessa ositetaan loogisuuden periaatteella (vaiheistus).</p><p>...</p><p><em>Kiinan kansantalouden lukuja - SP/BOFIT </em>~ <a href="https://www.bofit.fi/fi/seuranta/tilastot/kiina-tilastot/"><u>https://www.bofit.fi/fi/seuranta/tilastot/kiina-tilastot/</u></a>&nbsp;-</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tekstin numerointi</strong></p><p>|0 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/katselemme-lantisin-lasein-nousevaa.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/katselemme-lantisin-lasein-nousevaa.html</u></a>&nbsp;- &nbsp;</p><p>|1 ~ <a href="http://www.tpk.fi/public/default.aspx?contentid=274051&amp;nodeid=44809&amp;contentlan=1&amp;culture=fi-FI"><u>http://www.tpk.fi/public/default.aspx?contentid=274051&amp;nodeid=44809&amp;contentlan=1&amp;culture=fi-FI</u></a>&nbsp;-</p><p>&nbsp;</p><p><strong>EKSTRA A</strong> Kun panssarivaunun pysäyttäjä astui tyhjyydestä ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/06/yksilsuoritus-joka-ji-elmn-tienanmenin.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/06/yksilsuoritus-joka-ji-elmn-tienanmenin.html</u></a>&nbsp;-</p><p><strong>EKSTRA B</strong> Kun ihmisoikeudet ovat todellisessa vertailussa, ja mitä merkitsee itäinen käsite ihmisyydestä ~ x -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>BTW</strong> Mitä tuo suhdeluku tarkoittaa? Liki tarkasti ottaen se on 251,8 - jokaista suomalaista kohden on 250 kiinalaista toveria, ystävää ja kuluttajakandidaattia ...</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja ja vientikonsultti (Kiina - Sino f Finland)</em></p><p><a href="https://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi"><u>https://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi</u></a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka"><u>https://www.facebook.com/first.ilkka</u></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p>AL | US | VU | T | BL | BL | FB | FB | BLOG 133752</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong>&nbsp;1_250_suhdeluku_05042017.doc</p><p><strong>PVM</strong>&nbsp;05042017</p><p>&nbsp;</p><p>|989|</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi elää maailmanpoliittisesti nyt näennäismediahuipulla. Kiinan presidentti Xi Jiping on meillä |* välimatkan krouvissaan matkalla Yhdysvaltoihin tapaamaan toista maailman navan osapuolta - presidentti Donald Trump ja hänen Floridan residenssi!

     

    [ ... kansalainen Erkki, historiaa ja ulkopolitiikkaa tutkineena ihmettelee mediamme osin katkeran sävyistä West trolling periaatteen uutisointia maailman suurimmasta taloudesta (IMF 2015) - Erkki ajattelee meille suomalaisille perinteellisellä kehäpuolustusperinteella, ettei ole aihetta puuttua muiden omiin sisäisiin asioihin - emme me voi valkoisena miehenä tuputtaa vajaan 20 prosentin maapalloväestöosuudella tapojamme, kulttuuriamme ja arvojamme ...

     ... kansalainen Liisa perheenäitinä on selvittänyt itselleen, että Kiinassa perhearvot ovat yhteiskunnan huipulla, sillä veri on vettä sakeampaa ja lapset elämän suola, jotka sitten myöhemmin huolehtivat vanhempansa, ... näin ainakin systeemi on toiminut.

    Liisa tietää, että Suomeen saapui harvinainen naisten delegaatio Kiinasta jo vuosia sitten |0, arvon naiset tulivat Naisten Federaation (kolme maakuntaa) presidentin johdolla tutkimaan lännenmiehen naisten- ja lastenoikeuksia! ... ]

    ...

    |* ~ http://yle.fi/uutiset/kiinan_presidentti_saapuu_helsinkiin__tutkija_suomelle_ollaan_nyt_varsin_kateellisia_euroopassa/9543974 - Saapui jo.

     

    Tapahtumia tarkkaan seuranneet muistavat Suomen presidentti Sauli Niinistön olleen ensimmäisiä, ellei peräti ensimmäinen “läntisen valtion päämies”, jonka presidentti Xi otti vastaan Hainanin saarella 2013 |1 - tämä yksityiskohta jäi medialtamme huomaamatta, kuten moni muukin hieno nyanssi, joilla Kiinassa on usein suuri käsitteellinen merkitys.

     

    ...

    [U] Media uutisoi voimakkaasti jo vuoden 2014 lopulla Kiinan siirtyneen maailman suurimmaksi ja vaikuttavimmaksi taloudeksi – eikä vain siksi että Kiinassa on 1382 miljoonaa ihmistä – [IMF|1]. Edellisen kerran Kiina oli maailman mahti 1400 – luvun alkupuolella, keisari Zhu Di: n aikakautena |2.

