Lääkkeet http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/145754/all Sat, 23 Mar 2019 16:25:36 +0200 fi Oikeus syödä kokonainen sydänlääke? http://niinaalho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272385-oikeus-syoda-kokonainen-sydanlaake <p><em>&ldquo;Ei minulla ole tässä kuussa varaa sydänlääkkeisiin, joten otan vain puolikkaan annoksen. Rahat menivät siihen, kun piti käydä tapaamassa lääkäriä, jotta saisin todistuksen taksimatkoja varten. Olen 93-vuotias ja melko hyvässä kunnossa, joten minulle ei myönnetty kuin 5 taksimatkaa/kk. Sillä minun pitäisi hoitaa kauppa-asiat, lääkärikäynnit ja joskus olisi mukava päästä tapaamaan myös ystäviä seurakunnan kerhoon.&rdquo;- Marjatta&nbsp;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Ikääntyneiden köyhyys on yleisempää, kun huomioidaan terveyteen liittyvät tekijät köyhyyden määrittelyssä. Köyhyydestä puhuttaessa pelkät tuloihin perustuvat mittarit eivät kerro koko totuutta tilanteesta, sillä tulojen riittävyyteen vaikuttavat myös terveysmenot, kuten terveydenhuollon maksut ja lääkekustannukset.</p><p>Kun terveys reistailee pitää käydä useammin lääkärissä, kulkea lääkäriin ja käyttää joskus kalliitakin lääkkeitä. Toisinaan on tarve palveluille, kuten kotihoidolle, ruokapalvelulle tai siivousavulle. Tämä kaikki tietenkin maksaa ikäihmiselle. Yhä suurempi osa vähävaraisten iäkkäiden varoista kuluu lääkkeiden, terveyspalveluiden ja kotona asumisen mahdollistavien palveluiden hankintaan. Näin ollen ikäihmisten köyhyys saattaa jäädä näkymättömiin, jos seurataan vain pelkkiä tuloja.</p><p>THL on tutkinut terveysmenojen vaikutuksia köyhyyteen. Yli 65-vuotiaat pienituloiset käyttävät eniten julkista terveydenhuoltoa ja siten maksavat eniten myös palvelumaksuja. Työssä käyvällä väestöllä on työterveyshuolto ja alle 18-vuotiaat ovat vapautettuja useista maksuista. THL:n tutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaiden kohdalla köyhyysaste kasvaa 0,7-1,9%, kun terveydenhuollon asiakasmaksut huomioidaan.</p><p>Minimi yksinasuvan eläke on 785&euro;/kk. Vuoden vaihteessa nollautuvat lääkkeiden omavastuut, terveydenhuolto ja matkustuskulut tekevät monille toimeentulosta äärimmäisen tiukkaa. Eläkeläiset voivat hakea useita eri tukia paikkaamaan menojaan, mutta tukiviidakko on haasteellinen. Toimeentulotuki on sosiaalietuuksista viimesijaisin taloudellisen tuen muoto, jonka tarkoituksena on turvata ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Moni eläkeläinen saattaa jättää tuen hakematta, vaikka olisikin siihen oikeutettu, sillä tukien hakeminen on usein haastavaa. Tukien hakemiseen liittyy paljon epätietoisuutta ja aina siihen ei tarjota riittävästi apua esimerkiksi kunnan puolelta.&nbsp; Osa tuen tarvitsijoista ei välttämättä edes tiedä olevansa oikeutettuja tukeen ja toiset taas saattavat kokea tilanteen sosiaalisesti häpeällisenä.</p><p>Vaikka ikäihmisten köyhyydestä on käyty viime aikoina paljon keskustelua, teot köyhyyden vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi ovat jääneet tekemättä.&nbsp; Eläkkeisiin tehty indeksien jäädyttäminen ja elämisen kustannusten nousu saa eläkeläisten tilanteen näyttämään tulevaisuudessakin köyhältä. Siksi ikäihmisten köyhyyden vähentäminen tulisikin nostaa yhä vahvemmin poliittisen keskustelun kohteeksi. Mielestäni ikäihmisten köyhyyttä ei nujerreta pelkästään pieniä eläkkeitä nostamalla. Tilanteen korjaamisessa tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon myös ikäihmisiin kohdentuvat muut välittömät menot, kuten terveydenhuollon palvelumaksut tai lääkekorvaukset. <strong>Jokaisella ikäihmisellä tulisi aina olla oikeus syödä kokonainen sydänlääke ja tavata ystäviään silloin tällöin.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</strong>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> “Ei minulla ole tässä kuussa varaa sydänlääkkeisiin, joten otan vain puolikkaan annoksen. Rahat menivät siihen, kun piti käydä tapaamassa lääkäriä, jotta saisin todistuksen taksimatkoja varten. Olen 93-vuotias ja melko hyvässä kunnossa, joten minulle ei myönnetty kuin 5 taksimatkaa/kk. Sillä minun pitäisi hoitaa kauppa-asiat, lääkärikäynnit ja joskus olisi mukava päästä tapaamaan myös ystäviä seurakunnan kerhoon.”- Marjatta 

 

Ikääntyneiden köyhyys on yleisempää, kun huomioidaan terveyteen liittyvät tekijät köyhyyden määrittelyssä. Köyhyydestä puhuttaessa pelkät tuloihin perustuvat mittarit eivät kerro koko totuutta tilanteesta, sillä tulojen riittävyyteen vaikuttavat myös terveysmenot, kuten terveydenhuollon maksut ja lääkekustannukset.

Kun terveys reistailee pitää käydä useammin lääkärissä, kulkea lääkäriin ja käyttää joskus kalliitakin lääkkeitä. Toisinaan on tarve palveluille, kuten kotihoidolle, ruokapalvelulle tai siivousavulle. Tämä kaikki tietenkin maksaa ikäihmiselle. Yhä suurempi osa vähävaraisten iäkkäiden varoista kuluu lääkkeiden, terveyspalveluiden ja kotona asumisen mahdollistavien palveluiden hankintaan. Näin ollen ikäihmisten köyhyys saattaa jäädä näkymättömiin, jos seurataan vain pelkkiä tuloja.

THL on tutkinut terveysmenojen vaikutuksia köyhyyteen. Yli 65-vuotiaat pienituloiset käyttävät eniten julkista terveydenhuoltoa ja siten maksavat eniten myös palvelumaksuja. Työssä käyvällä väestöllä on työterveyshuolto ja alle 18-vuotiaat ovat vapautettuja useista maksuista. THL:n tutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaiden kohdalla köyhyysaste kasvaa 0,7-1,9%, kun terveydenhuollon asiakasmaksut huomioidaan.

Minimi yksinasuvan eläke on 785€/kk. Vuoden vaihteessa nollautuvat lääkkeiden omavastuut, terveydenhuolto ja matkustuskulut tekevät monille toimeentulosta äärimmäisen tiukkaa. Eläkeläiset voivat hakea useita eri tukia paikkaamaan menojaan, mutta tukiviidakko on haasteellinen. Toimeentulotuki on sosiaalietuuksista viimesijaisin taloudellisen tuen muoto, jonka tarkoituksena on turvata ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Moni eläkeläinen saattaa jättää tuen hakematta, vaikka olisikin siihen oikeutettu, sillä tukien hakeminen on usein haastavaa. Tukien hakemiseen liittyy paljon epätietoisuutta ja aina siihen ei tarjota riittävästi apua esimerkiksi kunnan puolelta.  Osa tuen tarvitsijoista ei välttämättä edes tiedä olevansa oikeutettuja tukeen ja toiset taas saattavat kokea tilanteen sosiaalisesti häpeällisenä.

Vaikka ikäihmisten köyhyydestä on käyty viime aikoina paljon keskustelua, teot köyhyyden vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi ovat jääneet tekemättä.  Eläkkeisiin tehty indeksien jäädyttäminen ja elämisen kustannusten nousu saa eläkeläisten tilanteen näyttämään tulevaisuudessakin köyhältä. Siksi ikäihmisten köyhyyden vähentäminen tulisikin nostaa yhä vahvemmin poliittisen keskustelun kohteeksi. Mielestäni ikäihmisten köyhyyttä ei nujerreta pelkästään pieniä eläkkeitä nostamalla. Tilanteen korjaamisessa tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon myös ikäihmisiin kohdentuvat muut välittömät menot, kuten terveydenhuollon palvelumaksut tai lääkekorvaukset. Jokaisella ikäihmisellä tulisi aina olla oikeus syödä kokonainen sydänlääke ja tavata ystäviään silloin tällöin.                   

]]>
0 http://niinaalho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272385-oikeus-syoda-kokonainen-sydanlaake#comments Eläke Eläkeläiset köyhyys Lääkkeet Terveysmenot Sat, 23 Mar 2019 14:25:36 +0000 Niina Alho http://niinaalho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272385-oikeus-syoda-kokonainen-sydanlaake
Työmarkkinajärjestöjen verorälssi kuriin ja poistetaan lääkkeiden arvonlisävero http://eskovirri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270655-tyomarkkinajarjestojen-veroralssi-kuriin-ja-poistetaan-laakkeiden-arvonlisavero <p>Suomessa on aivan käsittämätön veroparatiisi, joka sijaitsee Hakaniemessä. Tämä uuden aikakauden verorälssi nauttii valtavia veroetuja samaan aikaan jatkuvasti loukaten vaaleilla valitun eduskunnan arvovaltaa.</p> <p>On aika lopettaa perusteettomat veroedut ja laajentaa veropohjaa poistamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovapaus ja tuomalla myös näiden järjestöjen miljardiomaisuus verotuksen piiriin. Näiden järjestöjen kutsuminen &rdquo;yleishyödyllisiksi&rdquo; on loukkaus kaikkia todellisia hyväntekeväisyysjärjestöjä kohtaan.</p> <p>Näillä toimilla Suomessa saataisiin satoja miljoonia euroja lisää valtion kassaan. Mietitte varmasti kuumeisesti minne ne sijoitettaisiin? Otetaan esimerkki: noin 250 miljoonalla eurolla voisimme poistaa lääkkeiden arvonlisäveron kokonaan.</p> <p>Tottahan lääkkeet ovat tärkeämpiä kuin yhden etuoikeutetun verorälssin etuudet?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on aivan käsittämätön veroparatiisi, joka sijaitsee Hakaniemessä. Tämä uuden aikakauden verorälssi nauttii valtavia veroetuja samaan aikaan jatkuvasti loukaten vaaleilla valitun eduskunnan arvovaltaa.

On aika lopettaa perusteettomat veroedut ja laajentaa veropohjaa poistamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovapaus ja tuomalla myös näiden järjestöjen miljardiomaisuus verotuksen piiriin. Näiden järjestöjen kutsuminen ”yleishyödyllisiksi” on loukkaus kaikkia todellisia hyväntekeväisyysjärjestöjä kohtaan.

Näillä toimilla Suomessa saataisiin satoja miljoonia euroja lisää valtion kassaan. Mietitte varmasti kuumeisesti minne ne sijoitettaisiin? Otetaan esimerkki: noin 250 miljoonalla eurolla voisimme poistaa lääkkeiden arvonlisäveron kokonaan.

Tottahan lääkkeet ovat tärkeämpiä kuin yhden etuoikeutetun verorälssin etuudet?