     

    Media on taajaan uutisoinut kiinalaisten lisääntyneestä sijoitus- ja pääomien siirto-operaatioista, missä kiinalaiset jakavat nyt maailman suurinta valuuttavarantoa takaisin, ainakin osin, lähtömaihinsa! Mitä tämä tarkoittaa? Ainakin lopulta rahavirtojen säätelyä - kiinalaisittain!  

    |1 ~ http://www.talouselama.fi/uutiset/se-on-tapahtunut-kiinasta-tuli-maailman-suurin-talous-3467790 –

     

    Samaan aikaan kiinalaiset ovat jo maailmalla enenevästi liikkuva matkailijajoukko. Suomi on saanut osansa – kiihtyvästi, erityisesti Lappiin. Lapin lumo, puhtaus, hiljaisuus (ainakin toistaiseksi) ja ”tyhjät tiet” vetoavat kiinalaisiin. Kiina konsulttien pöydillä on jo työaihioina uusia suomalaisia maakuntia tuottamaan niille tunnettuutta Kiinassa.

    Kiinalaisturistien perässä tulee kiinalaiset liikemiehet, jotka ostavat nyt tontteja rakentaakseen hotelleja, huviloita ja muita houkuttimia kansalaisilleen. On lähestymässä aika, jolloin kiinalaiset kippuraräystäät ilmestyvät lomakohteisiimme.

     

    Tämän tekstin loppuosa löytyy täältä, jos on tarvetta lukea teksti loppuun ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233170-kiinalainen-vuosisata-maailman-suurin-talous -

    ...

     

    Huomioita mediastamme nyt vierailun alla - tarvittavin kommentein:

    1.

    “Kolmen miehen suhde” ~ http://yle.fi/uutiset/kolmen_miehen_suhde_supervallan_johtajuuteen__trump_vaarantaa_xi_nousee_putin_vaatii/9547007 -

    Kommentti - ... Erinomainen esimerkki mitä tarkoittaa uusi mediaa ja viestintää tarkoittava käsite - West trolling. Lännettynyt mediaa painaa yhä propagandisestisemmin Venäjää ja verhotummin Kiinaa. Maailmanapaisuus polarisoituu moninapaiseksi ja tämä kismittää lännenmiehen vajaata 18:sta prosentin maailmaosuutta -

     

    2.

    Uhkaako suomettuminen? ~ http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005156389.html -

    Kommentti - ... "Menkää ja rikastukaa" - Deng Xiaoping, joka aloitti nykyisen Kiinan uuden kurssin. 1:250, tämä on se suhde, joka meidän täytyy muistaa. Aikanaan pr. Niinistö oli ensimmäinen lännen valtiojohtaja, jonka Xi otti vastaan presidenttinä. Kiinalaiset kauppamiehet yli 50 vuoden takaa muistavat, että juuri suomalaiset kauppamiehet myivät käytetyn paperikoneen käytettynä -

     

    3.

    Mistä Suomi rohkenee puhua? ~ http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005156116.html -

    Kommentti - ... Huolehtikaamme omien ongelmiemme kuntoon laittamisesta -

     

    4.

    Tuulahdus Neuvostoliiton ajoilta ~ http://yle.fi/uutiset/analyysi_suomen_ja_kiinan_ystavyys_on_kuin_tuulahdus_neuvostoliiton_ajoilta/9544791 -

    Kommentti - ... Näyttää West trolling jylyävän tässäkin, eikä niinkään manipulaationa, vaan propagandana. Palaamme aiheeseen myöhemmin avaavalla artikkelilla mitä Kiina, kiinalaisuus, sinologia ja uuskungfutselaisuus todella merkitsevät -

     

    5.

    Presidentti Xi:n sopraanorouva ~ http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005154848.html -

    Kommentti - ... Keltainen asu - keisareiden keltainen - esiintymisasuna ... . Kiinan valtahuipulla on tänään seitsemän miestä, aiemmin oli yhdeksän - hekin miehiä, usein insinöörejä. Näinkö kahden vähennys merkitsee jossain vaiheessa naisen/ kahden naisen nostoa istuvaan politbyrooseen?!

     

     

    Yhteenveto

    Kiina on todetusti maailma suurin talous, kuten IMF sen laskelmillaan ostovoimakorjaukset huomioon ottaen on jo analysoinut. Kiina on myös mediamme mukaan velkaantunut valtavasti, jopa kiihtyvästi. Se miksi lännenmiehen media unohtaa sanoa, että velka on kotikutoista ja todellisuudessa Kiina ei ole velkaa ulkomaille - päinvastoin ulkomaat ovat velkaa Kiinalle, suurimpana Yhdysvallat.

    ...

    Suomen Pankki - BOFIT ~ [LINK1][LINK2] - Seminaari joulukuulta 2016, jossa esiteltiin BOFIT - näkemyksiä Kiinan taloudesta, huomisesta ja myös Kiinan kotimaisesta eli sisäisestä juan-määreisestä velasta.

     

     

    Miksi presidentti Xi tuli Suomeen?

    Syy on selvähkö, Kiina haluaa liittyä Arktiseen Neuvostoon, lisäksi Kiina edelleen kunnioittaa oivallustamme tunnustaa nykyinen Kiina yhtenä ensimmäisistä länsimaista, jo pian 1949 jälkeen. Lisäksi kiinalaiset muistavat meidän metsäosaamisemme, kun Kiinan omia metsiä laitettiin kasvun poluille. Kiina ei hakkaa omia metsiä liikennepolttoaineiksi eikä selluloosan raaka-aineeksi!

     

    Kiinaa kiinnostaa lisäksi suhteemme ja tietomme Venäjästä

    Kiina tietää tarkoin kuinka menestyimme sodassamme Neuvostoliittoa kohtaan - ja yllättäen kiinalainen johtoelin tietää erityisen tarkoin mitä merkitsi Neuvostoliiton - generalissimus Josif Stalinin poikkeuksellinen asenne Suomea ja suomalaisuutta kohtaan.

    Aikanaan Kiinan ja Neuvostoliiton suhde oli parhaimmillaan Mao Tsetungin ja Josif Stalinin valtakaudella! Mao on edelleen ainoa henkilö Kiinan setelirahassa.

    Huhutaan, että presidentti Xi saa puhemiehen arvoaseman - ollen ensimmäinen Kiinan johtomies sitten Maon, joka saisi käyttöönsä sen arvokkaimman tittelin! Onko Kiina avautumassa uuskungfutselaisuuden myötä huomioivien “keisareiden aikakauteen”, kun on aika luopua perinteellisestä kommunismin mantrasta - jää vielä nähtäväksi.

     

    Entä nyt?

    Meillä odotetaan vesi kielellä kiinalaisia pääomia. Kiinalaiset matkailijat tuovat nyt paljon valuuttavarantojaan - myös Suomeen, mutta lähinna muualle. Kiinalaiset sijoittavat paljon samoja valuuttoja maailmalle, nyt myös Suomeen.

    Kiinan valuuttavaranto on vähentynyt noin 900 miljardin USD:n verran, sen ollen lukuna suuri, esimerkiksi meidän Suomen valtion budjetti on luokkaa vajaa 60 miljardia USD.

    Kiinan valuuttavaranto on joutunut nyt Kiinan Keskushallinnon tarkkailuun ja saadun tiedon mukaan yli 100 miljoonan USD investoinnin ulkomaille vaatisivat asianomaisen ministeriön ulosvientiluvan --- isku meille, ei ole, sillä taitavat kiinakonsultit rakentavat investointiaihiot aina alle 100 miljoonan USD:n - tarvittaessa ositetaan loogisuuden periaatteella (vaiheistus).

    ...

    Kiinan kansantalouden lukuja - SP/BOFIT ~ https://www.bofit.fi/fi/seuranta/tilastot/kiina-tilastot/ -

     

     

    Tekstin numerointi

    |0 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/katselemme-lantisin-lasein-nousevaa.html -  

    |1 ~ http://www.tpk.fi/public/default.aspx?contentid=274051&nodeid=44809&contentlan=1&culture=fi-FI -

     

    EKSTRA A Kun panssarivaunun pysäyttäjä astui tyhjyydestä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/06/yksilsuoritus-joka-ji-elmn-tienanmenin.html -

    EKSTRA B Kun ihmisoikeudet ovat todellisessa vertailussa, ja mitä merkitsee itäinen käsite ihmisyydestä ~ x -

     

    BTW Mitä tuo suhdeluku tarkoittaa? Liki tarkasti ottaen se on 251,8 - jokaista suomalaista kohden on 250 kiinalaista toveria, ystävää ja kuluttajakandidaattia ...

     

     

    Ilkka Luoma

    Kansalaiskirjoittaja ja vientikonsultti (Kiina - Sino f Finland)

    https://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi

    https://www.facebook.com/first.ilkka 

     

    ...