]]>
11 http://eskovirri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270655-tyomarkkinajarjestojen-veroralssi-kuriin-ja-poistetaan-laakkeiden-arvonlisavero#comments Hakaniemen mafia Lääkkeet Työmarkkinajärjestöt Veroparatiisi Verotus Sun, 03 Mar 2019 08:30:00 +0000 Esko Virri http://eskovirri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270655-tyomarkkinajarjestojen-veroralssi-kuriin-ja-poistetaan-laakkeiden-arvonlisavero
Kattoja toisensa jälkeen http://minnakuusjrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268951-kattoja-toisensa-jalkeen <p>Vuosikaudet olen odottanut, että systeemiä muutettaisiin. On monia sellaisia sairauksia, joiden takia lääkemenot ovat valtavat, terveyskeskuksissa käyntejä paljon ja saattaa jopa sairaalajaksoja olla useita.</p><p>Lääkkeiden kohdalla asiakas joutuu kerryttämään omavastuuta 572 euroon asti, jonka jälkeen joutuu maksamaan korvattavista reseptilääkkeistä vain 2,50 euroa/lääke/ostokerta. Vuoden alussa kerrytetään 50 euron alkuomavastuu. Löytyy myös useita sellaisia resptilääkkeitä, joista Kela ei korvaa lainkaan, koska kyseessä ei katsota olevan sairauden hoitamisesta.</p><p>Terveydenhuollon käyntien matkoissa on 25 euron omasvastuu/suunta. Näitä matkoja kerrytetään 300 euroon asti, jonka jälkeen saa taksikortin, jolla pääsee matkustamaan ilmaisesksi loppuvuoden ajan.</p><p>Terveyskeskus- ja sairaalamaksujen osalta maksukatto on 683 euroa, jonka jälkeen osan palveluista saa maksutta, lyhytaikaisista laitosjaksoista joutuu maksamaan 22,50 e/hoitopäivä.</p><p>Asetutaanpa pienituloisen pitkäaikaissairaan saappaisiin. Lääkemenoja hänellä on 200 euron edestä kuukausittain (tästä vähennetään Kelan korvaus). Tammikuussa hän joutuu maksamaan lääkkeistään 140 euroa, tämän jälkeen 120 euroa/kk, kunnes toukokuussa maksukatto tulee täyteen. Helmikuussa hänelle tulee viikon laitoshoitojakso, samaten maaliskuussa. Hoitopäivämaksu on 48,90 e. Nämä kaksi jaksoa maksavat 684,60 euroa, eli maksukatto meni täyteen. Terveyskeskuksessa tarkastuksissa ja laboratoriokokeissa hän joutuu käymään kaksi kertaa kuussa taksikyydillä. Näihin matkoihin menee 100 euroa/kk. Lisäksi matkat sairaalaan ja takaisin. Maaliskuun puolella matkojen vuosiomavastuu menee täyteen. Kolmen kuukauden terveydenhuollon kuluihin hänellä menee yli 1300 euroa.</p><p>Kyseisellä tapauksessa tilanne ei ole niin paha, jos hän pystyy saamaan toimeentulotukea. Tällöin hän saa nämä kaikki takaisin Kelalta. Mutta entäpä pienituloinen, jolla sattuu olemaan pari tonnia säästössä pahan päivän varalle tai tuloja juuri sen verran, ettei saa toimeentulotukea. Monella on laskuja, joita Kela ei huomioi toimeentulotuen menoina. Pienituloiselle maksukattojen kerryttäminen voi olla ylivoimainen tehtävä. Apteekista ei lääkkeitä laskulle saa, samaten taksimatkat pitää maksaa heti. Sairaalamaksuille voi pyytää maksuaikaa, mutta tuskin niitäkään pitkälle maksuajalle saa.</p><p>Voisiko asialle tehdä jotain? Yksi mahdollisuus olisi, että velotettaisiin niiltä henkilöiltä, joilla joka vuosi maksukatot täyttyvät, lääkkeistä 50 e/kk, taksimatkoista 25 e/kk. Terveyskeskus- ja lyhytaikaisista laitosmaksuista 50 e/kk. Isoja summia nuo ovat edelleenkin, mutta saisi kustannukset jaettua tasaisesti joka kuukaudelle. Vai pystyisikö yhteiskunta tulemaan vieläkin enemmän vastaan?</p><p>&quot;Löyly on köyhän lasaretti&quot; -Suomalainen sananparsi-</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuosikaudet olen odottanut, että systeemiä muutettaisiin. On monia sellaisia sairauksia, joiden takia lääkemenot ovat valtavat, terveyskeskuksissa käyntejä paljon ja saattaa jopa sairaalajaksoja olla useita.

Lääkkeiden kohdalla asiakas joutuu kerryttämään omavastuuta 572 euroon asti, jonka jälkeen joutuu maksamaan korvattavista reseptilääkkeistä vain 2,50 euroa/lääke/ostokerta. Vuoden alussa kerrytetään 50 euron alkuomavastuu. Löytyy myös useita sellaisia resptilääkkeitä, joista Kela ei korvaa lainkaan, koska kyseessä ei katsota olevan sairauden hoitamisesta.

Terveydenhuollon käyntien matkoissa on 25 euron omasvastuu/suunta. Näitä matkoja kerrytetään 300 euroon asti, jonka jälkeen saa taksikortin, jolla pääsee matkustamaan ilmaisesksi loppuvuoden ajan.

Terveyskeskus- ja sairaalamaksujen osalta maksukatto on 683 euroa, jonka jälkeen osan palveluista saa maksutta, lyhytaikaisista laitosjaksoista joutuu maksamaan 22,50 e/hoitopäivä.

Asetutaanpa pienituloisen pitkäaikaissairaan saappaisiin. Lääkemenoja hänellä on 200 euron edestä kuukausittain (tästä vähennetään Kelan korvaus). Tammikuussa hän joutuu maksamaan lääkkeistään 140 euroa, tämän jälkeen 120 euroa/kk, kunnes toukokuussa maksukatto tulee täyteen. Helmikuussa hänelle tulee viikon laitoshoitojakso, samaten maaliskuussa. Hoitopäivämaksu on 48,90 e. Nämä kaksi jaksoa maksavat 684,60 euroa, eli maksukatto meni täyteen. Terveyskeskuksessa tarkastuksissa ja laboratoriokokeissa hän joutuu käymään kaksi kertaa kuussa taksikyydillä. Näihin matkoihin menee 100 euroa/kk. Lisäksi matkat sairaalaan ja takaisin. Maaliskuun puolella matkojen vuosiomavastuu menee täyteen. Kolmen kuukauden terveydenhuollon kuluihin hänellä menee yli 1300 euroa.

Kyseisellä tapauksessa tilanne ei ole niin paha, jos hän pystyy saamaan toimeentulotukea. Tällöin hän saa nämä kaikki takaisin Kelalta. Mutta entäpä pienituloinen, jolla sattuu olemaan pari tonnia säästössä pahan päivän varalle tai tuloja juuri sen verran, ettei saa toimeentulotukea. Monella on laskuja, joita Kela ei huomioi toimeentulotuen menoina. Pienituloiselle maksukattojen kerryttäminen voi olla ylivoimainen tehtävä. Apteekista ei lääkkeitä laskulle saa, samaten taksimatkat pitää maksaa heti. Sairaalamaksuille voi pyytää maksuaikaa, mutta tuskin niitäkään pitkälle maksuajalle saa.

Voisiko asialle tehdä jotain? Yksi mahdollisuus olisi, että velotettaisiin niiltä henkilöiltä, joilla joka vuosi maksukatot täyttyvät, lääkkeistä 50 e/kk, taksimatkoista 25 e/kk. Terveyskeskus- ja lyhytaikaisista laitosmaksuista 50 e/kk. Isoja summia nuo ovat edelleenkin, mutta saisi kustannukset jaettua tasaisesti joka kuukaudelle. Vai pystyisikö yhteiskunta tulemaan vieläkin enemmän vastaan?

"Löyly on köyhän lasaretti" -Suomalainen sananparsi-

 

]]>
4 http://minnakuusjrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268951-kattoja-toisensa-jalkeen#comments KELA Lääkkeet Matkakulut Terveydenhoitokulut Sun, 03 Feb 2019 08:51:55 +0000 Minna Kuusjärvi http://minnakuusjrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268951-kattoja-toisensa-jalkeen
Kaikkia päihteitä voi käyttää väärin http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268047-kaikkia-paihteita-voi-kayttaa-vaarin <p><em>Halla-aho, Andersson ja Haavisto ei kannata kannabiksen laillistamista mutta sensijaan dekriminalisointi sai kaikkien kannatuksen. Onhan tuokin positiivista.</em>&nbsp; - Lähde : <a href="http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267965-halla-aho-andersson-ja-haavisto-kannabiskysymys" title="http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267965-halla-aho-andersson-ja-haavisto-kannabiskysymys">http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267965-halla-aho-andersson-j...</a><br /><br /><br />Kaikkia huumaavia aineita voi sellaisenaan tai yhdistettynä käyttää väärin. Yhden &quot;huvikäyttö&quot; voi olla toiselle tai jopa toisille kuolema, esimerkiksi Googlella &quot;tarjosi kannabista ja raiskasi tytön&quot; :&nbsp; <a href="https://www.google.com/search?client=firefox-b&amp;q=tarjosi+kannabista+ja+raiskasi+tyt%C3%B6n+" title="https://www.google.com/search?client=firefox-b&amp;q=tarjosi+kannabista+ja+raiskasi+tyt%C3%B6n+">https://www.google.com/search?client=firefox-b&amp;q=tarjosi+kannabista+ja+r...</a><br /><br /><br />Kai Suomessa on jo tarpeeksi huumaavia substansseja/aineita joilla oma tai toisen pää saadaan sekaisin &quot;huvikseen&quot; - ja &quot;mielenterveydelliset ongelmat lisääntyvät&quot;:&nbsp;<br />&nbsp;</p><p>&quot;<em>Itäsuomalaisen lääkärin epäillään kirjoittaneen reseptejä vuosia kyseenalaisin perustein, kertoo Iltalehti. Lehden mukaan lääkäri tehtaili tuhansittain reseptejä, joilla apteekeista hankittiin vahvoja lääkkeitä, huumaavia aineita ja anabolisia steroideja. Joidenkin apteekkien mukaan lääkkeitä olisi mennyt katukauppaan. Lisäksi lääkärin väitetään kirjoittaneen pirtureseptejä alaikäisille. Iltalehti kertoo, että muutamat apteekit kantelivat lääkäristä vuonna 2008. Viime kuussa Valvira vei lääkäriltä kaikki oikeudet reseptilääkkeiden määräämiseen.</em>&quot; - Maaseudun Tulevaisuus 14.10.2013&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Halla-aho, Andersson ja Haavisto ei kannata kannabiksen laillistamista mutta sensijaan dekriminalisointi sai kaikkien kannatuksen. Onhan tuokin positiivista.  - Lähde : http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267965-halla-aho-andersson-ja-haavisto-kannabiskysymys


Kaikkia huumaavia aineita voi sellaisenaan tai yhdistettynä käyttää väärin. Yhden "huvikäyttö" voi olla toiselle tai jopa toisille kuolema, esimerkiksi Googlella "tarjosi kannabista ja raiskasi tytön" :  https://www.google.com/search?client=firefox-b&q=tarjosi+kannabista+ja+raiskasi+tyt%C3%B6n+


Kai Suomessa on jo tarpeeksi huumaavia substansseja/aineita joilla oma tai toisen pää saadaan sekaisin "huvikseen" - ja "mielenterveydelliset ongelmat lisääntyvät": 
 

"Itäsuomalaisen lääkärin epäillään kirjoittaneen reseptejä vuosia kyseenalaisin perustein, kertoo Iltalehti. Lehden mukaan lääkäri tehtaili tuhansittain reseptejä, joilla apteekeista hankittiin vahvoja lääkkeitä, huumaavia aineita ja anabolisia steroideja. Joidenkin apteekkien mukaan lääkkeitä olisi mennyt katukauppaan. Lisäksi lääkärin väitetään kirjoittaneen pirtureseptejä alaikäisille. Iltalehti kertoo, että muutamat apteekit kantelivat lääkäristä vuonna 2008. Viime kuussa Valvira vei lääkäriltä kaikki oikeudet reseptilääkkeiden määräämiseen." - Maaseudun Tulevaisuus 14.10.2013 

]]>
3 http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268047-kaikkia-paihteita-voi-kayttaa-vaarin#comments Alkoholi Huumeet Lääkkeet Päihteet Väärinkäyttö Sun, 20 Jan 2019 06:54:59 +0000 Matti Simonaho http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268047-kaikkia-paihteita-voi-kayttaa-vaarin
Saako ihmisen elämällä rahastaa? http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263423-saako-ihmisen-elamalla-rahastaa <p>Mitä tekisit, jos sinulle tai jollekin rakkaallesi elintärkeän lääkkeen hinta 30-kertaistuisi? Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa tällainen ajatus saattaa tuntua naurettavalta ja suorastaan absurdilta, sillä eihän kukaan viranomainen voisi osoittaa näin merkittävää välinpitämättömyyttä kansalaisia kohtaan. Näin kuitenkin kävi sadoille tuhansille suomalaiselle tyypin 2 diabeteksesta kärsiville, kun lääkkeiden korvattavuutta päätettiin alentaa vuonna 2017. Diabeteslääkkeen hinnannousu iski erityisesti ikääntyneisiin ja pienituloisiin, joista moni joutuu nyt valitsemaan joko ruuan tai lääkkeiden välillä.</p><p>Ongelma ei rajoitu pelkästään diabeteksesta kärsiviin pienituloisiin, vaan se on huomattavasti laajempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänä vuonna julkaiseman tilaston mukaan joka kymmenes vanhuksista on joutunut jättämään lääkärikäynnin väliin rahan puutteen takia. Terveyspalveluiden tarve keskittyy myös tutkimuksen mukaan erityisesti vähävaraisiin, joten pienimpään tulokymmenykseen kuuluvat eläkeläiset eivät saa rahan puutteen vuoksi sitä apua, jota he tarvitsisivat.</p><p>SoTe-uudistuksen myötä tämä ongelma on vain pahentumassa. Valinnanvapauden myötä ihmisistä ollaan tekemässä kapitaatiokorvausten myötä yksityisille palveluntarjoajille vain kulueriä, joita arvioidaan heidän kustannustehokkuutensa perusteella. Samalla emme voi mitenkään tietää, miten SoTe näkyy kuntalaisen asiakasmaksuissa. Moni vanhus ja pienituloinen ei valitettavasti nykyäänkään pysty selviämään edes matalimmista terveyskeskus- tai hammashoitopalvelumaksuista.</p><p>Apua vähävaraiselle kansalaiselle on tarjolla esimerkiksi toimeentulotuen muodossa, mutta usein sekään ei riitä. Tukien käsittelyajat ovat usein huolestuttavan pitkiä ja tämän vuoden keväällä apua tarvitsevat joutuivat odottamaan pahimmillaan yli kuukauden päätöstä Kelalta. Monelle esimerkiksi diabeteksesta kärsivälle vanhukselle jo muutaman viikon tai kuukauden odotus voi aiheuttaa merkittävää terveydellistä haittaa.</p><p>Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa kenenkään ei pitäisi joutua valitsemaan, saako hän ruokaa pöytään vai käykö sen sijaan lääkärissä. Vastuullinen hallitus olisi jo puhaltanut pelin poikki ja tullut ihmisten ja yritysten väliin. Meidän terveydestämme ei saa tulla tulevaisuuden maailmassa yksi rahastuskeino lisää, jonka avulla meitä käytetään hyväksi. Nyt &ndash; jos koskaan &ndash; olisi viimein aika tajuta, että terve kansa tarkoittaa myös tervettä kansantaloutta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitä tekisit, jos sinulle tai jollekin rakkaallesi elintärkeän lääkkeen hinta 30-kertaistuisi? Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa tällainen ajatus saattaa tuntua naurettavalta ja suorastaan absurdilta, sillä eihän kukaan viranomainen voisi osoittaa näin merkittävää välinpitämättömyyttä kansalaisia kohtaan. Näin kuitenkin kävi sadoille tuhansille suomalaiselle tyypin 2 diabeteksesta kärsiville, kun lääkkeiden korvattavuutta päätettiin alentaa vuonna 2017. Diabeteslääkkeen hinnannousu iski erityisesti ikääntyneisiin ja pienituloisiin, joista moni joutuu nyt valitsemaan joko ruuan tai lääkkeiden välillä.