    AL | US | VU | T | BL | BL | FB | FB | BLOG 133752

     

    DOC 1_250_suhdeluku_05042017.doc

    PVM 05042017

     

    |989|

    ]]>
    29 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235052-1250-suomelle-se-tarkein-suhdeluku-kiinasta#comments Kiina Kiinalaiset Uuskungfutselaisuus Vienti Xi Jinping Wed, 05 Apr 2017 08:14:00 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235052-1250-suomelle-se-tarkein-suhdeluku-kiinasta
    Kruununjalokivi kiillotettava - äitiyspakkaus päivitettävä http://annikasaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233027-kruununjalokivi-kiillotettava-aitiyspakkaus-paivitettava <p>Elän kolmikymppisen naisen arkea, jossa ystävien whatsapp-viesteissä vilahtelee suurin piirtein joka viikko suloinen ultrakuva sikiöstä, kuva kotiin saapuneesta äitiyspakkauksen ihanista vaatteista ja sitten viimein äimistyneen isän nappaama kuva pienestä ihmeestä synnytyssalissa.</p><p>Tartun nyt kuvista keskimmäiseen.</p><p>Parin viime viikon aikana olen tavannut useampia tahoja, joilla on huikean hienoja ideoita suomalaisen äitiyspakkauksen kehittämiseksi.</p><p>Ensinnäkin päivänpolttavana aiheena äitiyspakkauksen - tai sen taustalla olevan äitiysavustuksen nimi. Kollega Emma Kari (vihr.) näyttää tehneen kirjallisen kysymyksen nimen vaihtamisesta perhe- tai vauvapakkaukseksi. Samaa esitettiin jo vuoden 2015 lopulla Marja Hintikka Live -ohjelmassa. Asiasta tehtiin pienimuotoinen nettiadressi ja sain antaa asiasta heille kommentitkin ohjelmaan. Suhtauduin ehdotukseen tuolloin myönteisesti siksi, että nimi on jo itsessään symboli ja vauvapakkauksena tai perhepakkauksena se korostaisi lasta, lapsen syntymää ja siitä muodostuvaa perhettä. Kantani ei niinkään liity nimen tekemiseen sukupuolineutraaliksi vaan ennen muuta koko perheen myönteisen elämänmuutoksen korostamiseen.</p><p>On kuitenkin hiukan pintapuolista päätyä pohtimaan äitiysavustusta vain nimenä. Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä äitiyspakkaus ansaitsee parempaa. Äitiysavustuksen alkuperäinen tavoite on ollut saada avustuksen kautta odottavat äidit terveydenhuollon piiriin ja lapsikuolleisuus alenemaan. Taustalla aikanaan oli myös huoli syntyvyyden vähenemisestä.<br />&nbsp;<br />Muun muassa äitiyspakkauksen terveydenhuoltokytköksen ansiosta olemme saaneet äitiys- ja lapsikuolleisuuden maailman alhaisimpien joukkoon. Äidinhän on nykyään käytävä neuvolassa ennen viidettä raskauskuukautta saadakseen äitiyspakkauksen. Syntyvyys sen sijaan on historiallisen alhainen juuri nyt. Yhteiskuntamme ei ole erityisen lapsilähtöinen ja perheiden lapsilukutoive ei toteudu perheellistymisikäisten nuorten aikuisten kokeman epävarmuuden vuoksi.<br />&nbsp;<br />Äitiysavustukseen käytetään julkista rahaa noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Suhteessa vaikkapa lapsilisien miljardipottiin se on todella vähän. Pieneksi budjetoitu summa on alkanut näkyä myös pakkauksen tuotteiden laadussa - &quot;made in finland&quot; -lappuja on yhä harvemmassa vaatteessa. Yhteen pakkaukseen käytettävä rahamäärä ei ole kasvanut&nbsp; vuosiin. Olisi kohtuullista, että suomalaisen työllisyydenkin nimissä voisimme satsata pakkaukseen lisää rahaa siten, että kotimaisuusaste saataisiin nousemaan.