Ongelma ei rajoitu pelkästään diabeteksesta kärsiviin pienituloisiin, vaan se on huomattavasti laajempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänä vuonna julkaiseman tilaston mukaan joka kymmenes vanhuksista on joutunut jättämään lääkärikäynnin väliin rahan puutteen takia. Terveyspalveluiden tarve keskittyy myös tutkimuksen mukaan erityisesti vähävaraisiin, joten pienimpään tulokymmenykseen kuuluvat eläkeläiset eivät saa rahan puutteen vuoksi sitä apua, jota he tarvitsisivat.

SoTe-uudistuksen myötä tämä ongelma on vain pahentumassa. Valinnanvapauden myötä ihmisistä ollaan tekemässä kapitaatiokorvausten myötä yksityisille palveluntarjoajille vain kulueriä, joita arvioidaan heidän kustannustehokkuutensa perusteella. Samalla emme voi mitenkään tietää, miten SoTe näkyy kuntalaisen asiakasmaksuissa. Moni vanhus ja pienituloinen ei valitettavasti nykyäänkään pysty selviämään edes matalimmista terveyskeskus- tai hammashoitopalvelumaksuista.

Apua vähävaraiselle kansalaiselle on tarjolla esimerkiksi toimeentulotuen muodossa, mutta usein sekään ei riitä. Tukien käsittelyajat ovat usein huolestuttavan pitkiä ja tämän vuoden keväällä apua tarvitsevat joutuivat odottamaan pahimmillaan yli kuukauden päätöstä Kelalta. Monelle esimerkiksi diabeteksesta kärsivälle vanhukselle jo muutaman viikon tai kuukauden odotus voi aiheuttaa merkittävää terveydellistä haittaa.

Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa kenenkään ei pitäisi joutua valitsemaan, saako hän ruokaa pöytään vai käykö sen sijaan lääkärissä. Vastuullinen hallitus olisi jo puhaltanut pelin poikki ja tullut ihmisten ja yritysten väliin. Meidän terveydestämme ei saa tulla tulevaisuuden maailmassa yksi rahastuskeino lisää, jonka avulla meitä käytetään hyväksi. Nyt – jos koskaan – olisi viimein aika tajuta, että terve kansa tarkoittaa myös tervettä kansantaloutta.

]]>
14 http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263423-saako-ihmisen-elamalla-rahastaa#comments Eläkeläiset Lääkkeet Pahoinvointiyhteiskunta Pienituloiset Sotesoppa Wed, 31 Oct 2018 09:02:27 +0000 Markus Myllyniemi http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263423-saako-ihmisen-elamalla-rahastaa
Vaaliteema! Mille puolueelle! http://hanskoskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263261-vaaliteema-mille-puolueelle <p>Onko suomalaisella/suomalaisilla poliittisilla puolueilla rohkeutta ottaa yhdeksi vaaliteemakseen kannabis? Edellisen asian voi tehdä karkeasti kolmella tasolla.</p> <p>1. Lähteä ajamaan Kanadan mallia, jossa vapautetaan läheskokonaan edellämainittu päihde...rajoite on kahdeksantoista vuoden ikä joka vaaditaan esim. Suomessa tupakkatuotteisiin, ja mietoihin alkoholituotteisiin, jne.</p> <p>2. Lähteä vapauttamaan lääkekannabis sitä tarvitseville joka tarkoittaa sitä että tehdään laaja tutkimus mahdollisen lääkkeen hyvistä, ja huonoista puolista. Suhtaudutaan edellämainittuun aineeseen neutraalimmin kuten mihin tahansa lääkkeeseen, joka päästetään, tai ollaan päästämättä markkinoille.</p> <p>3. Ottaa malli Sveitsistä jossa cbd-kannabis on vapautettu, tai siellä ei nähty syytä kieltää luonnontuotetta joka ei &quot;päihdytä&quot;.</p> <p>4. Tai ottaa vaaliteemakseen valistuksen. Valtaosa ihmisistä tietää mitä eroa on viinalla, viineillä/oluella, ja alkoholittomilla juomilla. Uskon myös että osa tietää myös mitä tarkoittaa tupakka, kevytsavukkeet, ja sähkötupakka (sähkötupakka ei ole rinnastettavissa alkoholittomiin juomiin, tai cbd-kannabikseen, mutta en keksinyt parempaakaan. Valistuksella tarkoitan että eriitäin suuri osa suomalaisista ihmisistä ei tiedä mitä eroa on ns. Viihdekannabiksella, Lääkekannabiksella, tai CBD-kannabiksella.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onko suomalaisella/suomalaisilla poliittisilla puolueilla rohkeutta ottaa yhdeksi vaaliteemakseen kannabis? Edellisen asian voi tehdä karkeasti kolmella tasolla.

1. Lähteä ajamaan Kanadan mallia, jossa vapautetaan läheskokonaan edellämainittu päihde...rajoite on kahdeksantoista vuoden ikä joka vaaditaan esim. Suomessa tupakkatuotteisiin, ja mietoihin alkoholituotteisiin, jne.

2. Lähteä vapauttamaan lääkekannabis sitä tarvitseville joka tarkoittaa sitä että tehdään laaja tutkimus mahdollisen lääkkeen hyvistä, ja huonoista puolista. Suhtaudutaan edellämainittuun aineeseen neutraalimmin kuten mihin tahansa lääkkeeseen, joka päästetään, tai ollaan päästämättä markkinoille.

3. Ottaa malli Sveitsistä jossa cbd-kannabis on vapautettu, tai siellä ei nähty syytä kieltää luonnontuotetta joka ei "päihdytä".

4. Tai ottaa vaaliteemakseen valistuksen. Valtaosa ihmisistä tietää mitä eroa on viinalla, viineillä/oluella, ja alkoholittomilla juomilla. Uskon myös että osa tietää myös mitä tarkoittaa tupakka, kevytsavukkeet, ja sähkötupakka (sähkötupakka ei ole rinnastettavissa alkoholittomiin juomiin, tai cbd-kannabikseen, mutta en keksinyt parempaakaan. Valistuksella tarkoitan että eriitäin suuri osa suomalaisista ihmisistä ei tiedä mitä eroa on ns. Viihdekannabiksella, Lääkekannabiksella, tai CBD-kannabiksella.

 

]]>
18 http://hanskoskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263261-vaaliteema-mille-puolueelle#comments Lääkkeet Luontaistuotteet Päihteet Poliittinen arvomaailma Sun, 28 Oct 2018 08:10:36 +0000 Hans Koskinen http://hanskoskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263261-vaaliteema-mille-puolueelle
Köyhien (lapsiperheidenkin) pärjääminen turvattava! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258774-koyhien-lapsiperheidenkin-parjaaminen-turvattava <p><strong>Mervi Syväranta</strong> (ps.) kirjoitti eilen otsikolla:&nbsp;<a href="http://mervisyvaranta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258771-elakelaisten-toimeentulo-turvattava">Eläkeläisten toimeentulo turvattava</a>. Kirjoitusta ei voinut kommentoida. Kirjoitus sivuuttaa sen tosiseikan, että lähtökohtaisesti <strong>Suomen köyhät eivät ole eläkeläisiä. </strong>Lähes kaikki eläkeläiset pärjäävät paremmin kuin köyhät muista yhteiskuntaryhmistä. Pitääkö muita siis syrjiä? On eläkeläisten suosimiselle hyväksyttävät perusteet?</p><p><strong>Syväranta kirjoitti mm. itsestäänselvyyden: </strong><em>&quot;On selvää, että eläkeläisellä pitää olla riittävä toimeentulo. Rahan on riitettävä välttämättömiin asioihin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin. Pienituloisten eläkeläisten taloudellista asemaa on korjattava.&quot;</em> Eikö tuo sama päde köyhiin kaikissa yhteiskuntaryhmissä. <strong>Kaikkein köyhimmät saavat toimeentulotukea.</strong> Toimeentulotukena maksetaan ruoka (perusosan osuus) sekä lääkärin määräämät lääkkeet.</p><p>Eläkkeensaaja asumistuki yhdistettynä takuueläkkeeseen takaa jokaiselle eläkkeensaajalle joka kuukausi noin 100 euroa paremmat kuukausitulot kuin mitä muiden yhteiskuntaryhmien todelliset köyhät voivat saada. Siitä huolimatta, että <strong>&quot;köyhän eläkeläisen&quot; tulot ylittävät toimeentulotukinormin</strong> hän voi saada toimeentulotukea esim. lääkkeisiin. On omaa tyhmyyttä jos tukea ei hae, eikä siitä pidä muita rangaista!</p><p>Lisäksi pienituloisella eläkeläisellä on mahdollisuus hakea maksuvapautusta esim. terveydenhoidon maksuista, joten nuokaan maksut eivät mielestäni käy perusteeksi eläkkeiden korottamiselle. On sitten eläkkeensaajan oma asia hakeeko maksuvapautusta. Yhteiskunnan asia on tottakai ohjeistaa jokaista eläkeläistä siten, että hän ymmärtää mitä kaikkia etuuksia hän voi hakea.</p><p>Yhteiskunnan velvollisuutena on nähdäkseni myös auttaa ymmärtämättömiä hakemaan heille kuuluvia etuuksia. Olipa &quot;ymmärtämätön&quot; sitten eläkeläinen, tai ihan kuka tahansa. Sitä, että yhteiskunta ei järjestä apua tarvitseville kaikkia heidän tarvitsemiaan palveluita joihin heillä on oikeus ei pidä korvata &quot;kipurahalla&quot;.</p><p>&quot;Kipuraha&quot; pitää ymmärtää yhteiskunnan keinona saada heikossa asemassa olevat maksettua hiljaisiksi!</p><p>* * *</p><p><strong>On asia miten tahansa niin YK:n lasten oikeuksien sopimus edellyttää, että köyhien lapsiperheiden etuudet korotetaan vähintään pienituloisimpien eläkkeensaajien tasolle ennen kuin eläkeläisten etuuksia nostetaan.</strong></p><p>Lisäksi YK:n lasten oikeuksien sopimus edellyttää, että köyhien lapsiperheiden etuuksia jatkossa nostetaan vähintään samassa suhteessa kuin eläkeläisten etuuksia. Samasta kakusta molemmat syövät!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mervi Syväranta (ps.) kirjoitti eilen otsikolla: Eläkeläisten toimeentulo turvattava. Kirjoitusta ei voinut kommentoida. Kirjoitus sivuuttaa sen tosiseikan, että lähtökohtaisesti Suomen köyhät eivät ole eläkeläisiä. Lähes kaikki eläkeläiset pärjäävät paremmin kuin köyhät muista yhteiskuntaryhmistä. Pitääkö muita siis syrjiä? On eläkeläisten suosimiselle hyväksyttävät perusteet?

Syväranta kirjoitti mm. itsestäänselvyyden: "On selvää, että eläkeläisellä pitää olla riittävä toimeentulo. Rahan on riitettävä välttämättömiin asioihin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin. Pienituloisten eläkeläisten taloudellista asemaa on korjattava." Eikö tuo sama päde köyhiin kaikissa yhteiskuntaryhmissä. Kaikkein köyhimmät saavat toimeentulotukea. Toimeentulotukena maksetaan ruoka (perusosan osuus) sekä lääkärin määräämät lääkkeet.

Eläkkeensaaja asumistuki yhdistettynä takuueläkkeeseen takaa jokaiselle eläkkeensaajalle joka kuukausi noin 100 euroa paremmat kuukausitulot kuin mitä muiden yhteiskuntaryhmien todelliset köyhät voivat saada. Siitä huolimatta, että "köyhän eläkeläisen" tulot ylittävät toimeentulotukinormin hän voi saada toimeentulotukea esim. lääkkeisiin. On omaa tyhmyyttä jos tukea ei hae, eikä siitä pidä muita rangaista!

Lisäksi pienituloisella eläkeläisellä on mahdollisuus hakea maksuvapautusta esim. terveydenhoidon maksuista, joten nuokaan maksut eivät mielestäni käy perusteeksi eläkkeiden korottamiselle. On sitten eläkkeensaajan oma asia hakeeko maksuvapautusta. Yhteiskunnan asia on tottakai ohjeistaa jokaista eläkeläistä siten, että hän ymmärtää mitä kaikkia etuuksia hän voi hakea.

Yhteiskunnan velvollisuutena on nähdäkseni myös auttaa ymmärtämättömiä hakemaan heille kuuluvia etuuksia. Olipa "ymmärtämätön" sitten eläkeläinen, tai ihan kuka tahansa. Sitä, että yhteiskunta ei järjestä apua tarvitseville kaikkia heidän tarvitsemiaan palveluita joihin heillä on oikeus ei pidä korvata "kipurahalla".

"Kipuraha" pitää ymmärtää yhteiskunnan keinona saada heikossa asemassa olevat maksettua hiljaisiksi!

* * *

On asia miten tahansa niin YK:n lasten oikeuksien sopimus edellyttää, että köyhien lapsiperheiden etuudet korotetaan vähintään pienituloisimpien eläkkeensaajien tasolle ennen kuin eläkeläisten etuuksia nostetaan.

Lisäksi YK:n lasten oikeuksien sopimus edellyttää, että köyhien lapsiperheiden etuuksia jatkossa nostetaan vähintään samassa suhteessa kuin eläkeläisten etuuksia. Samasta kakusta molemmat syövät!

]]>
2 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258774-koyhien-lapsiperheidenkin-parjaaminen-turvattava#comments Eläkeläisköyhyys köyhyys Lääkkeet Takuueläke Toimeentulotuki Sat, 28 Jul 2018 23:22:00 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258774-koyhien-lapsiperheidenkin-parjaaminen-turvattava
Antti Rinne (sdp.) hoitaa eläkeläisongelman http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255721-antti-rinne-sdp-hoitaa-elakelaisongelman <p>Antti Rinne (sdp.) on oikealla linjalla. Nyt sen käsitin. Olen ihastunut naiseen joka väittää olevansa ujo ja arka. Hän puhuu ruotsia hyvin koska on sen aineenopettaja. Eläkeläisten &quot;köyhyys&quot; on kuitenkin ongelma - iso sellainen.</p><p>Alle 1400 euron kuukausieläkkeisiin pitää saada sata euroa lisää, mutta miksi? Asiaa voi perustella vain yhdellä sanalla: siksi!</p><p>Tarkemmin: moni eläkeläinen on ujo ja arka. Niin olen minäkin. Ehkä minullekin pitäisi maksaa sata euroa kuussa, ihan vaan siksi?</p><p>Totta se kuitenkin on: paremmin minä pärjään kuin ujo ja arka eläkeläinen, mutta miksi?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Antti Rinne (sdp.) on oikealla linjalla. Nyt sen käsitin. Olen ihastunut naiseen joka väittää olevansa ujo ja arka. Hän puhuu ruotsia hyvin koska on sen aineenopettaja. Eläkeläisten "köyhyys" on kuitenkin ongelma - iso sellainen.

Alle 1400 euron kuukausieläkkeisiin pitää saada sata euroa lisää, mutta miksi? Asiaa voi perustella vain yhdellä sanalla: siksi!

Tarkemmin: moni eläkeläinen on ujo ja arka. Niin olen minäkin. Ehkä minullekin pitäisi maksaa sata euroa kuussa, ihan vaan siksi?

Totta se kuitenkin on: paremmin minä pärjään kuin ujo ja arka eläkeläinen, mutta miksi?

]]>
1 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255721-antti-rinne-sdp-hoitaa-elakelaisongelman#comments Eläke Eläkeläiset Lääkkeet Pienituloisuus Raha Wed, 23 May 2018 11:35:27 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255721-antti-rinne-sdp-hoitaa-elakelaisongelman
Huumeet ja työ - Lääkekriisiäkö? http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254329-huumeet-ja-tyo-laakekriisiako <p>Onko kysyminen liian vaikeaa? Millaisia riskejä Suomessa on huumeiden käyttöön liittyen? Miten päihteiden käyttö vaikuttaa työntekoon? Onko päihteiden käytöstä hyötyä vai haittaa ihmisille suhteessa työntekoon? Oletammeko me olevamme turvassa huumeongelman muutokselta? Entä miksi ammattilaistakin jää usein kysymykset kysymättä koskien huumeiden käyttöä? Kaikkia näitä kysymyksiä pohdittiin viime viikonloppuna järjestetyssä Irti Huumeista ry:n Huumeet ja työelämä &ndash;seminaarissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Johtuuko hiljaisuus ennakkoluuloista? Ainakin tätä vahvisti Timo Nerkon puheenvuoro. Aihetta vältellään ja siitä ei yleensä puhuta työpaikalla edes päihdekoulutuksen ja -pohdinnan yhteydessä. Johtuuko vaikeneminen siitä, että kuvittelemme tietävämme vastauksen. Kysymys jää kysymättä. Emme yleensä ajattele, että huumeiden käyttäjä voi olla kuka tahansa meistä. Ihan tavallisen oloinen ihminen. Omat ennakko-oletukset ja yhteiskunnan tabut vaikuttavat käytökseemme. On todettava, että Suomessa on paljon piilossa olevaa lääkkeiden päihdekäyttöä, joka voidaan tulkita huumeiden käytöksi. On myös ihmisiä, joka käyttävät huumeita jopa suonensisäisesti ja käyvät töissä.</p><p>&nbsp;</p><p>Lääkäri Ulriikka Sundell <a href="http://www.addiktum.fi/">Addiktum Oy</a>:stä totesi, että käsitteenä <em>huume</em> määritellään yhteiskunta-, kulttuuri- ja aikasidonnaisesti. Lääketieteellisesti ajatellaan, että huumeita ovat keskushermostoon vaikuttavat aineet. Yksi oleellinen kysymys lääkärin työssä ja lääkkeiden määräämisessä on; pyhittääkö tarkoitus keinot? Sundellin johdolla pohdimme marginalisoituneiden ja integroituneiden huumeiden käyttäjien kokemuksia heidän omasta elämäntilanteestaan ja sen vaihteluista. Yleisesti olemme huomanneet, että aiemmin huumeiden käyttäjät jakautuivat selvästi kahteen ryhmään. Toisessa ryhmässä oli lääkkeiden käyttöä, mutta ei mitään kontaktia varsinaisiin huumeisiin. Toiseen ryhmään kuuluivat ihmiset, joilla oli yhteys huumeisiin ja huumeiden käyttöön. Nyt nämä kaksi ryhmää näyttävät limittyneen vahvemmin toisiinsa.</p><p>&nbsp;</p><p>Viikonloppuna tarinansa meille kertoi huumeita työelämässä käyttänyt ja kulissinsa kunnossa pitänyt nainen. Nainen kuvasi käyntejään lääkärien vastaanotoilla. Masennuskertomuksensa kautta hän ohjaili lääkäreitä siihen suuntaan, että sai itselleen tarvitsemansa huumeeksi luokiteltavat lääkkeet käytettäväkseen. Hänen kohdallaan alussa oli lääkkeiden käyttö. Ajan myötä hän siirtyi myös katukaupan huumeasiakkaaksi. Myöhemmin tämä nainen näki käytöksessään riskejä sekä sen, että elämänmuutos oli tehtävä.</p><p>&nbsp;</p><p>Ehyt ry:n 2017 Taloustutkimuksella 18-63 &ndash;vuotiaille suomalaisille teettämän kyselyn mukaan työelämässä olevista suomalaisista 15 prosenttia käyttää reseptilääkkeitä jaksaakseen työssä. Pohdin, onko kaikille määrätty lääkkeet jaksamiseen? Kyselyn mukaan päivittäin reseptilääkkeitä syö haastatelluista noin kolmannes. Naiset, johtavat toimihenkilöt, johtoasemissa toimivat, ylemmät toimihenkilöt ja asiantuntijat kokivat lääkkeiden käytön tarpeellisemmaksi kuin muut kyselyyn vastanneet ryhmät. Voitaneen siis todeta, että lääkkeitä käytetään työelämässä jaksamisen tukena. Jää nähtäväksi, voiko käyttö yleistyä. Jäävätkö ihmiset aineisiin koukkuun kuten Yhdysvalloissa ja siirrytäänkö asennemuutoksen seurauksena katulääkkeisiin. Tätä polkua moni lääkkeiden käyttäjä ei yhdistä huumeiden käyttöön.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa järjestelmän rakenteissa on piirteitä, jotka osaltaan suojelevat ja ehkäisevät Yhdysvaltojen kaltaiselta lääkekriisiltä. Näitä ovat esimerkiksi vahva julkinen terveydenhuolto, valvonta Valviran taholta, lääkkeiden markkinointitavat sekä sähköinen reseptijärjestelmä. On kuitenkin muistettava, että meilläkin on ihmisiä, jotka ovat koukussa lääkeopioideihin ja erilaisia käytännön toimintatapoja nimenomaan lääkeopiaattien osalta. Mikäli kadulla huumeiden hinta laskee, voi riskejä olla olemassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Lääkäreiden toimintatavoissa opioidireseptien kirjoittamisessa on eroja. Aika näyttää, kuinka opioidien käytön kanssa Suomessa käy. Tässäkin asiassa tulevaisuuden sote-valinnat vaikuttavat vahvasti. Kysymys kuuluukin, kohdellaanko asiakasta maksavana asiakkaana vai hoitoa hakevana potilaana? Miten toimitaan tilanteissa, joissa asiakas vakuuttaa tarvitsevansa opioidilääkkeitä? Onko oikeassa asiakas vai lääkäri, kun päätetään hoitolinjauksista ja parhaasta mahdollisesta lääkityksestä? Opioidikriisiä ei voida sanoa olevan täällä vielä. Nyt tehtävät toimenpiteet ja aika näyttävät rantautuuko kriisi Suomeen ja minkälaisena. Tärkeää on, että aiheesta puhutaan, sitä tutkitaan ja tietoa jaetaan. Vaikeneminen ei tässä asiassa ole kultaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onko kysyminen liian vaikeaa? Millaisia riskejä Suomessa on huumeiden käyttöön liittyen? Miten päihteiden käyttö vaikuttaa työntekoon? Onko päihteiden käytöstä hyötyä vai haittaa ihmisille suhteessa työntekoon? Oletammeko me olevamme turvassa huumeongelman muutokselta? Entä miksi ammattilaistakin jää usein kysymykset kysymättä koskien huumeiden käyttöä? Kaikkia näitä kysymyksiä pohdittiin viime viikonloppuna järjestetyssä Irti Huumeista ry:n Huumeet ja työelämä –seminaarissa.

 

Johtuuko hiljaisuus ennakkoluuloista? Ainakin tätä vahvisti Timo Nerkon puheenvuoro. Aihetta vältellään ja siitä ei yleensä puhuta työpaikalla edes päihdekoulutuksen ja -pohdinnan yhteydessä. Johtuuko vaikeneminen siitä, että kuvittelemme tietävämme vastauksen. Kysymys jää kysymättä. Emme yleensä ajattele, että huumeiden käyttäjä voi olla kuka tahansa meistä. Ihan tavallisen oloinen ihminen. Omat ennakko-oletukset ja yhteiskunnan tabut vaikuttavat käytökseemme. On todettava, että Suomessa on paljon piilossa olevaa lääkkeiden päihdekäyttöä, joka voidaan tulkita huumeiden käytöksi. On myös ihmisiä, joka käyttävät huumeita jopa suonensisäisesti ja käyvät töissä.

 

Lääkäri Ulriikka Sundell Addiktum Oy:stä totesi, että käsitteenä huume määritellään yhteiskunta-, kulttuuri- ja aikasidonnaisesti. Lääketieteellisesti ajatellaan, että huumeita ovat keskushermostoon vaikuttavat aineet. Yksi oleellinen kysymys lääkärin työssä ja lääkkeiden määräämisessä on; pyhittääkö tarkoitus keinot? Sundellin johdolla pohdimme marginalisoituneiden ja integroituneiden huumeiden käyttäjien kokemuksia heidän omasta elämäntilanteestaan ja sen vaihteluista. Yleisesti olemme huomanneet, että aiemmin huumeiden käyttäjät jakautuivat selvästi kahteen ryhmään. Toisessa ryhmässä oli lääkkeiden käyttöä, mutta ei mitään kontaktia varsinaisiin huumeisiin. Toiseen ryhmään kuuluivat ihmiset, joilla oli yhteys huumeisiin ja huumeiden käyttöön. Nyt nämä kaksi ryhmää näyttävät limittyneen vahvemmin toisiinsa.