<br />&nbsp;<br />Äitiyspakkaukseen kohdistuneista säästöistä huolimatta pakkauksen suosio on yhä valtava. Lähes kaikki ensisynnyttäjät valitsevat sen 140 euron rahallisen avustuksen sijaan. Pakkauksia postitetaan 40 000 kappaletta vuosittain ja joka vuosi päivitettävän sisällön julkistus on vuosittainen mediatapahtuma.<br />&nbsp;<br />Pakkaus kiinnostaa myös maailmalla valtavasti. Samalla kipuilemme byrokratian kanssa, miten saisimme äitiyspakkauksen suomalaiseksi suureksi vientituotteeksi. Tähän on löydettävä ratkaisu.<br />&nbsp;<br />Mutta entä ne uudistukset?<br />&nbsp;<br />Hyvinvointivaltion rakenteita pöllytetään nyt kunnolla monella suunnalla. Niin pitääkin. Samalla on osattava pitää kiinni siitä, mikä on arvokasta ja hyvää. Äitiyspakkaus on hyvinvointivaltion kruununjalokivi. Sillä on todellista merkitystä perheille ja samalla vahva symboliarvo.<br />&nbsp;<br />Se ei silti tarkoita, etteikö äitiyspakkausta voisi uudistaa ja modernisoida vastaamaan vielä paremmin tämän päivän tarpeisiin. Siis keksiä uusia asioita sen tutun makuupussin, talvihaalarin ja kylpymittarin kylkeen ja rinnalle. Tätä onneksi on jo tehtykin.<br />&nbsp;<br />Oman vanhemmuuteni ensi kuukausina muistan hämmästelleeni tunnemyllerryksen keskellä netin keskustelupalstojen mielipiteiden tulvaa ja toverituomioistuimen kaltaista piikikästä sävyä. Niitä lukiessa säikähdin; näinkö äidit asettuvat toisiaan vastaan? Kuka heistä on oikeassa, kuka muka on paras äiti?<br />&nbsp;<br />Moni etsii neuvoja parisuhteen karikkoon vauvan valvottaessa, tietoa soseruokailun oikea-aikaisesta aloittamisesta, vastauksia imetyksen ongelmiin tai etsii tukea synnytyksen jälkeisen&nbsp; masennuksen oireisiin. Joku kaipaa mammakaveria äitiysvapaan päiviin. Isäänkin voi moni asia askarruttaa - roolin muutos on suuri oli kyseessä esikoinen tai kasvava lapsikatras kotona. Pääasiassa näihin voi vastata neuvola, mutta ei aina - ei läheskään aina. Monen murheen keskellä kuukauden päästä odottava neuvola-aika ei paljoa lohduta.<br />&nbsp;<br />Uskon vahvasti, että äitiyspakkauksen uusiksi tuotteiksi olisi hyvä rakentaa palvelumuotoilua, jossa digitalisaatiota ja mobiiliteknologiaa hyödyntämällä voisimme vahvistaa vanhemmuuden tukea. Tämä olisi lahja suomalaisille perheille. Asiantunteva apu, vaikka vuorokauden ympäri vauva-arjen askarruttaviin murheisiin. Tiedän, että tämän ympärillä on myös käynnissä hyviä innovaatioita.</p><p>Tai miten toimisi palveluseteli lapsiperheiden matalan kynnyksen kotiapuun?<br />&nbsp;<br />Lisäksi olen kuullut innostavia ajatuksia uusimman terveysteknologian hyödyntämisestä äitiyspakkauksen tuotteissa. Miten olisi kansansairauksia seulova testivaippa?<br />&nbsp;<br />Rakastan äitiyspakkausta. Rakastan hyvinvointiyhteiskuntaa. Siksi haluan myös uudistaa niitä.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elän kolmikymppisen naisen arkea, jossa ystävien whatsapp-viesteissä vilahtelee suurin piirtein joka viikko suloinen ultrakuva sikiöstä, kuva kotiin saapuneesta äitiyspakkauksen ihanista vaatteista ja sitten viimein äimistyneen isän nappaama kuva pienestä ihmeestä synnytyssalissa.