 

Viikonloppuna tarinansa meille kertoi huumeita työelämässä käyttänyt ja kulissinsa kunnossa pitänyt nainen. Nainen kuvasi käyntejään lääkärien vastaanotoilla. Masennuskertomuksensa kautta hän ohjaili lääkäreitä siihen suuntaan, että sai itselleen tarvitsemansa huumeeksi luokiteltavat lääkkeet käytettäväkseen. Hänen kohdallaan alussa oli lääkkeiden käyttö. Ajan myötä hän siirtyi myös katukaupan huumeasiakkaaksi. Myöhemmin tämä nainen näki käytöksessään riskejä sekä sen, että elämänmuutos oli tehtävä.

 

Ehyt ry:n 2017 Taloustutkimuksella 18-63 –vuotiaille suomalaisille teettämän kyselyn mukaan työelämässä olevista suomalaisista 15 prosenttia käyttää reseptilääkkeitä jaksaakseen työssä. Pohdin, onko kaikille määrätty lääkkeet jaksamiseen? Kyselyn mukaan päivittäin reseptilääkkeitä syö haastatelluista noin kolmannes. Naiset, johtavat toimihenkilöt, johtoasemissa toimivat, ylemmät toimihenkilöt ja asiantuntijat kokivat lääkkeiden käytön tarpeellisemmaksi kuin muut kyselyyn vastanneet ryhmät. Voitaneen siis todeta, että lääkkeitä käytetään työelämässä jaksamisen tukena. Jää nähtäväksi, voiko käyttö yleistyä. Jäävätkö ihmiset aineisiin koukkuun kuten Yhdysvalloissa ja siirrytäänkö asennemuutoksen seurauksena katulääkkeisiin. Tätä polkua moni lääkkeiden käyttäjä ei yhdistä huumeiden käyttöön.

 

Suomessa järjestelmän rakenteissa on piirteitä, jotka osaltaan suojelevat ja ehkäisevät Yhdysvaltojen kaltaiselta lääkekriisiltä. Näitä ovat esimerkiksi vahva julkinen terveydenhuolto, valvonta Valviran taholta, lääkkeiden markkinointitavat sekä sähköinen reseptijärjestelmä. On kuitenkin muistettava, että meilläkin on ihmisiä, jotka ovat koukussa lääkeopioideihin ja erilaisia käytännön toimintatapoja nimenomaan lääkeopiaattien osalta. Mikäli kadulla huumeiden hinta laskee, voi riskejä olla olemassa.

 

Lääkäreiden toimintatavoissa opioidireseptien kirjoittamisessa on eroja. Aika näyttää, kuinka opioidien käytön kanssa Suomessa käy. Tässäkin asiassa tulevaisuuden sote-valinnat vaikuttavat vahvasti. Kysymys kuuluukin, kohdellaanko asiakasta maksavana asiakkaana vai hoitoa hakevana potilaana? Miten toimitaan tilanteissa, joissa asiakas vakuuttaa tarvitsevansa opioidilääkkeitä? Onko oikeassa asiakas vai lääkäri, kun päätetään hoitolinjauksista ja parhaasta mahdollisesta lääkityksestä? Opioidikriisiä ei voida sanoa olevan täällä vielä. Nyt tehtävät toimenpiteet ja aika näyttävät rantautuuko kriisi Suomeen ja minkälaisena. Tärkeää on, että aiheesta puhutaan, sitä tutkitaan ja tietoa jaetaan. Vaikeneminen ei tässä asiassa ole kultaa.

]]>
2 http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254329-huumeet-ja-tyo-laakekriisiako#comments Asennemuutos Huumeet Lääkkeet Tue, 24 Apr 2018 08:26:21 +0000 Mirka Vainikka http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254329-huumeet-ja-tyo-laakekriisiako
Harvinaissairauksien hoidon kriteereistä (osa 2) http://villeheiskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251592-harvinaissairauksien-hoidon-kriteereista-osa-2 <p><em>Kirjoittamani &ldquo;<a href="http://villeheiskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251211-harvinaissairauksien-hoito-on-kallista-mutta-valttamatonta">Harvinaissairauksien hoito on kallista, mutta välttämätöntä</a>&rdquo; on herättänyt jonkin verran keskustelua ja palaankin sen pohjalta muutamaan esille nousseeseen asiaan, jotka vaativat tietojen täsmentämistä. Keskustelu on käyty pääasiassa siitä miten itse luomamme järjestelmä on tuottanut kalliin lääkkeen ja todetaan miten järjestelmä on vääristynyt ja sitä voisi kehittää. Hyvä, mutta keskustelu on ajautunut sivuraiteille eli SMA-potilaiden hoitamisesta. Lain määrittelemä terveydenhuoltomme on täysin lääketieteelliseen tarpeeseen perustuva eikä hoidon hinta voi lainkaan vaikuttaa hoitovalintoihin (pois lukien ei-vakavat terveyshaitat ja vähävaikutteiset lääkkeet). Voimavarat on kohdistettava potilaiden toimintakyvyn ja hengen säilyttämiseen. Tämä ei ole mielipide- tai arvovalinta, vaan aivan yksiselitteisesti lain määrittelemä asia.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Ylilääkäri <strong>Lasse Lehtonen</strong> kirjoittaa &ldquo;<a href="http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251364-pitaako-kalliiden-laakkeiden-olla-niin-kalliita">Pitääkö kalliiden lääkkeiden olla niin kalliita</a>&rdquo; lääkkeen hinnan muodostuksesta ja antaa ymmärtää, että pidän Nusinersenin hintaa oikeana, enkä usko siihen voivan vaikuttaa mitenkään. En tietenkään pidä satojatuhansia euroja maksavan lääkkeen hintaa kohtuullisena ja lienee selvä, että hintaa voisi saada alemmas neuvottelemalla, mutta lääke tulee siitä huolimatta olemaan erittäin kallis. Myös Lehtosen arviot lääketehtaan kuluista ovat vahvasti alimitoitetut, joista kerrotaan mm. <a href="http://ir.ionispharma.com/news-releases/news-release-details/ionis-earns-40-million-spinraza-regulatory-milestone-payment">tässä tiedotteessa</a> ja Henri Blomsterin <a href="https://www.salkunrakentaja.fi/2018/02/ymmartaako-euroopan-komission-asiantuntijaryhma-innovaatioiden-ja-taloudellisten-kannusteiden-merkitysta-alkuunkaan">blogissa </a>avataan hyvin rahoituksen ja innovaatioiden taustaa. Kaikkinensa kulut ovat olleet suuret, mutta myös sijoittajien odotukset tuotolle onnistuneen lääkkeen johdosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tilanteeseen, joka johtuu markkinatalouden mekanismeista ei Suomi voi yksinään mitenkään vaikuttaa. Suomi voi vain neuvotella parhaan mahdollisen hinnan tai jättää potilaat tai suuren osan niistä (mistä lisää lopuksi) hoitamatta. EU tasolla olisi voitu tehdä periaatepäätös lääkkeen listahinnan tultua julki, jossa kukaan ei osta ellei hinnassa tulla riittävästi vastaan. Tämä olisi kuitenkin markkinatalouden mekanismeja vastaan pyristelyä ja varmasti tästä syystä siihen ei lähdetty. Useimmat maat yksinkertaisesti käärivät hihat, kävivät hintaneuvottelut ja nyt hoitavat potilaitaan kuten Saksa, Italia, Ranska, Itävalta ja Espanja.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Teppo Osvaskaisen</strong> kirjoittamassa &ldquo;<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242797-yksi-nusinerseeni-pistos-maksaa-83-000-euroa-jattaako-suomi-harvinaisesta-sma">Yksi pistos maksaa 83 000 &euro;: Jättääkö Suomi harvinaisesta sairaudesta kärsivät lapset hoitamatta?</a>&rdquo; haastateltu <strong>PALKO</strong>n eli Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston pääsihteeri <strong>Taina Mäntyranta</strong> kertoo ettei suositus välttämättä synny edes Maaliskuun puolivälissä. Palveluvalikoimaneuvosto on pian käsitellyt, siirtänyt käsittelyä eteenpäin ja eteenpäin pian puolivuotta! Joulukuussa annettu esipäätös oli täysin puutteellinen, eikä huomioinut oikein tieteellistä tutkimustietoa. Tähän asiaan puuttuivat potilasjärjestöjen lisäksi myös tunnetuimmat Suomalaiset neurologit kuten <strong>Bjarne Udd</strong> <a href="http://www.smafinland.fi/sman-hoito/laakkeet/spinraza/asiantuntija-prof-bjarne-uddin-kommentit/">vastineessaan</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Pääsihteeri Mäntyranta sanoo jutussa, että vakuutusrahoitteisia terveydenhuoltojärjestelmiä kuten Saksan ei voi verrata Suomeen, mutta periaatteessa niin Saksassa kuin Ranskassa kyse on pakollisesta terveydenhuoltomaksusta, joka kerätään palkasta ja jonka yhteiskunta maksaa niille, joilla ei ole tuloja. Eli, aivan samanlainen veropohjaan perustuva järjestelmä kuin Suomessa. Miten ja millä nimellä rahat päätyvät järjestelmään on toisarvoista, jos sen maksuista ei voi kieltäytyä kuten ei verojenkaan maksusta. Italian järjestelmä taas on käytännössä samanlainen kuin Suomessa. Nämä kolme maata ovat jo kuukausia sitten päätyneet hoitamaan kaikki SMA:ta sairastavat kansalaisensa, riippumatta sairauden tyypistä tai diagnosoidusta iästä. Ensimmäisen kirjoitukseni lopussa oli tilastotietoa Suomen ja näiden kaikki potilaat hoitavien maiden taloudesta ja terveydenhoitoon käytetystä varoista suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. Se todistaa ettei Suomella ole mitään taloudellisia syitä olla hoitamatta tätäkään potilasryhmää: Potilaiden osuus ja rasite on suurin piirtein sama maasta toiseen ja kun taloudelliset realiteetit ovat samansuuntaiset, niin Suomen terveydenhuollon budjetti ei tuhoudu asian johdosta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Pohjoismaat ja Suomi pyrkivät minimoimaan lääkekuluja, vaikka tärkeintä olisi hoitaa potilaat</strong></p><p>&nbsp;</p><p>PALKOn pääsihteeri Mäntyranta antaa jutussa lisäksi ymmärtää, että Nusinersen hoidon tieteellinen pohja olisi todistettu vain tietyn tilan omaavilla ja alle 9-vuotiailla potilailla, eli puhutaan ehkä 10-20% kaikista SMA:ta sairastavista. Ruotsi ja Norja ovat päätyneet hoitamaan vain alle 18-vuotiaita ja ilmeisesti Suomen tavoite on jonkinlainen samantyyppinen rajaava ja kustannuksia minimoiva ratkaisu.</p><p>&nbsp;</p><p>Sanotaan, että olet 51-vuotias ja menet lääkäriin korkean verenpaineen johdosta. Mainitset lääkärille uudesta lääkkeestä, jolla on saatu hyviä tuloksia. Lääkäri sanoo tietävänsä yhdisteen ja kehuu sen tehoa, mutta pyytää odottamaan, kun hän lukee lääketutkimuksen läpi. Siellä lukee, että 500 hengen koeryhmään oli valittu 30-50 vuotiaita testihenkilöitä ja lääkäri toteaa: &ldquo;...valitettavasti sinulle ei voida tätä lääkettä nyt antaa, koska olet jo 51-vuotias. Lääke on testattu vain 30-50 vuotta vanhoilla potilailla...&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Aivan samoin Nusinersen lääkkeen testiryhmä ja sen teho testiryhmää vanhemmilla potilailla eivät liity toisiinsa, koska lääke vaikuttaa geneettisten mekanismien kautta, eikä henkilön ikä tai taudin toteamishetki todennäköisesti liity asiaan. Tämä suurennuslasilla potilasryhmän rajaaminen vain siihen ryhmään, josta on tutkittua tietoa, on selvästi tarkoitushakuista ja perustuu tahtotilaan säästää rahaa. Jos tiettynä hetkenä aletaan hoitamaan vain alle x-vuotiaita potilaita, niin tulevaisuudessa&nbsp;voi olla&nbsp;edessä tilanne, jossa rinnan ovat&nbsp;vuosia lääkettä saanut ja toimintakykynsä säilyttänyt, sekä henkilö, jonka toimintakyky on selvästi heikentynyt, koska hän sattui olemaan rajattua ikää vanhempi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoittamani “Harvinaissairauksien hoito on kallista, mutta välttämätöntä” on herättänyt jonkin verran keskustelua ja palaankin sen pohjalta muutamaan esille nousseeseen asiaan, jotka vaativat tietojen täsmentämistä. Keskustelu on käyty pääasiassa siitä miten itse luomamme järjestelmä on tuottanut kalliin lääkkeen ja todetaan miten järjestelmä on vääristynyt ja sitä voisi kehittää. Hyvä, mutta keskustelu on ajautunut sivuraiteille eli SMA-potilaiden hoitamisesta. Lain määrittelemä terveydenhuoltomme on täysin lääketieteelliseen tarpeeseen perustuva eikä hoidon hinta voi lainkaan vaikuttaa hoitovalintoihin (pois lukien ei-vakavat terveyshaitat ja vähävaikutteiset lääkkeet). Voimavarat on kohdistettava potilaiden toimintakyvyn ja hengen säilyttämiseen. Tämä ei ole mielipide- tai arvovalinta, vaan aivan yksiselitteisesti lain määrittelemä asia.

 

Ylilääkäri Lasse Lehtonen kirjoittaa “Pitääkö kalliiden lääkkeiden olla niin kalliita” lääkkeen hinnan muodostuksesta ja antaa ymmärtää, että pidän Nusinersenin hintaa oikeana, enkä usko siihen voivan vaikuttaa mitenkään. En tietenkään pidä satojatuhansia euroja maksavan lääkkeen hintaa kohtuullisena ja lienee selvä, että hintaa voisi saada alemmas neuvottelemalla, mutta lääke tulee siitä huolimatta olemaan erittäin kallis. Myös Lehtosen arviot lääketehtaan kuluista ovat vahvasti alimitoitetut, joista kerrotaan mm. tässä tiedotteessa ja Henri Blomsterin blogissa avataan hyvin rahoituksen ja innovaatioiden taustaa. Kaikkinensa kulut ovat olleet suuret, mutta myös sijoittajien odotukset tuotolle onnistuneen lääkkeen johdosta.

 

Tilanteeseen, joka johtuu markkinatalouden mekanismeista ei Suomi voi yksinään mitenkään vaikuttaa. Suomi voi vain neuvotella parhaan mahdollisen hinnan tai jättää potilaat tai suuren osan niistä (mistä lisää lopuksi) hoitamatta. EU tasolla olisi voitu tehdä periaatepäätös lääkkeen listahinnan tultua julki, jossa kukaan ei osta ellei hinnassa tulla riittävästi vastaan. Tämä olisi kuitenkin markkinatalouden mekanismeja vastaan pyristelyä ja varmasti tästä syystä siihen ei lähdetty. Useimmat maat yksinkertaisesti käärivät hihat, kävivät hintaneuvottelut ja nyt hoitavat potilaitaan kuten Saksa, Italia, Ranska, Itävalta ja Espanja.

 

Teppo Osvaskaisen kirjoittamassa “Yksi pistos maksaa 83 000 €: Jättääkö Suomi harvinaisesta sairaudesta kärsivät lapset hoitamatta?” haastateltu PALKOn eli Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston pääsihteeri Taina Mäntyranta kertoo ettei suositus välttämättä synny edes Maaliskuun puolivälissä. Palveluvalikoimaneuvosto on pian käsitellyt, siirtänyt käsittelyä eteenpäin ja eteenpäin pian puolivuotta! Joulukuussa annettu esipäätös oli täysin puutteellinen, eikä huomioinut oikein tieteellistä tutkimustietoa. Tähän asiaan puuttuivat potilasjärjestöjen lisäksi myös tunnetuimmat Suomalaiset neurologit kuten Bjarne Udd vastineessaan.

 

Pääsihteeri Mäntyranta sanoo jutussa, että vakuutusrahoitteisia terveydenhuoltojärjestelmiä kuten Saksan ei voi verrata Suomeen, mutta periaatteessa niin Saksassa kuin Ranskassa kyse on pakollisesta terveydenhuoltomaksusta, joka kerätään palkasta ja jonka yhteiskunta maksaa niille, joilla ei ole tuloja. Eli, aivan samanlainen veropohjaan perustuva järjestelmä kuin Suomessa. Miten ja millä nimellä rahat päätyvät järjestelmään on toisarvoista, jos sen maksuista ei voi kieltäytyä kuten ei verojenkaan maksusta. Italian järjestelmä taas on käytännössä samanlainen kuin Suomessa. Nämä kolme maata ovat jo kuukausia sitten päätyneet hoitamaan kaikki SMA:ta sairastavat kansalaisensa, riippumatta sairauden tyypistä tai diagnosoidusta iästä. Ensimmäisen kirjoitukseni lopussa oli tilastotietoa Suomen ja näiden kaikki potilaat hoitavien maiden taloudesta ja terveydenhoitoon käytetystä varoista suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. Se todistaa ettei Suomella ole mitään taloudellisia syitä olla hoitamatta tätäkään potilasryhmää: Potilaiden osuus ja rasite on suurin piirtein sama maasta toiseen ja kun taloudelliset realiteetit ovat samansuuntaiset, niin Suomen terveydenhuollon budjetti ei tuhoudu asian johdosta.

 

Pohjoismaat ja Suomi pyrkivät minimoimaan lääkekuluja, vaikka tärkeintä olisi hoitaa potilaat

 

PALKOn pääsihteeri Mäntyranta antaa jutussa lisäksi ymmärtää, että Nusinersen hoidon tieteellinen pohja olisi todistettu vain tietyn tilan omaavilla ja alle 9-vuotiailla potilailla, eli puhutaan ehkä 10-20% kaikista SMA:ta sairastavista. Ruotsi ja Norja ovat päätyneet hoitamaan vain alle 18-vuotiaita ja ilmeisesti Suomen tavoite on jonkinlainen samantyyppinen rajaava ja kustannuksia minimoiva ratkaisu.

 

Sanotaan, että olet 51-vuotias ja menet lääkäriin korkean verenpaineen johdosta. Mainitset lääkärille uudesta lääkkeestä, jolla on saatu hyviä tuloksia. Lääkäri sanoo tietävänsä yhdisteen ja kehuu sen tehoa, mutta pyytää odottamaan, kun hän lukee lääketutkimuksen läpi. Siellä lukee, että 500 hengen koeryhmään oli valittu 30-50 vuotiaita testihenkilöitä ja lääkäri toteaa: “...valitettavasti sinulle ei voida tätä lääkettä nyt antaa, koska olet jo 51-vuotias. Lääke on testattu vain 30-50 vuotta vanhoilla potilailla...”.

 

Aivan samoin Nusinersen lääkkeen testiryhmä ja sen teho testiryhmää vanhemmilla potilailla eivät liity toisiinsa, koska lääke vaikuttaa geneettisten mekanismien kautta, eikä henkilön ikä tai taudin toteamishetki todennäköisesti liity asiaan. Tämä suurennuslasilla potilasryhmän rajaaminen vain siihen ryhmään, josta on tutkittua tietoa, on selvästi tarkoitushakuista ja perustuu tahtotilaan säästää rahaa. Jos tiettynä hetkenä aletaan hoitamaan vain alle x-vuotiaita potilaita, niin tulevaisuudessa voi olla edessä tilanne, jossa rinnan ovat vuosia lääkettä saanut ja toimintakykynsä säilyttänyt, sekä henkilö, jonka toimintakyky on selvästi heikentynyt, koska hän sattui olemaan rajattua ikää vanhempi.

]]>
5 http://villeheiskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251592-harvinaissairauksien-hoidon-kriteereista-osa-2#comments Julkinen terveydenhoito Lääkkeet Palveluvalikoimaneuvosto Yhdenvertaisuus Thu, 01 Mar 2018 12:54:37 +0000 Ville Heiskanen http://villeheiskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251592-harvinaissairauksien-hoidon-kriteereista-osa-2
Merkittävä askel kasvavalle kannabisteollisuudelle http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251503-merkittava-askel-kasvavalle-kannabisteollisuudelle <p>Iso askel tapauhtui Yhdysvalloissa, ensimmäinen kannabisyritys listautui pörssiin. Näin se maailma muuttuu ja tässä tapauksessa parempaan suuntaan.&nbsp;</p> <p>Kyseinen yritys tuottaa lääkekannabista ja on valmis myös tuottamaan virkistyskannabista.</p> <p>Suomessa myös perään kuullutetaan oikeutta kasvattaa lääkekannabista, kauppapuutarhojen taholta. Koska keskustelu alkaa poliittisella tasolla?</p> <p>Onko Suomella varaa menettää rahaa vain tyhmyyden takia?</p> <p><strong>&quot;YHDYSVALLOISSA&nbsp;kannabis on laillistettu viihdekäyttöön yhdeksässä osavaltiossa ja lääkekäyttöön 29 osavaltiossa, kertoo&nbsp;<a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-02-26/nasdaq-to-get-first-pot-listing-as-cronos-group-joins-exchange">uutistoimisto Bloomberg</a>. Yksin Yhdysvalloissa laillisten kannabismarkkinoiden arvioidaan kasvavan yli 40 miljardiin euroon 2026 mennessä.&quot;</strong></p> <p><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005585227.html?ref=rss">&rdquo;Merkittävä askel kasvavalle kannabisteollisuudelle&rdquo;: Ensimmäinen marihuanan valmistaja listautui pörssiin Yhdysvalloissa</a></p> <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10094982">Ensimmäinen kannabis-yritys listautui pörssiin Yhdysvalloissa</a></p> <p><a href="http://money.cnn.com/2018/02/27/investing/cronos-marijuana-nasdaq/index.html">Cronos, a marijuana producer, starts trading on the Nasdaq</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Iso askel tapauhtui Yhdysvalloissa, ensimmäinen kannabisyritys listautui pörssiin. Näin se maailma muuttuu ja tässä tapauksessa parempaan suuntaan. 

Kyseinen yritys tuottaa lääkekannabista ja on valmis myös tuottamaan virkistyskannabista.

Suomessa myös perään kuullutetaan oikeutta kasvattaa lääkekannabista, kauppapuutarhojen taholta. Koska keskustelu alkaa poliittisella tasolla?

Onko Suomella varaa menettää rahaa vain tyhmyyden takia?

"YHDYSVALLOISSA kannabis on laillistettu viihdekäyttöön yhdeksässä osavaltiossa ja lääkekäyttöön 29 osavaltiossa, kertoo uutistoimisto Bloomberg. Yksin Yhdysvalloissa laillisten kannabismarkkinoiden arvioidaan kasvavan yli 40 miljardiin euroon 2026 mennessä."

”Merkittävä askel kasvavalle kannabisteollisuudelle”: Ensimmäinen marihuanan valmistaja listautui pörssiin Yhdysvalloissa