    Tartun nyt kuvista keskimmäiseen.

    Parin viime viikon aikana olen tavannut useampia tahoja, joilla on huikean hienoja ideoita suomalaisen äitiyspakkauksen kehittämiseksi.

    Ensinnäkin päivänpolttavana aiheena äitiyspakkauksen - tai sen taustalla olevan äitiysavustuksen nimi. Kollega Emma Kari (vihr.) näyttää tehneen kirjallisen kysymyksen nimen vaihtamisesta perhe- tai vauvapakkaukseksi. Samaa esitettiin jo vuoden 2015 lopulla Marja Hintikka Live -ohjelmassa. Asiasta tehtiin pienimuotoinen nettiadressi ja sain antaa asiasta heille kommentitkin ohjelmaan. Suhtauduin ehdotukseen tuolloin myönteisesti siksi, että nimi on jo itsessään symboli ja vauvapakkauksena tai perhepakkauksena se korostaisi lasta, lapsen syntymää ja siitä muodostuvaa perhettä. Kantani ei niinkään liity nimen tekemiseen sukupuolineutraaliksi vaan ennen muuta koko perheen myönteisen elämänmuutoksen korostamiseen.

    On kuitenkin hiukan pintapuolista päätyä pohtimaan äitiysavustusta vain nimenä. Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä äitiyspakkaus ansaitsee parempaa. Äitiysavustuksen alkuperäinen tavoite on ollut saada avustuksen kautta odottavat äidit terveydenhuollon piiriin ja lapsikuolleisuus alenemaan. Taustalla aikanaan oli myös huoli syntyvyyden vähenemisestä.
     
    Muun muassa äitiyspakkauksen terveydenhuoltokytköksen ansiosta olemme saaneet äitiys- ja lapsikuolleisuuden maailman alhaisimpien joukkoon. Äidinhän on nykyään käytävä neuvolassa ennen viidettä raskauskuukautta saadakseen äitiyspakkauksen. Syntyvyys sen sijaan on historiallisen alhainen juuri nyt. Yhteiskuntamme ei ole erityisen lapsilähtöinen ja perheiden lapsilukutoive ei toteudu perheellistymisikäisten nuorten aikuisten kokeman epävarmuuden vuoksi.
     
    Äitiysavustukseen käytetään julkista rahaa noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Suhteessa vaikkapa lapsilisien miljardipottiin se on todella vähän. Pieneksi budjetoitu summa on alkanut näkyä myös pakkauksen tuotteiden laadussa - "made in finland" -lappuja on yhä harvemmassa vaatteessa. Yhteen pakkaukseen käytettävä rahamäärä ei ole kasvanut  vuosiin. Olisi kohtuullista, että suomalaisen työllisyydenkin nimissä voisimme satsata pakkaukseen lisää rahaa siten, että kotimaisuusaste saataisiin nousemaan.
     
    Äitiyspakkaukseen kohdistuneista säästöistä huolimatta pakkauksen suosio on yhä valtava. Lähes kaikki ensisynnyttäjät valitsevat sen 140 euron rahallisen avustuksen sijaan. Pakkauksia postitetaan 40 000 kappaletta vuosittain ja joka vuosi päivitettävän sisällön julkistus on vuosittainen mediatapahtuma.
     
    Pakkaus kiinnostaa myös maailmalla valtavasti. Samalla kipuilemme byrokratian kanssa, miten saisimme äitiyspakkauksen suomalaiseksi suureksi vientituotteeksi. Tähän on löydettävä ratkaisu.
     
    Mutta entä ne uudistukset?
     
    Hyvinvointivaltion rakenteita pöllytetään nyt kunnolla monella suunnalla. Niin pitääkin. Samalla on osattava pitää kiinni siitä, mikä on arvokasta ja hyvää. Äitiyspakkaus on hyvinvointivaltion kruununjalokivi. Sillä on todellista merkitystä perheille ja samalla vahva symboliarvo.
     
    Se ei silti tarkoita, etteikö äitiyspakkausta voisi uudistaa ja modernisoida vastaamaan vielä paremmin tämän päivän tarpeisiin. Siis keksiä uusia asioita sen tutun makuupussin, talvihaalarin ja kylpymittarin kylkeen ja rinnalle. Tätä onneksi on jo tehtykin.
     
    Oman vanhemmuuteni ensi kuukausina muistan hämmästelleeni tunnemyllerryksen keskellä netin keskustelupalstojen mielipiteiden tulvaa ja toverituomioistuimen kaltaista piikikästä sävyä. Niitä lukiessa säikähdin; näinkö äidit asettuvat toisiaan vastaan? Kuka heistä on oikeassa, kuka muka on paras äiti?
     
    Moni etsii neuvoja parisuhteen karikkoon vauvan valvottaessa, tietoa soseruokailun oikea-aikaisesta aloittamisesta, vastauksia imetyksen ongelmiin tai etsii tukea synnytyksen jälkeisen  masennuksen oireisiin. Joku kaipaa mammakaveria äitiysvapaan päiviin. Isäänkin voi moni asia askarruttaa - roolin muutos on suuri oli kyseessä esikoinen tai kasvava lapsikatras kotona. Pääasiassa näihin voi vastata neuvola, mutta ei aina - ei läheskään aina. Monen murheen keskellä kuukauden päästä odottava neuvola-aika ei paljoa lohduta.
     
    Uskon vahvasti, että äitiyspakkauksen uusiksi tuotteiksi olisi hyvä rakentaa palvelumuotoilua, jossa digitalisaatiota ja mobiiliteknologiaa hyödyntämällä voisimme vahvistaa vanhemmuuden tukea. Tämä olisi lahja suomalaisille perheille. Asiantunteva apu, vaikka vuorokauden ympäri vauva-arjen askarruttaviin murheisiin. Tiedän, että tämän ympärillä on myös käynnissä hyviä innovaatioita.