Ensimmäinen kannabis-yritys listautui pörssiin Yhdysvalloissa

Cronos, a marijuana producer, starts trading on the Nasdaq

]]>
5 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251503-merkittava-askel-kasvavalle-kannabisteollisuudelle#comments kannabis Kannabiskeskustelu Kauppapuutarhat Lääkekannabis Lääkkeet Wed, 28 Feb 2018 09:18:05 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251503-merkittava-askel-kasvavalle-kannabisteollisuudelle
Lääkkeet lähikaupasta myös yöllä? Jos onnistuu muualla, miksi ei Suomessa? http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251366-laakkeet-lahikaupasta-myos-yolla-jos-onnistuu-muualla-miksi-ei-suomessa <p>Me suomalaiset taidamme olla aika kilttiä kansaa. Emme valita, jonotamme sairaanakin pitkiä aikoja ja tyydymme saamaamme palveluun, jos se edes etäisesti täyttää odotuksemme. Onneksi esimerkiksi kaupan alalla on nähty suuria edistysaskeleita norminpurussa viime vuosina. Aukioloaikoja on laajennettu, ja päivittäistavarakaupan hinnat ovat monien tuotteiden osalta halventuneet.</p><p><br />Apteekkialalla kehitys sen sijaan ei ole ollut mittavaa. Apteekkien perustaminen on raskaasti säänneltyä ja ne eivät siksi kykene uusiutumaan riittävän nopeasti asiakkaiden tarpeiden mukaan. Esimerkiksi Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa Espoossa on äskettäin laadittu aloite myös yöaikaan toimivan apteekin saamiseksi Jorvin sairaalan alueelle. Lähes kaikki seudulla toimivista apteekkareista ovat kuitenkin vastustaneet hanketta. He kykenevät oikaisuvaatimuksin hidastamaan hankkeen toteutumista, vaikka uusi apteekki tulisi palvelemaan tuhansia palvelua tarvitsevia asiakkaita nykyistä tehokkaammin.</p><p>Myös lääkkeiden hintasääntelyä olisi syytä tarkastella. Nykyisin lääkkeiden hintoja säännellään siten, että hintojen on oltava jokaisessa apteekissa samat, eivätkä apteekit siten kykene kilpailemaan hinnoilla. Ratkaisuksi on kuluttaja- ja kilpailuvirasto esittänyt enimmäishinnoittelua. Ja ettei homma olisi liian yksinkertainen, hinnoitteluun tuo oman lisänsä myös se, että osa lääkkeistä on korvattavia ja osa ei. Tämäkin omalta osaltaan sotkee hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Ehkäpä koko hinnoittelujärjestelmä kaipaisikin pientä remonttia.</p><p>Markkinatalouden kannattajana houkutus olisi lähteä täysin vapaaseen hinnoitteluun, mutta aivan toiseen äärilaitaan siirtyminen ei ehkä sekään olisi järkevää. Harvinaisten sairauksien hoito ja lääkitys ovat kalliita. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien vaativa hoito on joka tapauksessa kaikissa oloissa turvattava.&nbsp;</p><p>Ja kannattaisikohan myös omistusta vapauttaa, kuten vaikkapa Italiassa? Tällä hetkellä meillä Suomessa vaatimuksena on proviisorin koulutus, mutta voihan farmasian ammattitaitoa edellyttää toiminnassa mukana olevilta myös muulla tavoin. Liian tiukat säännökset saattavat vaikeuttaa pääomien saamista, ja tätä kautta pitkäaikaista toiminnan kehittämistä esimerkiksi ketjuliiketoiminnan kautta.</p><p>Ja vielä. Jos joku vielä jaksaa kuulla sanan &rdquo;soteuudistus&rdquo;, niin siinä yhteydessähän avautuu myös apteekeille kehittämismahdollisuuksia. Apteekit voisivat toimia terveydenhuollon lähipalvelupisteinä tarjoten esimerkiksi diagnostiikkaa ja rokotuspalveluita. Tai saisiko olla&nbsp; EKG ja verikoe a la lähiapteekki, s&rsquo;il-vous-plaît? Eräs edesmennyt lähisukulaiseni olisi ollut tyytyväinen, jos Marevan-lääkitykseen viikoittain tarvittavaa verikoetta varten ei olisi tarvinnut mennä terveyskeskukseen odottamaan omaa vuoroa, vaan homma olisi hoidettu näppärästi lähiapteekissa alusta loppuun.<br />&nbsp;</p><p>Apteekkitoiminnan vapauttamisella on varmasti myös vastustajansa. Sen takia sitä ei ole vielä tehty. Vastaan vänkääjien perustelut kannattaa tietenkin kuunnella, mutta apteekkitoiminnan kehittämisestä hyötyisimme me kaikki. Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa apteekkien määrä on kasvanut selvästi kilpailun vapauttamisen jälkeen ja lääkkeiden hinnat näissä maissa ovat selkeästi alhaisempia kuin Suomessa.&nbsp;</p><p>Elämä on muutenkin riittävän vaikeaa. Saati sitten vakavasti sairaana tai edes flunssaisena. Kuten Lontooseen jokin aika sitten muuttanut ystäväni totesi: &quot;Mikäpä kätevämpää kuin hakea flunssalääkkeet&nbsp;kätevästi lähikaupasta kello 22.30. Ei onnistuisi Suomessa.&quot;</p><p>Niinpä. Miksiköhän?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Me suomalaiset taidamme olla aika kilttiä kansaa. Emme valita, jonotamme sairaanakin pitkiä aikoja ja tyydymme saamaamme palveluun, jos se edes etäisesti täyttää odotuksemme. Onneksi esimerkiksi kaupan alalla on nähty suuria edistysaskeleita norminpurussa viime vuosina. Aukioloaikoja on laajennettu, ja päivittäistavarakaupan hinnat ovat monien tuotteiden osalta halventuneet.


Apteekkialalla kehitys sen sijaan ei ole ollut mittavaa. Apteekkien perustaminen on raskaasti säänneltyä ja ne eivät siksi kykene uusiutumaan riittävän nopeasti asiakkaiden tarpeiden mukaan. Esimerkiksi Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa Espoossa on äskettäin laadittu aloite myös yöaikaan toimivan apteekin saamiseksi Jorvin sairaalan alueelle. Lähes kaikki seudulla toimivista apteekkareista ovat kuitenkin vastustaneet hanketta. He kykenevät oikaisuvaatimuksin hidastamaan hankkeen toteutumista, vaikka uusi apteekki tulisi palvelemaan tuhansia palvelua tarvitsevia asiakkaita nykyistä tehokkaammin.

Myös lääkkeiden hintasääntelyä olisi syytä tarkastella. Nykyisin lääkkeiden hintoja säännellään siten, että hintojen on oltava jokaisessa apteekissa samat, eivätkä apteekit siten kykene kilpailemaan hinnoilla. Ratkaisuksi on kuluttaja- ja kilpailuvirasto esittänyt enimmäishinnoittelua. Ja ettei homma olisi liian yksinkertainen, hinnoitteluun tuo oman lisänsä myös se, että osa lääkkeistä on korvattavia ja osa ei. Tämäkin omalta osaltaan sotkee hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Ehkäpä koko hinnoittelujärjestelmä kaipaisikin pientä remonttia.

Markkinatalouden kannattajana houkutus olisi lähteä täysin vapaaseen hinnoitteluun, mutta aivan toiseen äärilaitaan siirtyminen ei ehkä sekään olisi järkevää. Harvinaisten sairauksien hoito ja lääkitys ovat kalliita. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien vaativa hoito on joka tapauksessa kaikissa oloissa turvattava. 

Ja kannattaisikohan myös omistusta vapauttaa, kuten vaikkapa Italiassa? Tällä hetkellä meillä Suomessa vaatimuksena on proviisorin koulutus, mutta voihan farmasian ammattitaitoa edellyttää toiminnassa mukana olevilta myös muulla tavoin. Liian tiukat säännökset saattavat vaikeuttaa pääomien saamista, ja tätä kautta pitkäaikaista toiminnan kehittämistä esimerkiksi ketjuliiketoiminnan kautta.

Ja vielä. Jos joku vielä jaksaa kuulla sanan ”soteuudistus”, niin siinä yhteydessähän avautuu myös apteekeille kehittämismahdollisuuksia. Apteekit voisivat toimia terveydenhuollon lähipalvelupisteinä tarjoten esimerkiksi diagnostiikkaa ja rokotuspalveluita. Tai saisiko olla  EKG ja verikoe a la lähiapteekki, s’il-vous-plaît? Eräs edesmennyt lähisukulaiseni olisi ollut tyytyväinen, jos Marevan-lääkitykseen viikoittain tarvittavaa verikoetta varten ei olisi tarvinnut mennä terveyskeskukseen odottamaan omaa vuoroa, vaan homma olisi hoidettu näppärästi lähiapteekissa alusta loppuun.
 

Apteekkitoiminnan vapauttamisella on varmasti myös vastustajansa. Sen takia sitä ei ole vielä tehty. Vastaan vänkääjien perustelut kannattaa tietenkin kuunnella, mutta apteekkitoiminnan kehittämisestä hyötyisimme me kaikki. Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa apteekkien määrä on kasvanut selvästi kilpailun vapauttamisen jälkeen ja lääkkeiden hinnat näissä maissa ovat selkeästi alhaisempia kuin Suomessa. 

Elämä on muutenkin riittävän vaikeaa. Saati sitten vakavasti sairaana tai edes flunssaisena. Kuten Lontooseen jokin aika sitten muuttanut ystäväni totesi: "Mikäpä kätevämpää kuin hakea flunssalääkkeet kätevästi lähikaupasta kello 22.30. Ei onnistuisi Suomessa."

Niinpä. Miksiköhän?

 

]]>
32 http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251366-laakkeet-lahikaupasta-myos-yolla-jos-onnistuu-muualla-miksi-ei-suomessa#comments Kotimaa Apteekkitoiminta Lääkkeet Norminpurku Palvelu Toiminnan kehittäminen Sun, 25 Feb 2018 07:53:31 +0000 Pia Kauma http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251366-laakkeet-lahikaupasta-myos-yolla-jos-onnistuu-muualla-miksi-ei-suomessa
Kela määrittelee köyhän oikeuden lääkkeisiin http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249338-kela-maarittelee-koyhan-oikeuden-laakkeisiin <p>Hankalapotilas.net vieraskynäkirjoituksessa paljastetaan, miten Kela toimii sairastuneiden toimeentulotukiasiakkaiden kastittamisen portinvartijana. Kaksoisstandardeja on nykyisen hallituksen aikana lanseerattu koko maan pituudelta ja leveydeltä pitkin ja poikin tukimuotoja, eikä loppua tunnu näkyvän.&nbsp;</p><p>Lääkäreiden arvostelukykyä kyseenalaistetaan maallikkovirkailijoiden toimesta surutta, kun toimeentuloasiakkailta evätään oikeus lääkärin määräämiin lääkkeisiin. Lääkärit kirjoittavat reseptejä diagnoosien perusteella. Lääketiede on tiedettä. Tieteessä paneudutaan faktoihin. Näiden faktojen perusteella lääkäri määrittelee parhaan mahdollisen hoidon potilaalle. Ja nyt Kelan virkailijat viis veisaavat näistä päätöksistä, jos heidän mielestään ko. asiakas ei ole riittävästi todistellut tarvitsevansa hoitoa. Eikä edes HUS:n yksikönjohtajan allekirjoittama epikriisi riitä todisteeksi.</p><p>Tätä hallituskautta on leimannut mielivaltainen säästöjen generoiminen heikoimmassa asemassa olevien selkänahasta. Ja mikään ei tunnu olevan pyhää. Millä oikeudella virkailijat voivat ylittää lääkäreiden arviointikyvyn kunkin ihmisen tarpeesta hoitoon? Ja millä oikeudella näiden ihmisten yksityistäkin yksityisemmät tiedot annetaan hoitavan yksikön ulkopuolisten - maallikoiden nähtäväksi ja arvioitavaksi?</p><p>En uskalla edes kuvitella, millaisia rangaistuksia Sosiaali- ja Terveysministeriössä huonoimmassa asemassa oleville seuraavaksi keksitään.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Linkki blogiin: <a href="http://www.hankalapotilas.net/2018/01/kela-vartioi-toimeentulotukiasiakkaan-laakitysta/">http://www.hankalapotilas.net/2018/01/kela-vartioi-toimeentulotukiasiakkaan-laakitysta/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hankalapotilas.net vieraskynäkirjoituksessa paljastetaan, miten Kela toimii sairastuneiden toimeentulotukiasiakkaiden kastittamisen portinvartijana. Kaksoisstandardeja on nykyisen hallituksen aikana lanseerattu koko maan pituudelta ja leveydeltä pitkin ja poikin tukimuotoja, eikä loppua tunnu näkyvän. 

Lääkäreiden arvostelukykyä kyseenalaistetaan maallikkovirkailijoiden toimesta surutta, kun toimeentuloasiakkailta evätään oikeus lääkärin määräämiin lääkkeisiin. Lääkärit kirjoittavat reseptejä diagnoosien perusteella. Lääketiede on tiedettä. Tieteessä paneudutaan faktoihin. Näiden faktojen perusteella lääkäri määrittelee parhaan mahdollisen hoidon potilaalle. Ja nyt Kelan virkailijat viis veisaavat näistä päätöksistä, jos heidän mielestään ko. asiakas ei ole riittävästi todistellut tarvitsevansa hoitoa. Eikä edes HUS:n yksikönjohtajan allekirjoittama epikriisi riitä todisteeksi.

Tätä hallituskautta on leimannut mielivaltainen säästöjen generoiminen heikoimmassa asemassa olevien selkänahasta. Ja mikään ei tunnu olevan pyhää. Millä oikeudella virkailijat voivat ylittää lääkäreiden arviointikyvyn kunkin ihmisen tarpeesta hoitoon? Ja millä oikeudella näiden ihmisten yksityistäkin yksityisemmät tiedot annetaan hoitavan yksikön ulkopuolisten - maallikoiden nähtäväksi ja arvioitavaksi?

En uskalla edes kuvitella, millaisia rangaistuksia Sosiaali- ja Terveysministeriössä huonoimmassa asemassa oleville seuraavaksi keksitään. 