    Tai miten toimisi palveluseteli lapsiperheiden matalan kynnyksen kotiapuun?
     
    Lisäksi olen kuullut innostavia ajatuksia uusimman terveysteknologian hyödyntämisestä äitiyspakkauksen tuotteissa. Miten olisi kansansairauksia seulova testivaippa?
     
    Rakastan äitiyspakkausta. Rakastan hyvinvointiyhteiskuntaa. Siksi haluan myös uudistaa niitä. 

    ]]>
    10 http://annikasaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233027-kruununjalokivi-kiillotettava-aitiyspakkaus-paivitettava#comments äitiyspakkaus Vanhemmuus Vienti Thu, 09 Mar 2017 13:06:14 +0000 Annika Saarikko http://annikasaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233027-kruununjalokivi-kiillotettava-aitiyspakkaus-paivitettava
    Työntekijöiden oikeus koulutukseen huonossa jamassa http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231405-tyontekijoiden-oikeus-koulutukseen-huonossa-jamassa <p><a href="http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000005085056.html">Taloussanomat</a> kertoo, että runsaat kolme vuotta voimassa ollut laki kolmesta koulutuspäivästä on epäonnistumassa. Lisäkoulutusta laki on tuonut vain vähän, eikä tavoite koulutuksen jakautumisesta tasaisemmin työntekijöiden kesken vaikuta toteutuvan.<br /><br />Lehdessä kerrotaan: &quot;Koulutuspäivien lisääntyminen ei näy ainakaan työ- ja elinkeinoministeriön <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74896/TEMjul_17_2016_28042016.pdf?sequence=1">työolobarometristä</a>. Päinvastoin. Vuonna 2015 koulutukseen käytettyjen työpäivien lukumäärä putosi alimmilleen 2000-luvulla. Myös työnantajan maksamaan koulutukseen osallistuneiden osuus on laskenut lain astuttua voimaan.&quot;</p><p>Edellisen hallituksen aikana laadittu laki näyttäisi siis jäävän torsoksi eikä saavuta tavoitteita. Alunperin laissa tavoiteltiin työntekijöille koulutusoikeutta, mutta jälleen kerran päädyttiin sen sijaan malliin, jossa yritykset saavat koulutusvähennystä. Kuten moni muukin tällä keinoin toteutettu laki ei tämäkään vaikuta toimivan muutoin kuin yritystukena omistajien hyödyksi.</p><p>Päätös tehtiin siis Kataisen hallituksen toimesta ja sen toteumaa oli sovittu arvioitavan kahden vuoden päästä vuonna 2015. Kuitenkin virallista arviota ei vieläkään ole ja myöhästymisen syistä lehti kertoo seuraavaa: &quot;Seurantaraportti piti tehdä jo viime vuonna, mutta se on jäänyt kiireellisempien asioiden, kuten pakkolakien, jalkoihin.&quot;</p><p>Tilastot kertovat karua kieltään onnistumisesta:</p><ul><li><p>kunnissa työntekijöistä yli 70 prosenttia koulutuskorvauksen piirissä</p></li><li><p>yrityksissä vain reilut 10 prosenttia</p></li><li><p>SAK:n luottamushenkilökyselyssä vuoden 2015 lopussa vain 12 prosenttia vastaajista arvioi uuden lain lisänneen koulutusta työpaikoilla</p></li><li><p>julkisten alojen luottamusmiehistä arvioi 22 prosenttia lisänneen koulutusta</p></li></ul><p>Vaikuttaa siltä, että yritykset ovat päässeet vain vähentämään yhteiset koulutushetket ja tiimipäivät, mutta henkilökohtaiseen koulutukseen ei ole tullut mitään lisää. Sen kasvattaminen taas oli lain nimenomainen tavoite. Yrityksien lobbarit jaksavat puhua ns kohtaanto-ongelmasta, kun työntekijöiden osaaminen ei kohtaa uusia tarpeita. Juuri tällä tavalla niitä kohtaanto-ongelmia syntyy työmarkkinoille, kun työntekijöiden osaamisen kehittymisestä ei pidetä huolta.</p><p>Osaamiselle on aivan yhtä suora yhteys Suomen pärjäämiseen kilpailussa kuin kikyllä ja meillä ei ole varaa antaa osaamisen rapautua työssäolevien kohdalla. Liian usein myös toistuu kuvio, jossa vaikkapa ICT-alalla yritys ei kouluta osaavia insinöörejä tulevaan teknologiaan vaan potkaisee heidät vanhentuneen osaamisen saattelemana kortistoon. Otetan sitten uudet tekijät tilalle vaikka vanhoillakin olisi ollut kyky ja halu oppia uutta. Yhteiskunta huolehtikoon niistä insinööreistä.</p><p>Onnistumisen arviota työntekijän oikeuksia koskevasta laista on siis saatu odottaa nykyhallituksen toimesta jo puolisentoista vuotta. Olisiko sen aika välillä pitää huolta työntekijöistä ja velvoittaa myös yritykset näihin talkoisiin ylläpitämään Suomen kilpailukykyä osaamisen ja koulutuksen kautta?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Taloussanomat kertoo, että runsaat kolme vuotta voimassa ollut laki kolmesta koulutuspäivästä on epäonnistumassa. Lisäkoulutusta laki on tuonut vain vähän, eikä tavoite koulutuksen jakautumisesta tasaisemmin työntekijöiden kesken vaikuta toteutuvan.

    Lehdessä kerrotaan: "Koulutuspäivien lisääntyminen ei näy ainakaan työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometristä. Päinvastoin. Vuonna 2015 koulutukseen käytettyjen työpäivien lukumäärä putosi alimmilleen 2000-luvulla. Myös työnantajan maksamaan koulutukseen osallistuneiden osuus on laskenut lain astuttua voimaan."

    Edellisen hallituksen aikana laadittu laki näyttäisi siis jäävän torsoksi eikä saavuta tavoitteita. Alunperin laissa tavoiteltiin työntekijöille koulutusoikeutta, mutta jälleen kerran päädyttiin sen sijaan malliin, jossa yritykset saavat koulutusvähennystä. Kuten moni muukin tällä keinoin toteutettu laki ei tämäkään vaikuta toimivan muutoin kuin yritystukena omistajien hyödyksi.

    Päätös tehtiin siis Kataisen hallituksen toimesta ja sen toteumaa oli sovittu arvioitavan kahden vuoden päästä vuonna 2015. Kuitenkin virallista arviota ei vieläkään ole ja myöhästymisen syistä lehti kertoo seuraavaa: "Seurantaraportti piti tehdä jo viime vuonna, mutta se on jäänyt kiireellisempien asioiden, kuten pakkolakien, jalkoihin."

    Tilastot kertovat karua kieltään onnistumisesta:

    • kunnissa työntekijöistä yli 70 prosenttia koulutuskorvauksen piirissä

    • yrityksissä vain reilut 10 prosenttia

    • SAK:n luottamushenkilökyselyssä vuoden 2015 lopussa vain 12 prosenttia vastaajista arvioi uuden lain lisänneen koulutusta työpaikoilla

    • julkisten alojen luottamusmiehistä arvioi 22 prosenttia lisänneen koulutusta

    Vaikuttaa siltä, että yritykset ovat päässeet vain vähentämään yhteiset koulutushetket ja tiimipäivät, mutta henkilökohtaiseen koulutukseen ei ole tullut mitään lisää. Sen kasvattaminen taas oli lain nimenomainen tavoite. Yrityksien lobbarit jaksavat puhua ns kohtaanto-ongelmasta, kun työntekijöiden osaaminen ei kohtaa uusia tarpeita. Juuri tällä tavalla niitä kohtaanto-ongelmia syntyy työmarkkinoille, kun työntekijöiden osaamisen kehittymisestä ei pidetä huolta.

    Osaamiselle on aivan yhtä suora yhteys Suomen pärjäämiseen kilpailussa kuin kikyllä ja meillä ei ole varaa antaa osaamisen rapautua työssäolevien kohdalla. Liian usein myös toistuu kuvio, jossa vaikkapa ICT-alalla yritys ei kouluta osaavia insinöörejä tulevaan teknologiaan vaan potkaisee heidät vanhentuneen osaamisen saattelemana kortistoon. Otetan sitten uudet tekijät tilalle vaikka vanhoillakin olisi ollut kyky ja halu oppia uutta. Yhteiskunta huolehtikoon niistä insinööreistä.

    Onnistumisen arviota työntekijän oikeuksia koskevasta laista on siis saatu odottaa nykyhallituksen toimesta jo puolisentoista vuotta. Olisiko sen aika välillä pitää huolta työntekijöistä ja velvoittaa myös yritykset näihin talkoisiin ylläpitämään Suomen kilpailukykyä osaamisen ja koulutuksen kautta?

    ]]>
    0 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231405-tyontekijoiden-oikeus-koulutukseen-huonossa-jamassa#comments %23Koulutus Osaaminen Talouskasvu Vienti Yritysvastuu Mon, 13 Feb 2017 10:51:22 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231405-tyontekijoiden-oikeus-koulutukseen-huonossa-jamassa