 

Linkki blogiin: http://www.hankalapotilas.net/2018/01/kela-vartioi-toimeentulotukiasiakkaan-laakitysta/

]]>
1 http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249338-kela-maarittelee-koyhan-oikeuden-laakkeisiin#comments Kansaneläkelaitos köyhyys Lääkkeet Toimeentulotuki Yksityisyys Thu, 18 Jan 2018 11:41:56 +0000 Markku Brask http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249338-kela-maarittelee-koyhan-oikeuden-laakkeisiin
EU yllättää - suoraa rahallista hyötyä suomalaisille! http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246477-eu-yllattaa-suoraa-rahallista-hyotya-suomalaisille <p>EU-direktiivit tai yhteistyöhankkeet eivät useinkaan aiheuta sopntaaneja riemunkiljahduksia tai tunnetta siitä, että &rdquo;en malta odottaa&rdquo; tuon päätöksen toteutumista. Nyt aiheuttaa.</p><p>Yle uutisoi EU-rahoitteisen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9942271">Verkkojen Eurooppa</a> &ndash;hankkeen vaiheista. Uutisessa kerrottiin, että ensi kesästä lähtien suomalaisella sähköisellä reseptillä voi ostaa lääkkeitä Virosta. Vuonna 2019 eResepti toimii myös Ruotsissa ja myöhemmin mahdollisesti jopa koko Euroopan laajuisesti.</p><p>Uutisen kommenteissa mainittiin, että uudistuksen myötä matkailijan elämä helpottuu. Kyllä varmaan, mutta tässä on kuitenkin kyse paljon suuremmasta asiasta: <strong>tämä uudistus tulee räjäyttämään koko lääkejakelun ja apteekkitoimialan. </strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt on EU:sta hyötyä!</strong></p><p>EU:ssa ymmärretään, että Euroopan taloudellinen hyvinvointi edellyttää älykkäitä, kestäviä ja yhteenliitettyjä digitaalisia verkkoja. Reseptien ja lääkejakelun sähköistäminen yli maiden rajojen on mainio esimerkki arkea hyödyttävästä yhteistyöstä.</p><p>Meidän ei enää tarvitse kantaa huolta vanhentuneesta ja kalliista apteekkijärjestelmästämme, koska digitalisaatioon perustuva uudistus vähät välittää apteekkiprivilegiosta, hintaputkista tai viitehintasysteemistä. Asiakas voi jatkossa kilpailuttaa lääkeostonsa vaivattomasti.</p><p>Uudistuksen myötä asiakkaat voivat ostaa lääkkeet sieltä, mistä ne halvimmalla saavat. Tieto kulkee reaaliaikaisesti ja Kela-korvaus hoituu kuten ennenkin. Tuotteet voi tilata kotiovelle tai vaikkapa lähikauppaan toimitettuina. Kätevää.</p><p>Kun Viron viinaralli uhkaa hiipua, niin lääkeralli voi toden teolla alkaa. Kannattaa ehdottomasti ostaa halvemmat reseptilääkkeet virolaisesta apteekista tai verkkoapteekista ja pitää samalla peukkuja pystyssä, että portugalilaiset saavat tietojärjestelmänsä iskuun ja voivat ryhtyä mahdollisimman pian toimittamaan tavaraa suomalaisen eReseptin mukaisesti.</p><p>Digitalisoituva toimintamalli uudistaa Suomen apteekkiverkoston luonnollisella tavalla, kun asiakkaat ohjautuvat kilpailukykyisimmän palvelutuottajan luokse. eReseptin käytön laajentuminen hyödyttää apteekkien asiakkaita ja veronmaksajia. Lääkekulut pienenevät ja kilpailua tulee lisää myös itsehoitolääkkeiden ja muiden apteekkituotteiden&nbsp; kauppaan.</p><p>Valtionvarainministeri on varmasti mielissään siitä, että alentuvat kustannukset pienentävät myös verovaroin rahoitettuja lääkekorvausmenoja. Kolikon kääntöpuolena on tietysti se, että kotimainen apteekkibisnes hyytyy ja sen myötä yhteisöverotulot ja alv-kertymä pienenevät ja työpaikat vähenevät.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kesko osoittaa jälleen kerran omaavansa strategista pelisilmää.</strong></p><p>Keskon ja Oriolan uusi Hehku-terveyskauppaketju on oivallinen strateginen veto. Kilpailijat voivat olla aiheesta kateellisia. Näin ulkopuolisen silmin Hehkun käynnistyminen näyttää täydelliseltä ajoitukselta: Ketju on saatu sopivasti perustettua, kun suomalainen eResepti toimii vuonna 2019 Ruotsissa. Uutuuttaan hehkuva ketju voi kätevästi ohjata asiakkaitaan Ruotsissa toimivien Oriolan apteekkien ja &ndash;verkkoapteekin palveltavaksi.</p><p>Strategista pelisilmää on myös Yliopiston Apteekilla. Ei varmaan ole vahinko, että Yliopiston Apteekilla on Virossa kivijalkamyymälöitä ja verkkoapteekki. Sillä ja Hehkulla on oivallinen mahdollisuus kaapata melkoinen siivu kansainvälistyvästä lääkekaupasta. S-ryhmän strategisista vedoista ei ole näyttöä &ndash;ehkä hissukseen odottelevat tai sitten eivät ole lainkaan kiinnostuneita tästä miljardibisneksestä. Asiakasomistajana toivon, että S-ryhmäkin kertoisi jostain innovatiivisesta avauksesta tähän markkinaan liittyen. Aika alkaa käydä vähiin.</p><p>Ihmettelen myös poliittisten päättäjien strategisten avausten olemattomuutta. On harmi, että meillä Suomessa ei ole yhdistetty tätä eResepteihin liittyvää EU-kehityshanketta apteekkireformikeskusteluun sote-uudistuksesta puhumattakaan. Taitaa olla merkki siitä, että kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU-direktiivit tai yhteistyöhankkeet eivät useinkaan aiheuta sopntaaneja riemunkiljahduksia tai tunnetta siitä, että ”en malta odottaa” tuon päätöksen toteutumista. Nyt aiheuttaa.

Yle uutisoi EU-rahoitteisen Verkkojen Eurooppa –hankkeen vaiheista. Uutisessa kerrottiin, että ensi kesästä lähtien suomalaisella sähköisellä reseptillä voi ostaa lääkkeitä Virosta. Vuonna 2019 eResepti toimii myös Ruotsissa ja myöhemmin mahdollisesti jopa koko Euroopan laajuisesti.

Uutisen kommenteissa mainittiin, että uudistuksen myötä matkailijan elämä helpottuu. Kyllä varmaan, mutta tässä on kuitenkin kyse paljon suuremmasta asiasta: tämä uudistus tulee räjäyttämään koko lääkejakelun ja apteekkitoimialan.

 

Nyt on EU:sta hyötyä!

EU:ssa ymmärretään, että Euroopan taloudellinen hyvinvointi edellyttää älykkäitä, kestäviä ja yhteenliitettyjä digitaalisia verkkoja. Reseptien ja lääkejakelun sähköistäminen yli maiden rajojen on mainio esimerkki arkea hyödyttävästä yhteistyöstä.

Meidän ei enää tarvitse kantaa huolta vanhentuneesta ja kalliista apteekkijärjestelmästämme, koska digitalisaatioon perustuva uudistus vähät välittää apteekkiprivilegiosta, hintaputkista tai viitehintasysteemistä. Asiakas voi jatkossa kilpailuttaa lääkeostonsa vaivattomasti.

Uudistuksen myötä asiakkaat voivat ostaa lääkkeet sieltä, mistä ne halvimmalla saavat. Tieto kulkee reaaliaikaisesti ja Kela-korvaus hoituu kuten ennenkin. Tuotteet voi tilata kotiovelle tai vaikkapa lähikauppaan toimitettuina. Kätevää.

Kun Viron viinaralli uhkaa hiipua, niin lääkeralli voi toden teolla alkaa. Kannattaa ehdottomasti ostaa halvemmat reseptilääkkeet virolaisesta apteekista tai verkkoapteekista ja pitää samalla peukkuja pystyssä, että portugalilaiset saavat tietojärjestelmänsä iskuun ja voivat ryhtyä mahdollisimman pian toimittamaan tavaraa suomalaisen eReseptin mukaisesti.

Digitalisoituva toimintamalli uudistaa Suomen apteekkiverkoston luonnollisella tavalla, kun asiakkaat ohjautuvat kilpailukykyisimmän palvelutuottajan luokse. eReseptin käytön laajentuminen hyödyttää apteekkien asiakkaita ja veronmaksajia. Lääkekulut pienenevät ja kilpailua tulee lisää myös itsehoitolääkkeiden ja muiden apteekkituotteiden  kauppaan.

Valtionvarainministeri on varmasti mielissään siitä, että alentuvat kustannukset pienentävät myös verovaroin rahoitettuja lääkekorvausmenoja. Kolikon kääntöpuolena on tietysti se, että kotimainen apteekkibisnes hyytyy ja sen myötä yhteisöverotulot ja alv-kertymä pienenevät ja työpaikat vähenevät.

 

Kesko osoittaa jälleen kerran omaavansa strategista pelisilmää.

Keskon ja Oriolan uusi Hehku-terveyskauppaketju on oivallinen strateginen veto. Kilpailijat voivat olla aiheesta kateellisia. Näin ulkopuolisen silmin Hehkun käynnistyminen näyttää täydelliseltä ajoitukselta: Ketju on saatu sopivasti perustettua, kun suomalainen eResepti toimii vuonna 2019 Ruotsissa. Uutuuttaan hehkuva ketju voi kätevästi ohjata asiakkaitaan Ruotsissa toimivien Oriolan apteekkien ja –verkkoapteekin palveltavaksi.

Strategista pelisilmää on myös Yliopiston Apteekilla. Ei varmaan ole vahinko, että Yliopiston Apteekilla on Virossa kivijalkamyymälöitä ja verkkoapteekki. Sillä ja Hehkulla on oivallinen mahdollisuus kaapata melkoinen siivu kansainvälistyvästä lääkekaupasta. S-ryhmän strategisista vedoista ei ole näyttöä –ehkä hissukseen odottelevat tai sitten eivät ole lainkaan kiinnostuneita tästä miljardibisneksestä. Asiakasomistajana toivon, että S-ryhmäkin kertoisi jostain innovatiivisesta avauksesta tähän markkinaan liittyen. Aika alkaa käydä vähiin.

Ihmettelen myös poliittisten päättäjien strategisten avausten olemattomuutta. On harmi, että meillä Suomessa ei ole yhdistetty tätä eResepteihin liittyvää EU-kehityshanketta apteekkireformikeskusteluun sote-uudistuksesta puhumattakaan. Taitaa olla merkki siitä, että kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa.

]]>
1 http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246477-eu-yllattaa-suoraa-rahallista-hyotya-suomalaisille#comments Apteekkireformi Digitalisaatio EU Kesko Lääkkeet Wed, 22 Nov 2017 18:05:08 +0000 Minna Isoaho http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246477-eu-yllattaa-suoraa-rahallista-hyotya-suomalaisille
Energiajuomilla yhteys alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttöön http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242602-energiajuomilla-yhteys-alkoholin-ja-laakkeiden-sekakayttoon <p>&quot;<strong>TEINIT,&nbsp;</strong>jotka käyttävät säännöllisesti energiajuomia väärinkäyttävät vanhempina todennäköisemmin lääkkeitä tai alkoholia, kertoo uusi yhdysvaltalainen tutkimus, josta kertoo&nbsp;<a href="http://www.medicalnewstoday.com/articles/318889.php">Medical News Today.</a>&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Aika mielenkiintoinen tutkimus. Energiajuomat ovat portti holitittomaan sekakäyttöön. Kofeiini on voimakkasta riippuvuutta aiheuttava aine, se on tiedossa.</p><p>Suomessakin ollaan törmätty lasten ja nuorten tapaan vetää överit energiajuomista siitä saa kuulemma hyvän pärinän päälle.</p><p>Pekka Puska vaatii ikärajaa energiajuomille tai isoa haittaveroa näin luin jostain juurikin. Ikärajat olisi varmasti järkevä ratkaisu, tosiasiasaa kukaan järkevä ihminen ei tarvitse energiajuomia.</p><p>Kuinka monen lapset energiajuomia juovat ja miten vanhemmat opastavat sen käyttöön?</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005359199.html?share=c5acf6d8cd09d411060ab25e97a1aaf6">Amerikkalaistutkimus: Energiajuomien runsaalla käytöllä on yhteys nuorten humalajuomiseen &ndash; &rdquo;Yliannostuksella tavoitellaan jonkinlaista pöhinää&rdquo;, arvioi suomalaistutkija</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "TEINIT, jotka käyttävät säännöllisesti energiajuomia väärinkäyttävät vanhempina todennäköisemmin lääkkeitä tai alkoholia, kertoo uusi yhdysvaltalainen tutkimus, josta kertoo Medical News Today."

 

Aika mielenkiintoinen tutkimus. Energiajuomat ovat portti holitittomaan sekakäyttöön. Kofeiini on voimakkasta riippuvuutta aiheuttava aine, se on tiedossa.

Suomessakin ollaan törmätty lasten ja nuorten tapaan vetää överit energiajuomista siitä saa kuulemma hyvän pärinän päälle.

Pekka Puska vaatii ikärajaa energiajuomille tai isoa haittaveroa näin luin jostain juurikin. Ikärajat olisi varmasti järkevä ratkaisu, tosiasiasaa kukaan järkevä ihminen ei tarvitse energiajuomia.

Kuinka monen lapset energiajuomia juovat ja miten vanhemmat opastavat sen käyttöön?

 

Amerikkalaistutkimus: Energiajuomien runsaalla käytöllä on yhteys nuorten humalajuomiseen – ”Yliannostuksella tavoitellaan jonkinlaista pöhinää”, arvioi suomalaistutkija

 

]]>
2 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242602-energiajuomilla-yhteys-alkoholin-ja-laakkeiden-sekakayttoon#comments Alkoholi Energiajuomat Lääkkeet Sekakäyttö Sat, 09 Sep 2017 14:38:32 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242602-energiajuomilla-yhteys-alkoholin-ja-laakkeiden-sekakayttoon